MURHA.INFO

Selailin eilen viedoita tubesta ja päädyin katsomaan pari Kikka pätkää. Muistot suorastaan tulvahtivat mieleeni. Kaapin perukoilta pengoin vanhan kasettilaatikkoni ja sieltähän löytyi kolme Kikan kasettia. No ei muuta kuin keittiön radionauhuri olkkariin ja kasetit pyörimään.
Yksinäni siinä sitten herättelin nostalgisia tunteita ja kivaahan se oli Mut toisaalta tuli aika haikea olo kun Kikan elämä päättyi niin varhain. Sydänkohtaushan se kuolinsyy taisi loppujen lopuksi olla.

Olin kymmenen vanha kun Kikka nousi Suomen iskelmätaivaalle, ja olihan sen sanoitukset aikast pikkutuhmia, mut purivat kyllä hyvin tällaiseen tyttölapseen. Kasetteja tuli kuunneltua uudelleen ja uudelleen, joten on aika ihme että ne vielä pyörivät... Ja muistaakseni kellarissani on edelleen kasa vanhoja lehtileikkeitä kuuluisuuksista ja julkkiksista joita tuli silloin keräiltyä (olen kauhea hamsteri...), ja onhan siellä varmaan muutama juttu Kikastakin. Kun vaan jaksais laatikoita penkoa niin vois lisää muistella. Heh.

Koska en kellariin jaksanut lähteä penkomaan, niin aloin sitten netistä hakemaan juttuja Kikasta, mutta eipä sieltä oikein mitään ihmeellistä löytynyt. Suuri osa googlettamalla koski Kikan kuolinuutista. Sekin oli sellainen epätodellinen tila kun muistan asiasta kuulleeni, et häh? Miten Kikka voi olla kuollut? Vaikka eipä hänen musaa ollut tullut enää vuosiin kuunneltua. Mitä nyt joskus seiskasta tms. lehdestä sai lukea hänen alamäestään. Niin surullista.
On se jännä juttu että moni viihdealan ihminen alkoholisoituu ja masentuu. Toisaalta sen taas tajuaa kun ajattelee, että ihminen viettää työkseen paljon aikaa kapakoissa (eikä siis tiskin takana), niin varmaan sitä alkoholia on aina helposti saatavilla ja pulloon tulee tartuttua. Hyvä keikka=hyvät bileet=lisääviinaasilmätliikkuu illasta toiseen. Tai jotan tuohon suuntaan. Esim. Irwin, Badding, Juice, Laila Kinnunen muutamia mainitakseni. Onhan noita.

Kikka oli ennen kaikkea viihdyttäjä. Ja kun ajattelee näitä nykyajan Tukiaisia yms. salarakkaita jotka levyttävät, niin Kikka osasi ihan oikeasti laulaa! Ja ne biisien sanoitukset ovat oikeasti aika hauskoja. Siihen aikaan kukaan muu ei julkisesti uskaltanut tehdä sitä mitä Kikka teki ja sanoa suoraan. Kaikkihan meistä sitä tekee vaikka moni ei siitä puhu... Aika pokkaa ja rohkeaa laulaa että "Näin koskettaa.. mun nipukkaa" tai "Sun kanssasi me vaan näin käymme asiaan ." Hmmmm...loistavaa!




Mun mielestä Kikka oli upea naisellinen nainen! Oikea junttidiskon kuningatar, jollaista Suomi tarvitsi. Eikä ole tähän mennessä tullut toista Kikkaa vaikka moni on sitä varmasti yrittänyt.

Malja siis Kikan elämälle, musiikille ja muistolle! Kippis!

Uteliaisuudesta kyselen et millasia muistoja ja mietteitä muilla Minfolaisilla Kikasta on?
Liitteeksi vielä pari linkkiä.

http://www.youtube.com/watch?v=Peh-9CFiJAs
http://www.youtube.com/watch?v=Hn9UxNHv ... re=related

Muistanhan toki. Tulipa nuoruudessa käytyä joitain kertoja hänen keikallaan. Kirsi oli hyvä esiintyjä ja osasi ottaa yleisönsä. Laulajana hän ei niin erityinen ollut, mutta peittoaa varmasti jonkun Britneyn mennen tullen.

En seurannut Kikan uran viimeisiä vuosia, joten minulla ei ole tietoa miten menestyksekkäitä ne levymyynnillisesti olivat. Kikan kuolema oli järkytys, muistan nimittäin haastattelun 90-luvun alusta. Tässä haastattelussa Kikalta kysyttiin, että jos hän olisi rakennus, mikä rakennus hän olisi? Kikan mukaan hän olisi Eifel-torni, koska se pysyy aina pystyssä. Ajattelin hänen silloin tarkoittaneen, että hän selviää, vaikka elämä kolhisi.

PS: minulla oli nuorena kolme Kikan levyäkin; mä haluun viihdyttää (?), kiihkeät tuulet ja kikka 3:nen.

Kikka oli ensimmäinen ei lastenlauluja laulava artisti jota fanitin kovasti.
Muistan sen julisteen jonka liimasin kaapinoveen ja taisipa nimmarikin siinä olla. Kasetit on ajan saatossa kadonneet mutta niitä tuli soitettua ahkerasti.
Kuitenkaan en sanoituksia silleen ymmärtänyt vielä mistä niissä oli kyse ja useasti linja-autossa äidin harmiksi niitä kovaan ääneen laulelinkin sitten ja muilla yleisillä paikoilla.

Sillon tenavatähdetkin oli kova sana ja minusta pitikin tulla samanlainen laulaja isona kun Kikasta mutta se sitten jäi. Onneksi.

Sanoituksista annettakoon kuitenkin kunnia Junnu Vainiolle, ei niinkään Kikalle
Muistan toki Kikan ja tulihan sitä kuunneltua silloin pikkupoikana. Sopivan pikkutuhmia lauluja ja Kikka osasi tosiaan myös laulaa.

"Suojaan oksanhaaraan kantaa saisit naaraan kanna minut metsään apinamies..."

"Nyt syöksyy sukkula Venukseen..."

Muistoja muistoja. Itse tosin kuuntelin pikkupoikana mieluummin Irwiniä...

edelleen kutsutaan kavereiden kesken sellasta imelää vaaleanpunaista väriä "kikanpunaiseksi", sillä ku oli monesti sen väristä huulipunaa. ollu tukiaisellakin joskus samanlaista mut kaikki tietää mitä tarkottaa ku puhutaan kikanpunaisesta huulipunasta

Minä videoin joskus Kikan Keuruun keikan (oliko se Keuruun markkinoilla?).
Mutta eihän meillä oo enää vanhoja kunnon videoitakaan. En voi herkistellä.
Pitäis siirtää dvd:lle.
Huvitti kun esmes kirjoitti kikanpunaisesta. Keuruulla Kikalla oli kikanpunainen lyhyt minimekko. Hänellä oli tuolloin jo hiuksissa jatkeet. Luvalla sanoen oli aika huonosti tehty, kun oli liimattu omien hiusten jatkeeksi vähän tökerösti.
Nuorimman lapseni ensimmäinen sana oli Kikka. En pahoittanut mieltäni, vaikka yleensä lapset sanovat ensiksi Äiti tai vastaavaa. Poika hytkytteli innoissaan Kikan tahdissa niin keikalla kuin telkkarin edessäkin.

Minulla on muuten myös valokuvia Kikasta Keuruulla. Pitäisi joskus skannata niitä tänne. Todella suloisen näköinen noissa kuvissa.

EDIT: muistin valokuvat

Ja jossain tuon ajan "musiikkivideossa" Kikalla kävi "vahinko" ja tuli vilautettua nänniä. Sama, millä tänä päivänä megajulkkikset nostelevat itseään lööppeihin

En tiedä tarkoitatteko tuolla kikanpunaisella sitä mahdollisimman kirkasta pinkkiä huulipunaa, josta edelleen kuulee käytettävän nimeä "Kikka-huulipuna". Tosin siitäkin taitaa liikkua kahta eri versiota, toinen on tällainen räikeä pinkki, toinen taas mahdollisimman äitelä vaaleanpunainen. Tiedä sitten kumpi on se "oikea" Kikka-huulipuna...

Kumpainenkin on noin pääsääntöisesti rikollista toimintaa

Kikka oli mullakin ensimmäisiä ei-lastenartisteja mitä diggailin ja taisi Kikka 3 olla eka äänite, jonka hankin, muistaakseni 1990 tai 1991 ollessani tokalla tai ekalla luokalla. Kyllä se Kikka osasi pikkupojan kasvavaa kulliakin värisytellä. Naisellinen nainen todellakin, hyviä biisejä ja hauskoja, tuhmia sanoituksia joita en kutsuisi siis vain "pikku"tuhmiksi... Kunniaa Kikalle, hän todellakin osasi viihdyttää.

aniliinipunainen taitaa olla virallisesti kikan värin nimi.. eli nimenomaan semmonen räikeä pinkki, alleviivaustussin sävyinen punainen.

Junnun lisäksi Juice ja Miljoonasateen solisti(nimi unohtui yhtäkkiä) sanoittivat Kikalle. Samoin hän teki itsekin biisejihinsä sanoja.

Kyllä. aikoinaan tuli miehen (silloisen poikaystävän) kanssa käytyä katsomassa paljonkin, ja kaikki levyt omistettiin. On nuo vieläkin olemassa, mutta ei ole perinteistä levysoitinta talossa nykyään. Muutama cd on myös.

En oikeen uskonut, kun kuolemastaan kuulin, vaikka olihan hänellä vaikeitaaikoja.
Tässä videossa Kikka on mielestäni ihan parhaimmillaan, ja täynnä elämää. Vahinko et suomessa ei oltu ihan valmiita lähettämään Kikkaa euroviisuihin.....kohtuu hyvin vedetty shöy!

http://www.youtube.com/watch?v=ziZXqbL5 ... re=related

Tämä lienee niitä viimeisimpiä kuvia.


Hassu tyyppi, mutta ei purrut minuun.


pakko lisätä vielä yksi: ...palstan poikien ja setien iloksi