Saloniuksen haastattelu.

[teemu]

Minusta Gustafsson antoi sujuvan haastattelun reportterille yhden viskipullon edestä; osin totta ja osin yleisesti tunnettuja sopulitarinoita. Tarkoituksena ei voinut olla tuottaa kuulustelumateriaalia, kun juttua kuitenkin vielä muokattaisiin.

[Hessu52]

Ihan vaan muistiaukkojen virkistämiseksi, taas on löytynyt eräs syytetty, joka vetoaa muistamattomuuteensa, eli tämä ent. kaupunginjohtaja, joka vetoaa Lahtisen jutussa muistamattomuuteensa, kuten aikoinaan unohti tulonsa oikeuteenkin, jolloin juttu vanheni.

Muisti kuitenkin pysyä poissa virkavallan silmistä ulkomailla, ollessaan matkailuautolla "redulla" (slangia) heh.

Eipä tiennyt Espoon käräjäoikeus, minkä boomin se laski Pandoranlippaastaan ulos, uskomalla kaiken maailman muistiaukkoihin!

Näinköhän itse edes muistavat, mitä tuli tehtyä?

Edelleenkään, en usko tiettyyn muistiaukkoon.

[Gaia]

Kuten pitkään keskusteluissa mukana olleet muistanevat, niin tästä Saloniuksen nauhasta keskusteltiin paljonkin muinoin. Muistaa täytyy, että nauha on editoitu, eli leikattu jne ja kaikki kysymykset ja vastaukset eivät ole kai mukana. Lisäksi jotkut väittivät, että NG ei olisi ollut ko haastattelussa aivan raitis?

Jos siitä on jotain leikattu pois ois kiva tietää että mitä. Saattaisi olla juuri sitä kaikkein mielenkiintoisinta osaa. Olisiko NG ollut päissään tuollaisessa haastattelutilanteessa Jos oli se tietty selittää jotain noista sekoiluista. Jotenkin tuo kuvaus linnustajien käynnistä vaikuttaa kummalliselta. Se että näille olisi teltalta jotain huudettu että antakaa niiden olla tms ja sen NG on lukenut lehdistä

[papillon]

Laitetaas Saloniuksen kuulustelu tähän, on jonkun, ilmeisesti " a " : n joskus kirjoittelma, en saa selvää siitä, lainaan sitä silti sujuvasti .

Mutta Saloniuksen kuulustelu:



KUULUSTELUKERTOMUS
Minulle on ennen kuulustelun alkua kerrottu oikeuteni ja velvollisuuteni tässä kuulustelussa enkä tarvitse kuulustelutodistajaa.

Olen aina ollut kiinnostunut kolmesta Suomessa vielä selvittämättömästä henkirikoksesta, Kyllikki Saaren, Tulilahden ja Bodomjärven tapauksista. Olen lukenut kirjoista niihin liittyvistä asioista ja olen käynyt mm. Kyllikki Saaren tapahtumapaikalla.

Olin vuonna 1995 Espoon kaupungin järjestämällä Ote-projekti –nimisellä video- ja näyttelijäkurssilla. Itse olin videopuolen kurssilla. Tällä videokurssilla meitä oli muistaakseni parikymmentä osallistujaa. Kurssin vetäjänä meillä oli Arto Putkonen. Kurssi alkoi joskus tammi-helmikuussa ja se kesti puoli vuotta. Kurssiin liittyi ns. lopputyö, jonka jokainen kurssilainen sai itse päättää, sen kuitenkin piti liittyä opetettuun aiheeseen. Lopputyönä tein lyhytelokuvan Helsingin Sanomissa olleesta artikkelista.

Videokurssilla ollessani otin yhteyttä Nils Gustafssoniin ja Olavi Kivilahteen. Tarkoitukseni oli, että kuulisin molempien miesten kertomukset Bodomjärven tapahtumista. Otin heihin puhelimitse yhteyttä ja sovin tapaamiset heidän kanssaan. Muistamani mukaan kummankin miehen osoitetiedot sain numerotiedustelusta ja puhelinluettelosta.

Sen tiesin, että Gustafsson oli ammatiltaan linja-autonkuljettaja. Yhteydenotto miehiin tapahtui siksi, että aihe kiinnosti minua ja minulla oli silloin aikomus tehdä aiheesta televisioon joko elokuva tai dokumentti.

Menin ensin Gustafssonin luokse hänen kotiinsa. Kerroin hänelle puhelimessa tulevani yksin. Minulla oli mukanani nauhuri, johon nauhoitin hänen kanssaan käymäni keskustelun. Olen jälkeenpäin miettinyt miksi en silloin ottanut mukaani myös videokameraa, jolloin olisin myös videoinut Gustafssonin kanssa käydyn keskustelun.

Menin siis Gustafssonille tämän kotiin ja juttelin ensin hänen kanssa. Kerroin hänelle mitä itse tiesin tapahtuneesta ja että halusin Gustafssonin kertovan minulle murhia edeltävän päivän ja seuraavan yön tapahtumista. Gustafssonin kotona ei silloin ollut ketään muita, eli olin kahdestaan hänen kanssaan. Kysyin häneltä lupaa keskustelun nauhoittamiseen ja hän antoi siihen luvan. Esitin hänelle muutaman kysymyksen, jonka jälkeen hän oma-aloitteisesti kertoi tapahtumista. Minulla oli tehty hänelle muutamia kysymyksiä etukäteen koska ajattelin ettei hän muuten kerro tapahtumista. Yllätyksekseni hän kuitenkin kertoi tapahtumista ilman että minun tarvitsi esittää hänelle kovinkaan monta kysymystä.

Gustafsson kertoi, ettei hän ole antanut aiheesta aikaisemmin paljonkaan haastatteluja eikä hän siinä tilanteessa kertonut syytä sille miksi nyt sitten suostui haastatteluun. Nauhoitin kaiken aiheeseen liittyvän keskustelun, jonka hänen kanssaan kävin. Haastattelu kesti kaiken kaikkiaan noin tunnin verran.

Haastattelun aikana Gustafsson käyttäytyi hyvin rauhallisesti. Hän istui keittiön pöydän ääressä ja hänen kätensä olivat pöydällä. Välillä hän katsoi ulos ikkunasta ja välistä suoraan minua silmiini. Hänen kertomuksensa ei välttämättä kaikilta kohdin etene loogisesti, mutta en missään vaiheessa katkaissut nauhoitusta vaan annoin nauhurin pyöriä koko ajan. Kun Gustafsson lopetti kertomuksensa sammutin nauhurin.
Haastattelun päätyttyä kysyin häneltä mitä olin velkaa, jolloin hän sanoi minulle, että tuo viskipullo. Vein hänelle pari viikkoa myöhemmin hänen pyytämänsä pullon. Silloin emme enää keskustelleet mitään tähän aiheeseen liittyvää. Pulloa viedessäni olin yksin ja minulla on sellainen muistikuva, etten silloin mennyt edes sisälle Gustafssonin asuntoon.

Kuten alussa kerroin otin myös yhteyttä Olavi Kivilahteen. Hänkin ilmoitti olevansa halukas haastatteluun. Menin käymään hänen luonaan varmaan kuukautta myöhemmin siitä kun olin haastatellut Gustafssonin. Kivilahdelle päästyäni ilmoitin hänelle, että jos hänelle sopii niin nauhoitan haastattelun. Olin silloin kahdestaan Kivilahden kanssa hänen kotonaan Kirkkonummen Masalassa. Kivilahti ilmoitti siinä vaiheessa, että mitä olen valmis maksamaan hänelle tästä haastattelusta. Tämän kuultuani laitoin mukanani olleen nauhurin takaisin kassiini ja kysyin voinko haastatella häntä ilman nauhuria. Tähän hän ilmoitti suostuvansa ja haastattelin häntä tekemällä paperille muistiinpanoja. Tästä haastattelusta tekemäni muistiinpanot ovat hyvin vähäiset, ainoastaan muutama merkintä yhdellä A4-paperilla.

Kivilahti oli hermostuneen oloinen häntä haastatellessani. Tällä tarkoitan sitä, että hänen kätensä liikkuivat koko ajan eikä hän ottanut minuun lainkaan katsekontaktia. Lisäksi hänen kertomuksensa ei edennyt kronologisesti vaan asiat siirtyivät eri tapahtumista toisiin. Tästä syystä myös silloiset muistiinpanoni ovat niin vähäiset.

Kivilahden haastattelusta minulle jäi mieleen eräs ristiriita hänen ja Gustafssonin kertomuksista. Gustafsson nimittäin kertoi seurueen ajaneen moottoripyörillä kioskin kautta rantaan eivätkä he sen jälkeen olleet missään vaiheessa poistunut sieltä. Kivilahti taas kertoi heidän ensin ajaneen moottoripyörillä rantaan ja sitten myöhemmin vielä samana päivänä käyneen kioskilla. Sitä en nyt muista kertoiko Kivilahti heidän käyneen kävellen vai moottoripyörillä kioskilla. Lisäksi Kivilahti kertoi, ettei hän ollut rannassa ongella vaan odotti siellä erästä kaveriaan kivellä istuen ja eväitään syöden. En muista mainitsiko Kivilahti minulle odottamansa kaverin nimeä.

Olen kerran näiden haastattelujen jälkeen nähnyt Olavi Kivilahtea Espoon Tapiolassa. Näin hänen kerran katselevan sisälle siihen rakennukseen, jossa videokurssimme oli, mutta hän ei tullut kuitenkaan sisälle rakennukseen. En tiedä oliko hänen tarkoitus ottaa minuun yhteyttä vaan oliko hän liikkeellä muissa asioissa. Tämä tapahtui kuitenkin vain pari viikkoa sen jälkeen kun olin käynyt häntä tapaamassa.

Nils Gustafssonia en ole sen jälkeen tavannut enkä muutenkaan ollut häneen yhteydessä kun vein hänelle hänen pyytämänsä viskipullon.


Luettu, annettu tarkastettavaksi ja hyväksytty: Petri Kalevi SALONIUS

Kuulustelija Matti Päivinen

[awa]

On mielenkiintoista luettavaa nämä tarinat, näiden aamun tapahtumiin osallistuneiden ihmisten kertomana. Tässä Kivilahden tapauksessa on vain todennäköisesti käynyt niin, että hän ei todellakaan muista juuri mitään siitä näkemästään kulkijasta. Siis siitä kulkijasta, josta hän ei todellakaan ole voinut juuri mitään erottaa. Sittemmin aikalaispoliisi teki hänestä avain silminnäkijän ja muunteli hänen kertomustaan mieleisekseen. Aikalais dekkareiden hypnoosi hopotus oli kaiken hölmöilyn huippu tähän aikaansaatuun höptykseen.

Myöhemmin tämä on tietysti voinut tuoda hänelle ristiriitaisiakin tunteita ja ymmärrän hyvin, että hän ei mielellään näitä asioita kysyjille kertaa, koska hänen oma kertomuksensa on hyvin lyhyt ja epävarma hänelle itselleen sekin.

[kompassi]

Yhdyssanat ja asiayhteydet ovat vaikeita. Muutamille.

[awa]

Toki virheitä tulee, mutta laita korjaukset - olet siihen tehtävään juuri ilmoittautunut. Muutoin tulkitsen kirjoittelusi pelkäksi provosoinniksi.

Jäämme odottamaan.

[papillon]

Kertokaas millä systeemillä tämän Saloniuksen haastattelun ääninauhan tänne saisi laitettua, se on mulla kolmessa pätkässä, yksi on " WMA " ja kaksi " MP3" muodossa?

[papillon]

No niin, viimeinkin sitten kaiketi onnistuin tuon äänitouhun kanssa.
Se meni niin että Moviemakeriin piti ängetä ensin äänitiedostot.
Sitten se pentele kaipasi vielä kuvan tai useamman, vaikkapa videon että sai talletettua.
En alkanut tunkea kaiken maailman kuvia, yksi, samalla ehkä paras bodomilta ottamani riittää taustaksi- eikä sekään näy edes heti.

Enivei: NG Saloniuksen haastattelussa 1995.

[Hessu52]

Kiitos papillon Sinulle erinomaisesta tilaisuudesta kuunnella jälleen tuota tarinointia, josta taas jäi jotain uutta ainakin minulle.

Okei, ne vanhat jutut kaikertaa meikäläistä edelleen, että lähdettiin Sepin kanssa duunista 12.00, vaikka Sepin piti olla rokulissa, faijastaan Gusse ei mainitse mitään.

Sitten tuo oli uutta, että Sepi pysähtyi kiskalle, mutta Irmeli ja Gusse ajoivat eteenpäin, eikä kiskalla sen jälkeen käyty, no mistä Gusse tietää, ettei kiskaukko ollut paikalla, vaan kiskalla palvelikin Rouva Kioski, kuten hän tarinassaan niin vakuuttavasti sanoo.

Olen antanut itseni ymmärtää, että kioskin luukku, oli Rantaojalle päin ja kiskan luukkua on varjostanut sellainen lippa, niin kuin niissä siihen maailman aikaan on ollut, joten kiskan sisään on ollut melkeinpä mahdotonta nähdä, jollei ole kävellyt luukulle, heee!

Siispä tuolla kohden on tullut tarinaan selvä black out, eli lapsus!

Sitten tuo on keskiviikkoyönä herännyt Tölikassa köytettynä sänkyyn, mutta mistä nuo kävelyt kuselle, sekä p******e maanantaina ja tiistaina, jolloin häntä oli muistaakseni tukemalla talutettu, niin noinkohan vaan olivat unohduksissa.

Edelleen se, ettei hänelle kerrottu vasta kuin kolmen viikon päästä ystäviensä karusta kohtalosta, ei voine pitää paikkaansa, joten ihmettelen tuollaisen valehtelun menneen läpi, vai mitä strange?

Edelleen tuo redulle lähdön aikataulu ihmetyttää, ok, jos se on ollut n.klo 14.00, niin perillä on saatettu olla n. klo.15.00 hitaammallakin prätkällä.

Mutta kun perillä ei sitten mentykään etsimään parempaa paikkaa Bodomin pohjoispuolelta, vaan jäätiin heti siihen niemeen, niin miksi ja mistä on tullut tuo uskomus, että porukat etsivät parempaa redumestaa (slangia) muualta?

Oliko kenties toisesta ryhmästä sittenkin oltava vaiti?

Vammoista sitten, että Tuulikin, Sepon ja omat vammansa kertoja muistaa, mutta Irmelin vammat jättää jostain syystä kertomatta, ok, jos kertoikin Tuulikin vammat Irmelin vammoina, mutta miksei sitten sanonut Irmeliä nimeltä?

Sitten tuo mielestäni selvä vale, että kertoja on ollut paljonkin yhteydessä muiden uhrien vanhempiin, no se taisi oikeudenkäynnissä tulla ilmi, kuinka tiivistä yhteydenpito on ollut!!

Vieläpä tuohon muistamattomuuteen, niin eipä tuo parantunut oikeastaan ollenkaan tapauksen jälkeen, sillä Gustafsson muistaa haastattelussa olleensa kuukauden Tölikassa ja kolme viikkoa Korvaklinikalla, mutta miten se nyt olikaan, ei tainnut ihan noin mennä?

Ei tuo minulle ainakaan uskottavuuden tuntua yhtään lisännyt, vai lisäsikö Sinulle strangelove?

[Oulunmies]

Kuulinko oikein kun puhuu lintupojista niin eka sanoo kuulleensa poliisilta mutta seuraavassa lauseessa kiistää tämän?

[strangelove]

Hessu tuossa näköjään heittää tenttiä meikäläisen suuntaan, joten vastataanpa.

Gustafssonin puheet ovat tosiaan jatkuvasti ristiriidassa. Joissain tilanteissa Gustafsson saattaa muistaa asioita, joita hän ei sitten myöhemmin enää oikein muistakaan ja päinvastoin. On mielestäni omituista, miten erittäin oleellisistakin asioista (kuten vaikka niistä Bodomin kalamiehistä) Gustafsson on ensimmäisissä kuulusteluissa vaiennut, mutta sitten yhtäkkiä täräyttääkin ne ilmoille myöhemmin ja ilmoittaa samalla kertoneensa heistä jo -60. Olihan tapahtumien kulusta kyselty häneltä jo monet kerrat aiemminkin, mutta tällaista ei ollut tullut esiin. Luulisi moisen miitingin jääneen muistiin paljon paremmin kuin ilman lämpötilan tai auringon liikkeiden. Siihen en sitten voi ottaa kantaa, kuinka paljon näitä ristiriitoja voi laittaa "todellisen" muistamattomuuden piikkin, eli ns. luonnollisen unohtamisen. Onhan se ihan inhimillistä, että asioita katoaa mielestä yli 40 vuodessa. Ja osa jutuista saattaa olla ihan luonnollista sekaannustakin.

Täytyy myös muistaa, että Gustafsson on lukenut varmasti paljon vuosien varrella Bodomista kirjoitettuja lehtijuttuja. Kuinka paljon hän sitten on niistä ottanut onkeensa ja ovatko lehdessä kerrotut mahdollisesti virheelliset seikat sulautuneet mielessä todellisuuden kanssa. Tällainen sopisi nimittäin väitettyihin vammoihin, puukoniskuihin ja kalamiehiin. Kaikista noista kerrottiin aikanaan lehdissä juuri siten, kuten Gustafssonkin niistä kertoi Tuomiselle. Tietysti asia on niinkin, että murhaaja on voinut tarkoituksella mielessään tehdä itselleen sopivimman cocktailin ja parhaansa mukaan koettanut "muuttaa" tapahtumien kulkua. En todellakaan väitä, että näin tässä tapauksessa olisi, mutta kaikki on totta kai mahdollista.

[awa]

Siihen en sitten voi ottaa kantaa, kuinka paljon näitä ristiriitoja voi laittaa "todellisen" muistamattomuuden piikkin, eli ns. luonnollisen unohtamisen. Onhan se ihan inhimillistä, että asioita katoaa mielestä yli 40 vuodessa. Ja osa jutuista saattaa olla ihan luonnollista sekaannustakin.

Niinpä niin - mutta jotkut asiat ovat Gustafssonilla muistissa kristallinkirkkaina, kuten esimerkiksi nuorten käyttämä reitti leiripaikalle. Myös paljon pienen pieniä yksityiskohtia, sieltä sun täältä, on hyvin muistissa, mutta koskaan nämä tarkat muistot eivät liity kuin retken ulkoisiin kehyksiin. Se mitä retkellä tehtiin ja mitä siellä niemellä muutoin tapahtui, on aina yhtä huonosti muistissa, ja niissä muistoissa ristiriitaisuuksia on tukuttain. Tätä huonomuistisuutta on mielestäni hieman kaukaa haettua yrittää selittää kuluneella ajalla. Joku muu syy siihen täytyy olla.

- hymm -

[pjpj]

Sepä se,sitäkin mietin ku Salonius kysyy Gusselta todennäköistä tekijää,ni Gusse vastaa kioskimiehen..Sit myöhemmin kuitenki toivoo törmäävänsä tekijään,jotta voi katsoa kumpi kaatuu..?Vaikka siinä kohtaa ties,et Kioskinhurja "lepäili toisaalla"

[Oulunmies]

Loistava huomio!!!