Satu Nikkanen (lainvoimainen elinkautistuomio purettiin)
Lähetetty: Su Heinä 15, 2007 11:06 am
Lähde: Hannes Markkula - Suomalainen murha
Tämä tapahtui Hämeenlinnan Hattelmalassa.
Koulutyttö Satu Nikkanen, 11, oli heinäkuun 26. päivänä vuonna 1985 menossa kauppaan, kun keskellä kirkasta päivää noin kello 13:n aikaan hänen kimppuunsa kävi puukkomies. Satu pahoinpideltiin ja puukotettiin kuoliaaksi. Ruumis löytyi seitsemän tunnin kuluttua tapahtuneesta.
Tapauksessa tehtiin pari väärää pidätystä ennen oikean syyllisen löytymistä.
Syyskuun 20. päivä poliisi ilmoitti tiedotusvälineille, että se oli pidättänyt erään nuorehkon hämeenlinnalaismiehen. Lokakuun 2. päivänä ilmoitettiin, että sama mies oli tunnustanut teon.
Tämä kyseinen henkilö oli vuonna 1952 syntynyt puuseppä Esa Tuominen, joka oli Sadun surmapaikan läheisen Hattelmalan psykiatrisen sairaalan avohoitopotilas. Sadun äiti oli kyseisessä sairaalassa töissä.
Tuominen vaikutti alustavasti terveeltä mieheltä; hänellä ei ollut aiempaa rikosrekisteriä eikä hän muutenkaan tuntunut vaaralliselta. Tuomista hoitanut lääkäri kertoi oikeusprosessin kuluessa, että Tuominen potee luonnehäiriötä, mutta ei ole varsinaisesti mielisairas.
Tuominen paitsi kuulusteluissa tunnusti teon myös suostui näyttelemään murhaajaa poliisin tekemässä videofilmissä, kuinka kaikki tapahtui. Kun filmauksesta uhohtui pois kohta, jossa murhaaja puhdisti puukkonsa verestä, Tuominen huomautti asiasta.
Juttu meni saman vuoden syksyllä oikeuteen. Tuominen yllättäen perui poliisikuulusteluissa antamansa tunnustuksen ja väitti, että joku 40-vuotias nainen olisi surmannut Sadun hänen läsnäollessaan.
Kaikki seikat puhuivat kuitenkin Tuomista vastaan. Muun muassa laboratoriotutkimukset, jotka todistivat että Sadun ruumiista ja Tuomisen vaatteista löytyi samanlaisia kuituja. Tuominen tiesi myös Sadun murhasta yksityiskohtia, joita ei oltu julkisuuteen annettu. Hän tiesi esimerkiksi mihin kohtaan Satua oli puukotettu.
Tuominen passitettiin marraskuun 20. päivä mielentilatutkimukseen Mustasaaren sairaalaan (nyk. Vanhan Vaasan sairaala). Tutkimus totesi Tuomisen toimineen täydessä ymmärryksessä.
Kesäkuussa 1986 alioikeus tuomitsi Esa Tuomisen Satu Nikkasen murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Turun hovioikeus vahvisti tuomion saman vuoden marraskuussa.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa ja tuomio sai lainvoiman.
Sitten tapahtuikin kummia.
Esa Tuominen passitettiin vankilassa uuteen mielentilatutkimukseen (syytä ei Markkulan kirja kerro, ehkä joku tietää). Tämä uusi tutkimus totesi, että Tuominen oli surmannut Satu Nikkasen vailla täyttä ymmärrystä.
Korkein oikeus purki jo lainvoimaisen elinkautistuomion ja tuomitsi Esa Tuomisen täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä murhasta 11 vuodeksi vankeuteen.
Tämä tapahtui Hämeenlinnan Hattelmalassa.
Koulutyttö Satu Nikkanen, 11, oli heinäkuun 26. päivänä vuonna 1985 menossa kauppaan, kun keskellä kirkasta päivää noin kello 13:n aikaan hänen kimppuunsa kävi puukkomies. Satu pahoinpideltiin ja puukotettiin kuoliaaksi. Ruumis löytyi seitsemän tunnin kuluttua tapahtuneesta.
Tapauksessa tehtiin pari väärää pidätystä ennen oikean syyllisen löytymistä.
Syyskuun 20. päivä poliisi ilmoitti tiedotusvälineille, että se oli pidättänyt erään nuorehkon hämeenlinnalaismiehen. Lokakuun 2. päivänä ilmoitettiin, että sama mies oli tunnustanut teon.
Tämä kyseinen henkilö oli vuonna 1952 syntynyt puuseppä Esa Tuominen, joka oli Sadun surmapaikan läheisen Hattelmalan psykiatrisen sairaalan avohoitopotilas. Sadun äiti oli kyseisessä sairaalassa töissä.
Tuominen vaikutti alustavasti terveeltä mieheltä; hänellä ei ollut aiempaa rikosrekisteriä eikä hän muutenkaan tuntunut vaaralliselta. Tuomista hoitanut lääkäri kertoi oikeusprosessin kuluessa, että Tuominen potee luonnehäiriötä, mutta ei ole varsinaisesti mielisairas.
Tuominen paitsi kuulusteluissa tunnusti teon myös suostui näyttelemään murhaajaa poliisin tekemässä videofilmissä, kuinka kaikki tapahtui. Kun filmauksesta uhohtui pois kohta, jossa murhaaja puhdisti puukkonsa verestä, Tuominen huomautti asiasta.
Juttu meni saman vuoden syksyllä oikeuteen. Tuominen yllättäen perui poliisikuulusteluissa antamansa tunnustuksen ja väitti, että joku 40-vuotias nainen olisi surmannut Sadun hänen läsnäollessaan.
Kaikki seikat puhuivat kuitenkin Tuomista vastaan. Muun muassa laboratoriotutkimukset, jotka todistivat että Sadun ruumiista ja Tuomisen vaatteista löytyi samanlaisia kuituja. Tuominen tiesi myös Sadun murhasta yksityiskohtia, joita ei oltu julkisuuteen annettu. Hän tiesi esimerkiksi mihin kohtaan Satua oli puukotettu.
Tuominen passitettiin marraskuun 20. päivä mielentilatutkimukseen Mustasaaren sairaalaan (nyk. Vanhan Vaasan sairaala). Tutkimus totesi Tuomisen toimineen täydessä ymmärryksessä.
Kesäkuussa 1986 alioikeus tuomitsi Esa Tuomisen Satu Nikkasen murhasta elinkautiseen vankeuteen.
Turun hovioikeus vahvisti tuomion saman vuoden marraskuussa.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa ja tuomio sai lainvoiman.
Sitten tapahtuikin kummia.
Esa Tuominen passitettiin vankilassa uuteen mielentilatutkimukseen (syytä ei Markkulan kirja kerro, ehkä joku tietää). Tämä uusi tutkimus totesi, että Tuominen oli surmannut Satu Nikkasen vailla täyttä ymmärrystä.
Korkein oikeus purki jo lainvoimaisen elinkautistuomion ja tuomitsi Esa Tuomisen täyttä ymmärrystä vailla olevana tehdystä murhasta 11 vuodeksi vankeuteen.
