Hyvin korkea äo yhdistyessään mahdollisuuteen kouluttautua korreloi useimmin sellaisiin elämänkatsomuksiin, missä menneisyys ja tulevaisuus ovat nykyhetkessä tapahtuvia muistoja (menneisyys) tai mielikuvitusta (tulevaisuus) ja aistinvarainen maailma itsessään on sotku sätelyä ja muita ilmiöitä, mikä aistien rajallisuuden vuoksi vain pieneltä osin aistittavissa, missä tulkinta erottaa elollisen ja elottoman toisistaan eikä moraalisten tai eettisten arvojen verkosto määrittele toimintaa. Koska ajan käsitettä ei myöskään heille ole ja kuoleman jälkeistä pitävät samanlaisena kuin aikaa ennen kuolemaa (eli ei ole mitään) on elämä ennemmin peli tai leikki tai selvitettävä arvoitus kuin jotain mikä ottaa vakavasti, tai kilpailuna muita vastaan (kenellä on paras palkka jne), minkä vuoksi ovat taipuvaisia tekemään todella härskejäkin juttuja tuntematta lainkaan syyllisyyttä vaikka eivät ole empatiakyvyttömiä myöskään.
Käytännössä usein tyyppejä, jotka eivät menesty elämässä kovin hyvin, tai sitten onnekkasti käyvät töissä mutta avustaja hakee töistä kotiin ja laittaa kuulosuojaimet päähän matkan ajaksi, sekä kotosalla koittaa olla lyömättä ainakaan liikaa kun ilta menee syödessä verhoja.
Hyvin matala äo taas korreloi vahvasti yhteiskuntavastuuntuntoon, kun maailman hienoin ja menestynein ihminen on jäätelöauton kuljettaja joka "mahtaa syödä jäätelöä joka päivä".
80-120 äo on se väli, joka parhaiten orientoituu yhteiskuntaan ja suoriutuu siinä, koska ovat riittävän älykkäitä opiskelemaan, menemään töihin ja hankkimaan omaisuutta, mutta riittävän tyhmiä olemaan kyseenalaistamatta miksi joku muu päättää niistä kaikista sekä yhteiskunnan säännöistä. Tämän spektrin alalaidasta 80-100 löytyy suurin osa elämänkouluista.