Kiitos kommenteista!
Auerin syyttömyyttä tukevissa perusteissa on heikkouksia, joita itsellänikin on tiedossa. Yritin mahdollisimman tarkoin esittää painavimmat syyttömyyttä tukevat seikat. Tosin huomaisin aika pian, että korjattavaa löytyy...
En ryhtynyt kumoamaan kaikkia Auerin syyllisyyttä tukevia asioita, puutuin niistä vain muutamiin.
peikonlehti kirjoitti:--
Lapsen näköhavainto on ilmaistu tyyliin "tiedän, että näin sen", mutta miten hän kuvaa poistujaa? Ketterästi hyppäsi joku, josta äiti kertoi että se oli ainakin 180 cm pitkä mies. Muuta havaintoa ei ole, ei edes kuulohavaintoa. Silminnäkijätodistuksen ei sinänsä tarvitse olla väärä tai valehdeltu. Onhan hän saanut kuulla mitä AA kertoo häkeen päin. Sitä paitsi olemme saanneet kuulla, että poistuja on voinut olla nainenkin.
Täsmentäisinkin tuota ensimmäistä kohtaani:
"...eikä ole voitu todistaa, ettei lapsen silminnäkijätodistus voisi pitää paikkansa"
Lapsen todistus
voi pitää paikkansa. Tietääkseni kaksi todistajaa, Auerin veljen vaimo ja Lahden sisko, ovat kuitenkin todistaneet, että mentyään surmaa seuraavana päivänä 1.12.2006 katsomaan Aueria sairaalaan, paikalle tullut vanhin lapsi ei kertonut omaisille oma-aloitteisesti, spontaanisti, että oli nähnyt asunnossa ulkopuolisen; vasta kun Auer kertoi ulkopuolisesta ja kysyi lapselta asiasta, tämä oli vastannut, että noin se meni.
Saattaa myös olla, että lapsi olisi jo ennen tuota tilannetta jopa kertonut jollekin, ettei hän nähnyt asunnossa ulkopuolista, mutta tästä en ole varma. Joka tapauksessa viitteitä siitä, että Auer olisi lasta johdatellut paitsi hätäpuhelun aikana ja ensipartiolle tapahtumia selostaessaan, myös mainitussa sairaalatilanteessa, on olemassa.
Riitelyasiasta en nyt ehdi paikantaa lähdettä, mutta muistaakseni jotain huutamista on ainakin kuultu ja lasin rikkoutumisen ääntä. Siellähän nuo vanhemmat olivat jalkeilla, kun tyttö ekan kerran käy takkahuoneen ovella ja hänet komennetaan nukkumaan. Tässä vaiheessa oli kuultu pauketta, mutta kukaan ei ole vielä tulossa sisään.
Ainakin vanhin lapsi on kertonut iskän tai äidin huutaneen tai kiljuneen ikkunanrikkomisvaiheessa kuultuaan pakkasen pauketta (mikä v:n 2009 kuulemisissa oli vaihtunut ukkoseksi). Tämän jälkeen hän oli mennyt katsomaan vanhempiaan, jotka hänen mukaansa seisoivat sängyn vieressä. Muistaakseni lapsi kertoi, että iskä oli kehottanut häntä menemään takaisin nukkumaan.
Pelkästään kuulohavaintojen varassa huoneessa ollut toiseksi vanhin lapsi vertaisi lasin rikkoutumisesta kuuluvaa ääntä astioiden rikkoutumiseen, jota hän luuli äänen syyksi.
Näiden asioiden perusteella on nähdäkseni tulkittu, että vanhempien välillä olisi ollut riitaa. Sekä vanhin että seuraava lapsi ovat kuitenkin eksplisiittisesti todenneet, etteivät kuulleet vanhempiensa riitelyn ääniä. Todennäköisesti he olisivat tunnistaneet vanhempiensa riitelyn, jos sellaista olisi kuulunut. Tämän perusteella oletan, että he joko kielsivät tunnistamansa riitelyn äänen tai he eivät yksinkertisesti kuulleet riitelyn ääntä.
Keskeyttikö ulkopuolinen murhaaja ikkunan rikkomisen tytön saapuessa paikalle? Siis toimii kuten myöhemminkin, keskeytttää toimensa lapsen lähestyessä ja piiloutuu(???)
Siltähän tämä näyttää, jos lapsen kertomat asiat pitävät paikkansa.
Muistaakseni ikkunanrikkomisvaiheen keskeytyksen syyksi on ehdotettu sitä, että ulkopuolinen olisi juuri tuolloin yrittänyt kahvasta avata ovea. - Ei vaikuta uskottavalta, koska eiköhän se olisi porukalla huomattu.
Myöhemmässä vaiheessa ulkopuolisen "näkymättömyyden" syyksi on ehdotettu ns. gorilla-efektiä ja takanreunan taakse piiloutumista.
Onko hän siis henkilö, jonka tyttö voisi tunnistaa?
I doubt, strongly!
Olen ns. pommiin nukuttuani saanut itseni tien päälle 10 minuutissa. Peseytyminen, vaatteet päälle, laukku mukaan. Ennen häkepuhelua on voinut tapahtua monenlaista. Joillekin esineille on riittänyt huuhtelu (vasara, retkikirves,?), halot on jätetty esille samoin kuin fileerausveitsi. Mitä kaikkea on oikeastaan pitänyt tehdä enää siinä vaiheessa, kun virkavalta ja ensihoitajat ovat jo saapumassa paikalle?
Mielestäni avanneen oikeuslääkärin lausunto määrittelee surmatapahtumaa merkittävästi. Jos vielä hylätään taustaäänite, jota en pidä riittävästi perusteltuna, surma tapahtuu hätäpuhelun aikana. Tappavat astaloniskut aiheuttavat tällöin surmaajan merkittävän vereentymisen. Lisäksi käsille jää verinen astalo, mikä lieneekin.
Jos uhrin saa tainnutettua, niin mitä kamppailua enää sen jälkeen tarvitaan? Aivotärähdys riittää viemään tajun kankaalle, kun riittävän voimakas isku osuu sopivaan paikkaan päätä. (Oma kokemukseni on noin 20 minuutin mittainen tajuttomuus kaaduttuani ja lyötyäni takaraivoni maahan. Aikaa meni ulkopuolisten kutsuman ambulanssin odotteluun ja matkaan ensiapuun. Jos minut olisi kaatanut maahan tappoaikeissa oleva henkilö, olisin ollut varsin helppo puukolla tikattava).--
Kuten viestini lopussa totesin vedenpitävästi Auerin syyttömyyttä ei voida todistaa. En ainakaan minä ole onnistunut siinä enkä ole havainnut kenenkään muunkaan. Nähdäkseni ajallisesti surmatyö oli Auerille ainakin periaatteessa mahdollinen viestissäni kuvailemallani ajoituksella. Sen todennäköisyyden arviointi on kuitenkin vaikeampaa.
Surmassa tarvittujen välineiden piilottamispaikaksi on esitetty pakastinta sekä omia tai naapurien jäteastioita, myös asunnon isoja vaatekasoja, olohuoneen matkalaukkuja sekä työ- ja vaatehuoneen säilytystiloja on ehdoteltu. Jälkikäteen on periaatteesa helppo arvioida, mitkä näistä poliisi jätti tarkistamatta ennen kuin Auerilla itsellään oli mahdollisuus käydä tarvikkeet lopullisesti hävittämässä.
Esille jättämisessä olisi ollut iso riskinsä. Vaikka tiedot esitutkinnasta osoittavat, että rikostutkinnassa oli puutteensa ja eristys petti, vuosia ammattikseen rikoksia tutkivilla on silmää havaita rikokseen mahdollisesti liittyviä yksityiskohtia rikospaikalta. Rikollisella on toki voinut olla onnea, ettei poliisi ole huomannut jotain olennaista.
Fileerausveitsen rooli on kiinnostava. Eipä siitä löytynyt jälkiä ulkopuolisestakaan.
Veitsestä löydettiin kaikkiaan viittä erilaista kuitua, joista kolmen kuidun alkuperä on tuntematon. Nähdäkseni kuituhavainnot viittavat enemmän ulkopuoliseen tekijään kuin Aueriin. Tunnetut kuidut olivat peräisin pussilakanoista ja Lahden t-paidasta.
Jos se todella on fysioterapeutin veitsi niin ihmettelen, kuka tollo varastaa ilmeisesti tunnistettavan ja huteron murha-aseen häneltä. Pötyähän tämä todistaja taisi kuitenkin lasketella (syystä että?).
Ainakin kaksi muuta henkilöä on poliisin julkaisemasta valokuvasta tunnistanut veitsen omakseen. Näiden tunnistusten virheellisyyden poliisi selvitti mahdollisesti esittämällä tarkentavia kysymyksiä veitsestä.
Ymmärtääkseni fysioterapeutin kohdalla tunnistus tapahtui veistä hänelle oikeudenistunnossa esitettäessä, jolloin tarkentavien kysymysten kautta tunnistuksen varmistamismahdollisuus oheni.
Nähdäkseni todistaja oli kuitenkin valaehtoisessa tilanteessa. Hän voi siis joutua veitsen tunnistuksesta ja asiakkaansa ilmiantantoon perustuvasta todistuksesta oikeudelliseen vastuuseen, jos ne voidaan osoittaa todellisuutta vastaamattomiksi. Aika näyttää...
Mustien näppylähanskojen resorien jäljet ovat yhtä tyhjän kanssa. Voi niitä hanskoja käyttää eriparisina ja vaikka vaihtaa välillä käsineitä.
Sängyltä löydetyn parittoman näppylähanskan neulejälki poikkeasi ovessa olleesta verijäljestä - mutta näppylätiheys täsmäsi! Neulejäljen erosta pitäisi saada lisätietoa, että voisi tehdä perusteltuja päätelmiä asiasta.
Parittomia jalkineita ja sukkiakin yms. voidaan toki käyttää. Nähdäkseni tällöin kyseessä on kuitenkin poikkeus pääsäännöstä, jonka mukaan käytetään näitä käytetään oman parinsa kanssa. Pitäisinkin eri mallisten hanskojen käyttöä siis epätodennäköisempänä.
Ruskeat kuidut kuuluvat saman kategoriaan. Ei ole vertailukohtaa. Kuitujen lähde voi olla peräisin perheen vaatteista, pyyhkeistä yms. siinä missä ulkopuolisen vaatteista. Jos ne olisi yhdistetty johonkin tiettyyn pyyhkeeseen tms. aina on mahdollisuus väittää, että tappaja jostain syystä otti sen mukaansa. Eihän niitä JL:n talvikenkiäkään löytynyt (tai itseasiassa AA löysi ja nakkasi ne menemään muuton yhteydessä).
Nähdäkseni surmapaikalta on kerätty kuituja ja vertailunäytteitä kuitututkimuksen kannalta perusteltujen periaatteiden mukaisesti. Kuitututkimus harvemmin taitaa antaa absoluuttisen ratkaisun ja raskauttavan todisteen syyllisestä. Sitä ei kuitenkaan tehtäisi, ellei sillä katsottaisi olevan merkitystä rikoksen selvittämisessä.
Osa kuiduista, ennen muuta ruskeankirjavaa tekokuitua, on jäänyt alkuperältään tuntemattomaksi: mitään ilmeistä lähdettä ei ainakaan surmapaikalta voida niille osoittaa. Se ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että kuitulähde olisi piilossa. Siihen asti kuin lähdettä ei voida Auerin ja Lahden taloudesta osoittaa, se nähdäkseni viittaa enemmän ulkopuoliseen tekijään kuin Auerin syyllisyyteen.
Jos kuitujen lähde, esim. pyyhe, löytyisi Auerin taloudesta, puolustus toki väittäisi, että ulkopuolinen olisi sitä käyttänyt: jotta väite olisi perusteltu, se tulisi todistaa. Ilman sitä, kuitu viittaisi enemmän Auerin syyllisyyteen kuin ulkopuoliseen tekijään.
Kengänjälkiä lattialla on, mutta jäljet ovat tilanteeseen nähden "outoja". On tietysti teoriassa mahdollista, että sängyn ja seinän välisellä alueella uhria astaloitaessa verta olisi tarttunut vain oikean jalan kengän pohjaan, mutta erikoista se on. Parissa viimeisimmässä täällä julkaistussa valokuvassa vaikuttaisi oleva kengän jäljen suhrua siellä sängyn päädyn ja seinän välisellä alueella (vaikea ottaa selvää kuvasta). Aikaa kaukaa on tekijä haara-asennossa astaloa heilutellut selkä seinään päin suunnattuna oikea jalka edellä. Sitten sitä verta oikein imeytyy kengän pohjaan, kun samaa kengän jälkeä löytyy osin terassiltakin.
Mitään veristä kamppailua ei ole käyty sängyn päädyn edessä. Siitä pitäisi olla selkeitä jälkiä. Kyllä pisto- ja viiltohaavoista veri lentää. --
Kysymys verijälkien aiheutumisen logiikasta on vaikea. Miten erottaa "luonnollisesti" muodostunut jälki lavastetusta? Asiantuntijatkin joutuvat tekemään arvioita valokuvien perusteella...
Jos loogista jatkumoa jäljelle ei voida esittää ja varsinkin jos voidaan osoittaa, että jatkumossa on ilmeinen epäloogisuus, todennäköisyys sille, että jälki on lavastettu, kasvaa. Muussa tapauksessa jäljet nähdäkseni tukevat Auerin syyttömyyttä.