MURHA.INFO

Heippa

En löytänyt haulla tähän aiheeseen (eli omaan ärsytykseen virumisesta ) muutakaan paikkaa, eli jos sellainen on, niin siirrettäköön tämä sinne, jooko?

Eli mua ärsyttää otsikonmukainen sana: VIRUA
Sitä tekevät elävistä jo kymmeniä vuosia kuolleet.
Kuka oikeasti VIRUU? Elävät vai kuolleet?
Ärsyttää kun sitä tuntuu tekevän jonnekkin teljetyt hengissä selvinneet sekä vaikka piipussa 19 vuotta kuolleena olleet sekä kotiinsa muumioituneet.
Eli kenen oikeus on virua, jos näin voidaan sanoa? Viruminen on mun mielestä elävien tekemistä, nippanappa hengissä jossain, mutta kuin kollut voi virua?
Tätä sanaa viljellään niin paljon lehdistössä että ärsyttää.
Joku äidinkieltä osaava voisi varmaan valaista? Tai ihan kuka vaan, joka järjellä selittää miksi elävät ja kuolleet tekee samoja asioita. Ja juu, ei nee "tee" samoja asioita, niistä vaan käytetään samaa sanaa..

Tiesitkö muuten, että alueesta riippuen viruminen voi tarkoittaa myös venyttämistä. Mitenpä sitten nuo otsikot muuttuvatkaan!

En ole äidinkielenopettaja tai edes maisteri, päätän kielioppiasiat aina sen perusteella miltä kuulostaa. Ja kyllä omaan korvaan kuollutkin voi virua ihan siinä missä eläväkin. Jos pitäisi määritelmä sanalle "virua" heittää ihan hatusta, ottaisin hatun ja sanoisin "maata huomiotta jääneenä".

EDIT: Onko "viruttaa" (=huuhtoa) vain oman alueeni slangisana vai yleisessä käytössä?

Piti ihan tarkistaa Kielitoimiston sanakirjasta, joka sanoo näin:

virua
1. maata (hervottomana, kuolleena, heitteillä, toimettomana tms.), lojua. Virua tautivuoteessa. Veneen pohjalla virui kuolleita kaloja. Vankiloissa viruvat mielipidevangit. Takapihalla viruva roju.
2. murt. venyä. Pesussa virunut kangas. Poika oli virunut pitkäksi.
3. tekn. metallista tm. kiinteästä aineesta: venyä jännityksen alaisena.

Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0

^ Viruttaminen on vanha huuhtelemista tarkoittava murresana ainakin Tampesterissa.

Kalevala 14. runo : Ote sen lopusta
----------------------------------------------------------
"Oi emoni, kantajani, vaivan nähnyt vaalijani!
Tietäisitkö, tuntisitko, miss' on poikasi poloinen,
tokipa rientäen tulisit, avukseni ennättäisit;
päästäisit pojan poloisen tältä tieltä kuolemasta,
nuorena nukahtamasta, verevänä vieremästä."

Siitä Pohjolan sokea märkähattu karjanpaimen
syöksi lieto Lemminkäisen, kaotti Kalevan poian
Tuonen mustahan jokehen, pahimpahan pyörtehesen.
Meni lieto Lemminkäinen, meni koskessa kolisten,
myötävirrassa vilisten tuonne Tuonelan tuville.

Tuo verinen Tuonen poika iski miestä miekallansa,
kavahutti kalvallansa. Löi on kerran leimahutti
miehen viieksi muruksi, kaheksaksi kappaleksi;
heitti Tuonelan jokehen, Manalan alusvesille:
"Viru siinä se ikäsi jousinesi, nuolinesi!
Ammu joutsenet joelta, vesilinnut viertehiltä!"

Se oli loppu Lemminkäisen, kuolo ankaran kosijan
Tuonen mustassa joessa, Manalan alantehessa.
--------------------------------------------------------------------

Toki liittyy pyykin huuhteluun ja myös sen kuivumiseen.
Lieneekä asiayhteys tullut juuri tuosta Lemminkäisen " märästä " kohtalosta ?

Tässä vielä mielenkiintoinen linkki.

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/ ... d=Merkitys

T
Heliootti

Täällä meillä päin jos puhutaan virumisesta, meinaa, että joku on unohtunut johonkin. "Siellä ne avaimet on virunu laatikon pohjalla ties kuinka kauan." Samoin voi sanoa jostakin ruumiista...unohtunut/ ollut kadoksissa.

Hieman aihetta sivuten voisi avautua lähes tuon vastakohdasta, eli sana "nauttia" erinäisissä yhteyksissä ottaa kupoliin oikein urakalla.Usein nähdään rikosten tai yliannostusuutisten yhteydessä lause:"oli nauttinut xx-aineita".Tai vaikka tuossa: Iltalehti
"Hayley kärsii tautinsa takia artriitista eli niveltulehduksesta sekä ruokahaluttomuudesta ja joutuu päivittäin nauttimaan suuren määrän lääkkeitä."Lienee melkoisia nautintoja.

Avauksen aiheesta: Kyllä minunkin mielestäni tuo "henkitoreissaan viruminen" on se kaikken oikein muoto virua-verbistä, mutta näköjään sitä on mahdollista/luvallista käyttää myös jo kuolleesta puhuttaessa.

Ja unohtuneista esineistä puhuttaessa ainakaan meilläpäin ne esineet eivät viru missään, vaan lojuvat . Eikä pyykkejä viruteta vaan ne huuhdellaan tai liotetaan (jos jäävät pidemmäksi aikaa veteen)

Mutta tuodon Damienin mainitsemaan ärsytykseen vielä johdannainen: Lääkkeiden nauttimista vieläkin pahempi ilmaisu on varsinkin täällä päin vanhojen ihmisten käyttämä ilmaus lääkkeiden juomisesta. Sanovat juoneensa läääkkeitään niin ja niin monta vuotta, kun kyse on siitä, kuinka kauan lääkkeitä on käytetty.

Siis miten voi muka tabletteja/kapseleita/muita kiinteitä lääkkeitä juoda?

NK15.05.2004, 03:49
Meilläpäin tuima voi tarkoittaa mm. eräällä tavalla kovaa tai vahvaa (esim. tuima paukku), mutta toisin on muualla.
Esim. Savossa sukulaisilla käydessämme totesimme saunasta tullessamme että olipas tuimat löylyt (eli siis kovat ja hyvät löylyt). No, siihenpä talonväki rupesi päivittelemään, että "Voi hyvänen aika, eikö se enää ollukkaan lämmin?"
_________________________________________________________________________

Tuossa lainaus eräästä keskustelusta.
Jänniä , nuo eri murrealueiden erot , kuten tuossa viruttamisessakin.
Hämeessä kyllä virutetaan , kun huuhdellaan , kuten es. ABC edellä valisti.

Miten muuten mahtaa olla Virossa ?
Onko jollakulla tietoa , miten pyykin huuhteleminen tai pitkä kärsiminen Eestissä ilmaistaan ?

Täällä Pohiospohojammaalla tuo virutus on huuhtomista. Metallitekniikassa se on suunnilleen venymistä.
"Virui linnassa hamppari..." Eiku sehän lihoi siellä! Sori muistivirhe.
Mutta mikä on hampultti?

Joo, mun lapsuudenkoti on siellä Pohjois-Pohjanmaalla ja kyllä meilläkin piti astiat ja pyykit pesun jälkeen viruttaa. Tässä kai on kyseessä verbi viruttaa, joka kai on eri kuin virua. Minä olen tottunut sanomaan esim. että joku viruu sairasvuoteella. Joku saattaa toki virua kuolleena pitkään ennen kuin löydetään.