MURHA.INFO

Nettiuhkailut poliisin riesa
Torstai 19.8.2010 klo 11.21
- Meillä olisi oikeitakin juttuja tutkittavana, rikosylikomisario Juha Rautaheimo sanoo.


UHKAUS. Poliisi on pystynyt paljastamaan useita uhkaviestien lähettäjiä. Tosin se on vaatinut paljon työtä. (PASI LIESIMAA)

- Nettiuhkausten tutkinta sitoo kohtuuttomasti poliisin resursseja, sanoo rikosylikomisario Juha Rautaheimo. (PASI LIESIMAA)

FAKTA
Anonyymi Törkyviesti

Alaikäisen pojan nettiuhkaus oli lähetetty suomalaisen viikkolehden verkkosivujen kautta tekaistulla sähköpostiosoitteella [email protected] .

Viestin sisältö kuului: "Senkin homo. Miksi sä vaan istut siellä norsunluutornissa etkä tee mitään. Suomeen hyökkää satoja neekereitä ja sotaveteraaneja ei edes pestä. Joutaisi ladon taakse tollanen!"

Viestin lähettäjäksi paljastui alaikäinen poika.
Miehensä pahoinpitelemäksi joutunut nainen tulee hädissään poliisilaitokselle. Samaan aikaan tunnettu poliitikko saa nimettömän törkyviestin, joka tulkitaan uhkaukseksi.

Poliisille on ilmiselvää, että nettiviestin takana on joku teinihäirikkö. Silti yhtä selvää on, että viestin tutkinta ohittaa mustelmille hakatun naisen ja monet muut todellista poliisiapua tarvitsevat ihmiset.

Ykkösluokkaan

Muun muassa poliitikkoihin, virkamiehiin ja diplomaatteihin kohdistuvat nettiuhkaukset käynnistävät heti mittavat poliisitoimet.

- Tieto kulkee organisaation yläpäähän, josta tutkinta määrätään aloittamaan välittömästi ja ilman viivytystä, sanoo rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin rikospoliisin väkivaltayksiköstä.

Rautaheimo arvostelee yksikön Murharyhmä-lehdessä jyrkin sanoin nykyistä lainsäädäntöä ja lain tulkintaa, joka on tehnyt nettiuhkausten selvittämisestä kohtuuttoman resurssisyöpön.

Rautaheimo sanoo Iltalehdelle, että kirjoituksessa mainitut tapaukset - poliitikko ja hakattu nainen - ovat todellisia.

Paperisota alkaa

Pitkään jatkuneen väkivallan kohteena olleen naisen tapaukselle ei riitä ketään tutkijaa. Viikkolehden verkkosivujen kautta lähetetty törkyviesti puolestaan käynnistää pari viikkoa kestävän operaation.

Käräjäoikeudelle laaditaan pyyntö kohdistaa televalvonta lehden hallitsemalle palvelimelle. Tarkoituksena on saada lupa siihen, että lehti voi luovuttaa palvelimellaan mahdollisesti olevan viestin laatijan ip-osoitteen (numerosarjan, joka yksilöi tietokoneen, jolta viesti on lähetetty).

Kun käräjäoikeus lopulta antaa luvan televalvontaan, tutkinnanjohtaja laatii lehdelle kytkentäpyynnön, joka tosin ensin menee keskusrikospoliisin televiestintäyksikön tarkastettavaksi.

Kohtuuton työ

Päivät kuluvat. Poliisijohto painostaa tutkinnanjohtajaa, kun mitään ei tunnu tapahtuvan.

Kun lehti lopulta saa poliisilta kytkentäpyynnön, se antaa asian lakimiehiensä tutkittavaksi. Ja kun juristit viimein toteavat, että oikeuden päätös on lainvoimainen, se antaa poliisille tuon kaivatun ip-osoitteen.

Vihdoin löytyy epäilty tietokone - ja alaikäinen poika, joka paljastuu viestin lähettäjäksi.

- Vaikka lähes kaikki tällaiset uhkailut osoittautuvat huuhaaksi, niihin on suhtauduttava vakavasti. Mutta jokainen järkevä ihminen näkee, ettei kymmenien ihmisten aika saisi mennä jonkin ip-osoitteen selvittämiseen. Meillä olisi oikeitakin juttuja tutkittavana, Rautaheimo sanoo.

- Saamme kyllä helposti esimerkiksi salaiset puhelinnumerotiedot, mutta heti kun mennään internetin puolelle, tulee seinä vastaan.

Alaikäinen poika uhkaili Vanhasta

Poliisi on saanut selvitettyä ex-pääministeri Matti Vanhaseen kohdistuneen nettiuhkauksen.

Tappoviestin laatijaksi varmistui alaikäinen poika.

Poika oli kirjoittanut toukokuussa viestin Vanhasen Facebook-sivuille. Kirosanojen höystämänä hän totesi, että "tuun joku päivä ja lahtaan tollasen paskan".

Suojelupoliisi (supo) selvitti pojan henkilöllisyyden, minkä jälkeen se teki uhka-arvion ja totesi, ettei pääministeriin kohdistunut todellista uhkaa. Poika joutui kuitenkin poliisin puhutteluun.

- Supo on näistä (poliitikkojen uhkauksista) tietoinen ja sen kanssa ollaan yhteistyössä. Varsinaisen esitutkinnan tekee kuitenkin paikallispoliisi, kertoo rikosylikomisario Juha Rautaheimo Helsingin rikospoliisista.

Lain mukaan supolle kuuluu esitutkinta maanpetos- ja valtiopetosrikoksissa. Jos supo saa tietoonsa valtionjohtoon kohdistuneen uhkauksen, se voi aloittaa rikostutkinnan. Tutkinta on kuitenkin viipymättä siirrettävä paikallispoliisille tai krp:lle.

RISTO KUNNAS

Tässä on sitten miettimistä ja kommentoimista, alan ymmärtämään pikkuhiljaa miksi esimerkiksi Kai Salomaan, Raija Juutilan ja Pekka Tuukkasen katoamistapausten tutkinta polkee paikallaan ja Järvenpään -90 luvun "sarja"murhaajan ja vaikkapa Kirkkonummen v. 1990 sattuneet henkirikokset eivät ota selvitäkseen vaikka poliisilla varmaan on paljonkin tietoa näiden juttujen tekijöistä. Mutta kun jonkun poliitikon uhkaukseen valjastetaan 10 tutkijaa joka puolelta niin ei ihme ettei ehditä näitä rikoksia tutkia, puhumattakaan tavallisiin ihmisiin kohdistuneita häirintä -ja uhkaustapauksia.

Luin justiin ton jutun Iltalehden sivuilta. Ei voi sanoa kuin että surullista, miten asiat nykypäivänä menee. Hirveetä kuvitella että oikeasti apua tarvitseva nainen ei sitä saa koska resurssit ei riitä tuommosen takia. Tosiaan kun nuokin uhkailut pitää selvittää, mutta silti, en mäkään tiennyt että niihin menee noin paljon poliisien miesvoimaa..

Voi sanoa, että lakien laatijat ja poliisiylijohto saivat mitä tilasiat. Se on kaikille selvää, että nettijutut kuluttavat kohtuuttomasti resursseja verrattuna uhkausten vakavuuteen ja tutkinnan tuloksellisuuteen. Silti on pitänyt mennä kovaan ääneen julistamaan, että kaikki uhkaukset ovat vakavia ja kaikki tutkitaan, vaikka tällä vain ruokitaan uhkailijoiden intoa ja saadaan kansalaiset valppaiksi ilmoittelemaan poliisille vähän kaikesta mahdollisesta epäilyttävästä.

Toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, näin se vain valitettavasti menee vaikka jotain kulissien rippeitä yritetäänkin pitää vielä epätoivoisesti pystyssä, hävettää.

Ajetaan mersuilla ja asutaa isos omakotitalos neljän lapsen kans. Enkä oo ees onnellinen...niimpä. Jaksan ku on lapset! Kulissit kunnossa.