Islamistinen uho on tarttunut Saksassa myös koululaisiin – HS tapasi moskeijan johtajan, joka varoittaa terrorismin jatkuvan
Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz haluaa kriminalisoida poliittisen islamin.
- Frankfurtin Abu Bakrin moskeijan imaamit ovat pääosin ulkomailta Saksaan tulleita, kuten monessa muussakin saksalaisessa seurakunnassa. Miehet ja naiset rukoilevat moskeijassa erikseen.KUVA: RONALD WITTEK
- perseilijät_pyllistelevät.jpg (109.52 KiB) Katsottu 1388 kertaa
MITEN muslimien pitäisi elää Euroopassa? Rauhanomaisesti ja eurooppalaisia arvoja kunnioittaen – niin sanoo musliminainen
Seyran Ateş, jonka tapaamme berliiniläisessä moskeijassa juuri ennen perjantairukousta.
Rakennuksen ulkopuolella ei ole näkyviä merkkejä siitä, että sisällä on moskeija. Oven ulkopuolella ystävällinen mies kysyy, mitä etsimme. Ateş on ollut jo vuosien ajan henkivartijoiden turvaama, sillä monet muslimit haluaisivat tappaa hänet.
Hänen perustamassaan Ibn Rushd Goethe -moskeijassa miehet ja naiset rukoilevat yhdessä, ja sinne ovat tervetulleita myös homot, lesbot ja muut vähemmistöihin kuuluvat – samoin kuin kristityt, muiden uskontojen edustajat ja ateistitkin. Naiset, kuten Ateş itse, toimivat myös imaameina.
Hänen mukaansa tällä liberaalilla moskeijalla ei ole Euroopassa verrokkeja. Moskeija on juuri muuttanut suurempiin tiloihin.
Moni sellainen, joka haluaisi osallistua sen toimintaan, ei uskalla väkivallan uhan vuoksi, Ateş sanoo. Hänen mukaansa on selvää, että eurooppalaisella islamilla on laajempi kannatus kuin mikä nyt on näkyvissä.
Ateş on tunnettu poliittisen islamin arvostelija Berliinissä, ja siksi hän on joutunut uhkausten lisäksi myös hyökkäysten kohteeksi. Hän sanoo, että vaarassa on jatkuvasti moni muukin täällä Euroopassa.
”Tulemme valitettavasti kokemaan vielä hyvin monia islamistien tekemiä terrori-iskuja. Eurooppalainen politiikka ei ole reagoinut ajoissa”, Ateş sanoo.
Hän on 57-vuotias muslimi, asianajaja ja tasa-arvoaktivisti. Turkissa syntynyt Ateş on tullut Saksaan kuusivuotiaana, vierastyöläisten lapsena.
Hänen vanhempansa noudattivat perinteistä islamilaista kulttuuria ja olisivat halunneet järjestää hänelle avioliiton 17-vuotiaana. Ateş muutti pois kotoa ja valmistui oikeustieteestä Freie Universität Berlinistä.
ERI puolilla Ranskaa ja Itävallan pääkaupungissa Wienissä vastikään tapahtuneet islamistien iskut ovat saaneet ilmapiirin Keski-Euroopassa tulenaraksi.
Viime tiistaina 11-vuotias muslimipoika uhkasi opettajaansa kaulan katkaisulla berliiniläisessä koulussa. Poika oli puolustanut islamistista väkivaltaa myös edellisellä viikolla ranskalaisen opettajan
Samuel Patyn muistoksi vietetyn hiljaisen hetken jälkeen. Tšetšeenitaustainen muslimimies katkaisi Patyn kaulan 16. lokakuuta. Paty oli näyttänyt oppilailleen islamaiheisia karikatyyrikuvia esimerkkinä sananvapaudesta.
11-vuotiaan pojan tapauksen tultua julkisuuteen viisi muuta opettajaa kertoi lehtitietojen mukaan samanlaisista koululaisilta saamistaan uhkauksista. HS haastatteli marraskuun alussa Berliinissä muslimimiehiä, jotka kertoivat olevansa valmiita puolustamaan profeetta Muhammedia väkivalloin.
Sosiaalinen media on täynnä roolimalleja näille lapsille, Ateş sanoo. Radikalisoituminen pitäisi pysäyttää ennaltaehkäisevällä työllä, mutta siihen ei ole ollut riittävän suurta kiinnostusta. Ateşin mukaan poliittinen islam on juurtunut syvään saksalaisen yhteiskunnan rakenteisiin: ajattelun kannattajia on niin poliisissa kuin hallinnossakin.
Saksan kotimaantiedusteluviranomainen jäljittää ja tarkkailee demokraattista yhteiskuntaa vaarantavia, niin islamistisia, ääri-oikeistolaisia kuin vasemmistolaisiakin voimia. Ateşin mukaan Saksan erittäin voimakas yksityisyydensuoja hidastaa onnistumista työssä.
SYY poliittisen islamin kukoistukseen Saksassa on Ateşin mukaan saksalaisissa poliitikoissa.
”Kyse ei ole vain vasemmistosta, vihreistä ja sosiaalidemokraateista, joiden vääränlainen suvaitsevaisuus on joidenkin mielestä suurin ongelma. Kyse on myös kristillisdemokraateista. He eivät ole itse sen parempia.”
Kristillisdemokraattien CDU eli Saksan liittokanslerin
Angela Merkelin puolue on vankasti Saksan suosituin puolue. CDU on johtanut Saksaa yhtäjaksoisesti 15 vuotta.
”Maahanmuutto- ja islampolitiikka eivät ole olleet hyvää. He tekevät vain näennäisesti jotain. He eivät mene kouluihin tai uudista koulutusta”, Ateş sanoo.
Hänen mukaansa kaiken taustalla on Saksan ja Turkin voimakas kytkös niin taloudellisesti kuin poliittisesti. Monilla saksalaisilla yrityksillä on Turkissa suuria intressejä. Lisäksi EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus takaa Turkille rahallista tukea EU:lta mutta myös keinon kiristää. Sopimuksen nojalla Turkki ei päästä siirtolaisia rajan yli EU:n puolelle.
Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan on hyökännyt sanallisesti Ranskan presidenttiä
Emmanuel Macronia vastaan Macronin arvosteltua islamia.
Ateş arvioi, että Merkel haluaa välttää sen, että Turkki alkaisi lietsoa ongelmia Saksassa. Se estää poliittiseen islamiin puuttumista. Saksassa on noin kolme miljoonaa turkkilaistaustaista asukasta, joista noin puolella on Turkin kansalaisuus.
Poliittinen islam tarkoittaa Ateşin mukaan erityisesti sitä, että siihen liittyy pyrkimys valtaan. Myös miesten ja naisten epätasa-arvoinen asetelma on merkki siitä.
Syyrialaistaustainen, 1960-luvulla Saksaan muuttanut tutkija ja muslimi
Bassam Tibi määrittelee kirjassaan
Euro-Islam statt Islamismus (Euroislamia islamismin sijaan), että eurooppalaisen islamin täytyy hyväksyä moniarvoinen yhteiskunta ja muut uskonnot, myös juutalaisuus, islamin rinnalla yhtä arvokkaina.
Tibi huomauttaa, että islam on mukautunut paikallisesti myös Afrikassa ja Aasiassa. Sen pitäisi tehdä niin myös Euroopassa.
Muualta muuttaneita imaameja pidetään yhtenä syynä poliittiselle islamille Euroopassa. Saksassa alkaa ensi keväänä saksankielinen imaamien koulutus.
Ateşin mukaan se ei ratkaise ongelmaa. Koulutusta on mainostettu huivipäisen musliminaisen kuvalla. Huivi on Ateşille yksiselitteinen merkki konservatiivisesta uskonnontulkinnasta. Saksassa toimiva islamilainen verkosto tekee hänen mielestään liian tiivistä yhteistyötä Turkin kanssa – se on este eurooppalaiselle islamille.
Eurooppalaisen islamin pohdinta on tärkeää, sillä muslimien määrä kasvaa lähivuosikymmeninä Euroopassa riippumatta siitä, kuinka voimakasta maahanmuutto on. Euroopassa asuvat muslimit saavat enemmän lapsia kuin kantaväestö, mikä jo pelkästään lisää muslimien osuutta.
Amerikkalaisen Pew-instituutin mukaan Euroopassa, johon on laskettu EU-maiden lisäksi Norja ja Sveitsi, saattaa olla vuonna 2050 noin 14 prosentin osuus muslimeja, jos maahanmuutto on voimakasta. Suomessa se tarkoittaisi 15 prosentin muslimiväestöä, Ruotsissa 30,6 prosenttia.
- Ruton_leviäminen_Euroopassa.jpg (111.62 KiB) Katsottu 1388 kertaa
ITÄVALLAN oikeistokonservatiivinen liittokansleri
Sebastian Kurz ilmoitti keskiviikkona, että hänen hallituksensa haluaa tehdä poliittisesta islamista rangaistavan. Viranomaisten oikeuksia laajennettaisiin puuttumaan islamismiepäilyihin myös vähemmällä näytöllä kuin nykyisin.
”Juristina pidän sitä erittäin hyvänä askelena. Laki näyttää poliittista linjaa. Rauhanomaisesti eläville muslimeille näytetään: Me suojelemme myös teitä”, Ateş sanoo. Hän toivoo Saksan seuraavan perässä.
ITÄVALTAAN Jugoslavian pakolaisena lapsena muuttanut muslimitaustainen entinen opettaja ja nykyinen journalisti
Melisa Erkurt kirjoittaa tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan
Generation Haram, että monien siirtolaistaustaisten lasten itsetunto on ”katastrofaalinen”. Monille, kuten hänelle itselleenkin taannoin, omat vanhemmat sanovat, että opiskelu ei ole heitä varten.
Islamilainen kulttuuri on edes jotain, missä muslimilapset tuntevat olevansa vahvoilla. Erkurtin mukaan erityisesti pojat hakevat roolimalleja poliittisesta islamista, koska heillä on kova paine näyttää vahvemmilta kuin ovat.
”He ovat huomanneet, että ihmiset pelkäävät islamia ja asentavat puhelimen soittoääneksi Allahu akbar -huudon ja nauttivat, kun ihmiset pelästyvät sitä metrossa”, Erkurt kirjoittaa. Allahu akbar on arabiaa ja tarkoittaa Jumala on suurin.
ERKURTIN kirja on kirjoitettu ennen Wienin terrori-iskua, eikä aihe ole uusi muutenkaan. Ranskalaisen
Charlie Hebdo -satiirilehden kuvien aiheuttamasta ensimmäisestä terrori-iskustakin on jo yli viisi vuotta.
Nyt ne ovat uudelleen joidenkin muslimien raivon aiheena Ranskan tapahtumien takia. Seyran Ateşia kuvat eivät muslimina loukkaa. Samoin kuin paavista tai Jeesuksesta, myös islamin profeetasta saa tehdä pilakuvia.
”Taide saa tehdä mitä tahansa. Taide ei silti välttämättä ole aina hyvää. Sanon loukkaantuneille muslimeille: rakkaat ihmiset, jos ne eivät ole teistä hyviä, älkää katsoko niitä.”
”Olen vakuuttunut siitä, että Jumalaa ei voi loukata. Uskon, että Jumala on kaiken yläpuolella.”