Espoolainen Ousman Camara karkotetaan maahan, jossa hän on käynyt viimeksi lapsena – ”Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden”
Viime vuosina Suomesta on karkotettu keskimäärin sata ihmistä vuodessa rikosten takia. Tyypillinen rikos karkottamisen taustalla on törkeä huumausainerikos, jossa tuomiot ovat kovia.
- 27-vuotias Ousman Camara katuu tekemiään rikoksia, mutta ei koe olleensa koskaan taparikollinen. Kuva: Sakari Piippo / Yle
- Camara.jpg (77.08 KiB) Katsottu 893 kertaa
Keskellä Metsälän pienteollisuusaluetta Helsingissä on punatiilinen toimistorakennus. Tavallisesta toimistosta sen erottaa se, että ikkunoissa ovat kalterit.
Kyseessä on Helsingin säilöönottoyksikkö, jossa pidetään ihmisiä, joiden pelätään muuten pakoilevan maastapoistoa.
Täällä 27-vuotias
Ousman Camara odottaa karkotusta Gambiaan.
Hän saapui Suomeen 12-vuotiaana isänsä ja veljiensä kanssa. Myöhemmin hänen isänsä lähti takaisin Gambiaan ja jätti lapset yksin Espooseen. Camara joutui huostaanoton jälkeen lastenkotiin ja rikoskierteeseen.
– Nuoruus oli mitä oli. Sain hyviä ja huonoja vaikutteita kavereilta ja tein nuorena huonoja valintoja. Mutta en koskaan ollut piittaamaton Suomen laista, enkä ole mikään taparikollinen, Camara sanoo suomeksi.
Poliisi esitti Camaran karkottamista sen jälkeen, kun hän sai vankilatuomion törkeästä huumausainerikoksesta. Hän istui ensikertalaisena hieman yli kaksi vuotta Sörnäisten vankilassa.
Lisäksi hän on syyllistynyt muun muassa rattijuopumuksiin, kortitta ajoon ja varkauksiin.
Tyypillinen rikos ulkomaalaisen karkottamisen taustalla on juuri törkeä huumausainerikos, josta seuraa usein kovia tuomioita.
Viime vuosina Suomesta on karkotettu rikosten takia keskimäärin sata ihmistä vuosittain. Viime vuonna rikosten takia karkotettiin eniten virolaisia (14), irakilaisia (11), venäläisiä (9) ja somalialaisia (5).
...
Migrin ylitarkastaja
Ville Laitilan mukaan Suomeen lapsena tulleiden karkottaminen on harvinaista. Laittila kommentoi karkottamisia yleisellä tasolla, eikä ota kantaa yksittäisiin tapauksiin.
– Karkotuspäätöksessä otetaan huomioon maastapoistettavan henkilön rikokset ja niiden toistuvuus. Toisaalta kokonaisharkinnassa otetaan huomioon maastakarkotettavan Suomeen syntyneet siteet, esimerkiksi perhesiteet, Laitila sanoo.
Omat lapset tai työpaikka Suomessa eivät aina estä karkottamista, eivätkä myöskään puuttuvat siteet karkotettavaan maahan.
Minun mielestä jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden.
Ousman Camara ei ole käynyt Gambiassa tai missään ulkomailla sen jälkeen, kun hän tuli Suomeen 15 vuotta sitten. Hänellä ei ole omien sanojensa mukaan yhteyttä sukulaisiin siellä, vaan hänen perheensä on Suomessa.
Camaraa jännittää, miten hän tulee sopeutumaan Gambiaan, koska hän kokee ajatusmaailmansa olevan länsimaalainen.
– Se on epäreilua ja epäinhimillistä, että joudun lähtemään yhtäkkiä toiseen maahan. Minä olen istunut tuomioni ja olen yrittänyt rakentaa minun elämääni siihen suuntaan, että pystyisin elämään Suomessa parempana ihmisenä, niin että en olisi ongelmissa viranomaisten kanssa, Camara sanoo.
Camara yritti viime metreillä saada elämänsä normaaleille raiteille: hän hankki ajokortin ja töitä.
Suomessa lähes koko elämänsä asuneiden ja karkotuspäätöksen saaneiden ihmisten taustalla on yleensä se, että lapsen vanhemmat eivät ole hakeneet heille kansalaisuutta tai hoitaneet oleskelulupa-asioita.
Lisäksi jos nuori päätyy tekemään rikoksia, se voi olla esteenä kansalaisuuden saamiselle. Suomen kansalaista ei voi karkottaa.
– Minulla ei ole koskaan ollut kunnon hoivaa minun ympärillä tai ketään, kuka olisi muistuttanut, että minun pitää hakea Suomen kansalaisuutta, Camara sanoo.
Eilen aamulla tapahtui se, mitä Camara on odottanut pelonsekaisin tuntein. Poliisit tulivat hakemaan hänet Helsingin säilöönottoyksiköstä ja veivät hänet lentokentälle.
Camaralle oli etukäteen kerrottu, että hänet ottaa Gambiassa vastaan YK:n siirtolaisjärjestö IOM, joka järjestää yöpaikan ja auttaa alkuun.
Siitä eteenpäin hänellä ei ole tietoa.