MURHA.INFO

En löytänyt tästä ketjua, pahoittelen jos sellainen kuitenkin jo oli.



Kun Kathleen Megan Marlbourough jätti koulun kesken 1982, hän oli vain 15-vuotias. Kuten monet ikäisensä rajoitetusti koulutetut nuoret, hän työskenteli useissa alhaisesti palkatuissa työpaikoissa ennen kuin meni naimisiin 20-vuotiaana. Hänen 25-vuotias aviomiehensä Craig Folbigg työskenteli teräsalalla. He asettuivat asumaan Mayfieldiin, Newcastlen lähiöön, joka on yksi Australian suurimmista kaupungeista.

Kathleen Folbigg

Caleb Folbigg

Vuoden sisään Kathleen oli raskaana. Hän synnytti heidän ensimmäisen poikansa Calebin helmikuussa 1989. Lapsi oli syntyessään täysin terve.
Viiden päivän päästä Kathleen kotiutui pojan kanssa. Eräänä aamuna ruokkiessaan Calebia Kathleen huomasi, että pojan oli vaikea hengittää ja vei hänet takaisin sairaalaan, jossa lääkärit diagnotisoivat Calebin omaavan "laiskan kurkunpään".

Kello 8 illalla helmikuun 19-päivä 1989 Kathleen laittoi Calebin nukkumaan kehtoonsa. Puoli kolmelta aamuyöllä Craig Folbigg herää vaimonsa huutoon. Juostuaan huoneeseen, jossa Caleb nukkui, löytää hän huutavan vaimonsa tämän kehdon vierestä. " Vauvani! Jokin on nyt hullusti lapsellani!" Caleb Folbigg kuoli vain 20:n päivän ikäisenä. Kuolinsyyksi kirjattiin kätkytkuolema.

Seitsemän kuukautta myöhemmin Kathleen oli taas raskaana. Hän sai toisen pojan, Patrickin, kesäkuussa 1990.
Patrick Folbigg

Lokakuun 18.päivä 1990 Kathleen peitteli Patrickin sänkyyn. Craig katsoi poikaansa klo 22 ja totesi tämän nukkuvan rauhallisesti. Puoli neljältä aamuyöllä tapahtui toisinto; hän heräsi taas vaimonsa huutoihin.

Poliisilausuntojen mukaan hän oli rynnännyt Patrickin huoneeseen ja nähnyt vaimonsa seisovan Patrickin vieressä, joka makasi kehdossaan. Craig nosti vauvan syliinsä ja havaitsi heikon hengityksen. Poika oli elossa! Hän aloitti elvytyksen ambulanssin tuloon asti. (toim. huom. Miksi? Poikahan hengitti.)
Patrick tuli tajuihinsa, mutta myöhemmin hänen todettiin sokeutuneen ja saaneen epilepsian.
Patrick selvisi, mutta ei kauaksi aikaa...

Vuonna 1991, helmikuun 13.päivän aamuna Kathleen soitti Craigille töihin ja poliisilausunnon mukaan sanoi: " Se on tapahtunut taas!" Craig lähti töistään ja saapui kotiinsa samoille sanoille ambulanssin kanssa. Patrick kuoli matkalla sairaalaan. Kuolinsyyksi kirjattiin epiletisestä kohtauksesta johtunut tukehtuminen. Patrickin kuoleman jälkeen Folbiggit muuttivat Thorntoniin.

Vuoden päästä Kathleen oli taas raskaana. Lokakuussa 1992 syntyi tytär Sarah.
Sarah Folbigg
Kaikki sujui kuin rasvattu kunnes 11-kuukautta myöhemmin Sarah sai flunssan ja tästä johtuen alkoivat univaikeudet.
Puoli kahdelta seuraavana aamuna Sarah oli kuollut.

Jälleen kerran poliisilausuntojen mukaan Craig heräsi Kathleenin kauhun huutoihin ja löysi hänet seisomasta heidän makuuhuoneensa oviaukossa. Sarah makasi liikkumattomana sängyssä. Viralliseksi kuolinsyyksi kirjattiin kätkytkuolema. Sarahin kuoltua Folbiggit muuttivat Singletoniin, Hunter Valleyyn, suositulle viininvalmistusalueelle Pohjoiseen-Newcastleen.
Pariskunta asui siellä kaksi vuotta ennen kuin Kathleen tuli neljännen kerran raskaaksi. Heidän toinen tyttärensä Laura syntyi heinäkuussa 1997.
Laura Folbigg

Laura oli täysin terve Kathleenin viedessä tämän kotiin 3-päivää myöhemmin. Toisin kuin sisaruksensa, Lauran hengitys ja nukkuminen olivat tarkassa monitoriseurannassa viikkoja tämän syntymän jälkeen, ihan vain varmuuden vuoksi.

Kaikki oli taas täysin hyvin siihen asti, kun Laura sai flunssan 19-kuukautta myöhemmin. Kathleen antoi hänelle lääkettä, mutta maaliskuun ensimmäisenä 1999 hän soitti ambulanssin Lauran lakattua yhtäkkiä hengittämästä. Poliisilausuntojen mukaan kaksi ambulanssimiestä ajoivat Folbiggseille ja löysivät Kathleenin elvyttämästä tytärtään. He tutkivat Lauran ja havaitsivat, että tällä ei ole pulssia eikä tämä hengitä. Mutta tällä kertaa tutkittaessa kuolinsyytä tutkijat havaitsivat Lauran olevan liian vanha kuollakseen kätkytkuolemaan. Kuolinsyy oli määrittelemätön ja poliisitutkinta käynnistettiin.

Kirottu todiste
Kun etsivä Sergeant Bernand Ryan laitettiin tutkimaan Laura Folbiggin kuolemaa hän olisi voinut asennoitua "jaahas, taas yksi selvittämätön vauva-kuolema", mutta hän päätti tutkia kaikki vaihtoehdot ja mahdollisuudet.
Ryan aloitti tutkimukset rutiininomaisesti kuulemalla Kathleeniä ja Craigiä. Kuultuaan, että Laura oli pariskunnan neljäs samantyylisesti kuollut lapsi, heräsivät epäilyt.
Juttuun tuli yllättävä käänne, Kathleen, joka oli jättänyt miehensä Lauran kuoleman jälkeen, oli muuttanut ottamattaan monia tavaroitaan mukaansa. Siivotessaan Craig teki epämiellyttävän löydön. Sängynpäädyn vetolaatikossa löytyivät Kathleenin päiväkirjat. Päiväkirjat, jotka saivat Craigin löytämään pahoin. Hän vei ne poliisiasemalle. Craig kertoi, että hänellä oli ollut oudot epäilyksensä, mutta päiväkirjat vasta vahvistivat ne kauheaksi totuudeksi. Ryan sai tietoonsa Kathleenin pitäneen päiväkirjaa suurimman osan elämästään, mutta tämä oli heittänyt enimmän osan näistä jo pois. Craigin löytämät olivat jotenkin jääneet huomaamatta.
Hänen kirjoituksensa paljastivat naisen, jonka tunteet ja ajatukset olivat täysin sekaisin. Toisaalta hän halusi lapsia pystyäkseen todistamaan, että hänestä on äidiksi. Ihan niinkuin muistakin naisista. Kuinka hän malttamattomana odotti uuden pienokaisen syntymää. Toisaalta hän kirjoitti tuskastumisiaan äitinä olosta, mm. kykenemättömyydestään rintaruokintaan. Hän myös kirjoitti tunteistaan synnytyksien jälkeen. Kuinka kaikki huomio hänen sijastaan meni uuteen vauvaan. Hänestä oli tuntunut samalta kuin lapsena; hän oli osa perhettä, mutta hänestä ei tuntunut siltä.
Hän kirjoitti villeistä tunteenmuutoksistaan ja kuinka hän haluaisi apua, ei muuta. Kirjoituksissa tuli esille Katleenin pelko, että Craig jättää hänet. Hän tunsi olonsa uhatuksi Craigin piikitellessä häntä painostansa. Kirjoituksista tuli ilmi, että Craig oli hyvin flirtti luonne.

" Täytyy laihduttaa ettei Craigin rakkaus minuun vähene entisestään. Tiedän, että ulkoinen rakkaus on hänelle kaikki kaikessa." Kathleen oli kirjoittanut. Ollessaan raskaana Laurasta Kathleen oli kirjoittanut: " Craig sanoin viime yönä hyväksyvänsä, että en ole enää koskaan laiha. Se on mahtavaa, mutta tiedän sisimmässäni Craigin haluavan laihan vaimonsa takaisin."
Kerta toisensa jälkeen Kathleen kirjoitti painostansa ja Craigin suhtautumisesta siihen. " Täytyy ryhdistäytyä ja alkaa olemaan energinen ja hyvännäköinen äiti tyttärelleni ja seksikäs vaimo miehelleni." Muissa päiväkirjamerkinnöissä hän kertoi stressistä johtuen tehneensä hirveitä asioita lapsilleen. " Olen maailman huonoin äiti."
Laura Folbigg. Video still-kuvaa

" Onneksi Laura on hyväluontoinen lapsi. Se on pelastanut hänet sisarustensa kohtalolta. Olen varma, että hän on tavannut kaikki muut; Calebin, Patrickin ja Sarahin. He ovat neuvoneet häntä olemaan kiltti ja terve. Äiti saattaa...murtua. He ovat varoittaneet Lauraa. - Hyvä."

"Syyllisyys vainoaa minua. Pelkään, että se tapahtuu taas...Yritän opetella lukemaan tunteitani ja mielialojani, että se ei toistuisi."

Päiväkirjan varaan Ryan alkoi rakentaa juttuaan Kathleen Folbiggiä vastaan. Penkoessaan tämän taustoja löytyi historiasta kamala salaisuus...

Isäni tytär
Joulukuisena iltana 1969 Thomas John Britton kohtaa Kathleen Mary Donavan tämän kodin ulkopuolella Annandalen lähiössä Sydneyssä ja puukottaa tätä 24 kertaa.
Heillä on ollut myrskyisä suhde ja muistona siitä 18- kuukautinen tytär. Oikeudessa todistajana ollut nainen kertoo Brittonin polvistuneen ja suudelleen Donavania puukotuksen jälkeen sanoen: " Olen pahoillani rakkaani. Minun oli pakko." Tämän jälkeen hän oli kääntynyt todistajaan päin ja lausunut: " Minun oli pakko tappaa hänet. Hän tappoi lapseni."
Britton todettiin syylliseksi ja lähetettiin vankilaan. Lapsi laitettiin kirkon orpokotiin. 12-vuotta myöhemmin Britton vapautettiin ja tämä lähti Englantiin. Lapsi oli kolmivuotiaaksi asti orpokodissa kunnes äitinsä mukaan kastettu Kathleen Megan Marlbourough adoptoitiin perheeseen, joka asui Newcastlen Kotarassa.
Kathleen oli aikuinen tavatessaan siskopuolensa ja kuullessaan totuuden vanhemmistaan.

Lokakuun 14, 1996 kolmen lapsen kuoleman jälkeen ikuistuu päiväkirjamerkintä: " Ilmiselvästi olen isäni tytär."

Oikeudenkäynti
Toukokuun 19.päivä 2001 Kathleen Megan Folbigg pidätetään kotoaan ja hän saa murhasyytteet neljästä lapsestaan.
Suurimmiksi näytöiksi nousevat päiväkirjamerkinnät ja se, että:
* Lapset olivat kasvot ylöspäin löydettäessä
* Lapset olivat vielä lämpimiä löytöhetkellä
* Kaikkien virallisissa kuolinsyissä oli epäselvyyksiä
* 2 lapsista olivat löydettäessä vielä niukasti hengissä
* On sula mahdottomuus, että näin moni samasta perheestä oleva lapsi kokisi kätkyt-kuoleman.
* Kathleen ei ollut pahemmin surrut yhdenkään lapsensa poismenoa. Oikeudessa Kathleenin sisarpuoli kertoi, että Lauran hautajaisissa Kathleen oli ollut jopa iloinen ja nauttinut juhlista.
Oikeudenkäynnissä Kathleen profiloitiin naiseksi, jolle ulkonäkö, kuntosalilla käynti ja yökerhoissa roikkuminen oli tärkeämpää kuin omat lapset. Hänellä myös diagnotisoitiin olevan alhainen stressinsietokyky ja kykenemättömyys elää arkirutiineissa. Hänestä ei ole äidiksi.

2 kk oikeudenkäynnin alkamisen jälkeen Kathleen tuomitaan 40-vuodeksi vankilaan, jossa hänen on istuttava vähintään 30-vuotta.

Muutamia viikkoja tuomion jälkeen Kathleen Folbigg kirjoitti kirjeen Sydney Morning Heraldiin, jossa ilmaisi vihansa tuomion suhteen. " Nyt tiedän millaista on olla maailman vihatuin nainen. Onneksi kuolema sentään kohtelee meitä kaikkia tasa-arvoisesti."
Kirjeessä hän myös puolusti itseään sillä, että ei ollut tunteiltaan tasapainoinen ihminen. Osansa syytöksistä sai myös Craig, joka Kathleenin mukaan petti hänet ja puukotti häntä selkään.


Craig Folbigg


Kathleen Folbigg

Suomennettu Crime Library-sivustolta. Pahoittelen mahdollisia virheitä. Toivottavasti muuten pidätte.

Kiitos! Nämä lapsi-jutut on niitä pahimpia. Ja tuokin nais-hirviö selvisi kolmesta ensimmäisestä noin vaan.
Onneksi kestää jonkun hetken ennen kuin rouva on vapaa.

Uskomatonta on se, ettei oma mieskään ole havahtunut epäilemään mitään. Olivathan lapset hänenkin.

MissHolmes kirjoitti:Kiitos! Nämä lapsi-jutut on niitä pahimpia. Ja tuokin nais-hirviö selvisi kolmesta ensimmäisestä noin vaan.
Onneksi kestää jonkun hetken ennen kuin rouva on vapaa.

Uskomatonta on se, ettei oma mieskään ole havahtunut epäilemään mitään. Olivathan lapset hänenkin.

Kai siinä oli se, kun lääkärit toisensa jälkee totes, että kätkyt-kuolema tää oli. Ei lääkärin sanaa hevillä kyseenalasta, varsinkin noiden kahden ekan lapsen kuoleman kohdalla, kun vaimosta ei haluaisi uskoa mitään tuollaista. (ja Calebin kohdalla ei varmaan tullut edes mitään moista mieleen)

Upea alotus kiinnostavalle keskustelulle! Mukava lukea, kun tekstin välissä on kuvia ihmisistä jotka liittyvät tarinaan! Toukokuussa 2011 tulee 10 vuotta täyteen Kathleenin istumista:

Toukokuun 19.päivä 2001 Kathleen Megan Folbigg pidätetään kotoaan ja hän saa murhasyytteet neljästä lapsestaan.

Toivottavasti hänellä on ankeat 20 vuotta vielä edessä! Kertoo ihmismielestäkin paljon, kun pystyy tappamaan 4 viatonta ja vastustuskyvytöntä ihmistä Murr.

Kiitos Nooruskalle suomennoksesta, erittäin hyvää tekstiä.

Kauhistuttava tapaus ja voi vain todeta, että luojan kiitos Australiassa sentään osataan antaa kunnon tuomioita verrattuna Suomen oikeusjärjestelmään. Mikäli kyseinen tragedia olisi tapahtunu Suomessa niin Kathleen olisi syyntakeisena istunut ~15v.

Lämmin kiitos Nooruska, hyvin mielenkiintoinen tapaus! Vastaavat tapaukset tuppaavat ahdistavuutensa vuoksi mahdollistamaan vain osittaisen omaksumisen kerrallaan, joten palailen varmaan asiaan.

Kiitos myös toimivasta otsikoinnista.

...Muutaman ylimääräisen väliviivan olisin jättänyt pois

Kyllä kiitos! Tämä oli sellaisia juttuja jotka minäkin jaksoin lukea loppuun koko ajan odottaen kauanko menee että äiti todetaan syylliseksi...
Hyi olkoon....Onneksi varsinkin Suomessa tänä pvnä tarkkaillaan äitien mielenterveyttä aina vain yhä tarkemmin, ja kannustetaan puhumaan jos joku asia tuntuu pahalta tai vaikealta.

^Nämä lapsitapaukset ovatkin siitä erikoisia että ne kiinnostaa monia, vaikkei ns. kiinnostaisikaan heti niin koukuttavat lukemisen alettuaan. Mutta ovat osaltansa myös todella rankkoja, kuitenkin kohdistuvat ihmisyyden viattomimpaan ja vilpittömimpään yksilöön: lapseen!

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 55&start=0
Saman tyylinen tapaus.
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 80&start=0
Tämä myös.

Suurkiitos Nooruskalle, juu

Mites Craig Folbigg, oikeus ei sitten katsonut hänen syyllistyneen mihinkään? Onko oikeuden mielestä ihan normaalia, että täysjärkinen aikuinen ihminen pitää mahdollisena sitä, että samaan perheeseen osuu kolme kätkytkuolemaa (en laske neljättä tähän siksi, että sen jälkeen käynnistettiin heti poliisitutkinta)?

joey kirjoitti:Mites Craig Folbigg, oikeus ei sitten katsonut hänen syyllistyneen mihinkään? Onko oikeuden mielestä ihan normaalia, että täysjärkinen aikuinen ihminen pitää mahdollisena sitä, että samaan perheeseen osuu kolme kätkytkuolemaa (en laske neljättä tähän siksi, että sen jälkeen käynnistettiin heti poliisitutkinta)?

Enpä mäkään välttämättä ymmärtäisi että jotain on vialla, kun lääkärit ja muut viranomaiset ovat tulleet siihen tulokseen, että mitään erikoista ei ole sattunut - Normaali kuolema

^ Luulisi, että tuollaisesta vähintään naapureiden pahat puheet heräisivät, tai että mies olisi edes joskus joltain kuullut aatoksen siitä, että äitylillä olisikin enemmän tekemistä pienokaisten kohtaloiden sinetöijänä. Toisaalta sitä luulisi, että aviomies joka tapauksessa tuntisi vaimonsa sen verta hyvin, että huomaisi, kun jokin ei ole ihan kohdallaan

Ja kun tässä se, että "jokin ei ole ihan kohdallaan" ei edes tarkoita mitään pienimuotoista alakuloisuutta, vaan jotain, joka johtaa siihen, että järjestelmällisesti murhaa neljä pientä lastaan.

Samaa mietin minäkin aviomiehestä. Mutta jos toisaalta ajattelee asiaa niin, että nainen on aina ollut samanlainen; mitään synnytyksen jälkeistä putoamista ei tapahtunut, vaan käytös oli sitä samaa ''tuttua''.
Toisaalta myös suru on voinut sulkea miehen silmät.
Ainakaan en lähtisi häntä syyttämään muusta kuin totaalisesta sokeudesta.

Nooruska kirjoitti: Craig nosti vauvan syliinsä ja havaitsi heikon hengityksen. Poika oli elossa! Hän aloitti elvytyksen ambulanssin tuloon asti. (toim. huom. Miksi? Poikahan hengitti.)

Pikkuvauvan (alle 3kk) sykkeen tulee olla yli 120 ja hengitystaajuuden yli 20 (yli 20krt sisään/ulos/min)
muutoin tulee aloittaa elvytys. Tämä siis jos lapsi on veltto ja reagoimaton (kivulle).

Toivottavasti näitä ei tule kenellekään vastaan.

joey kirjoitti:^ Luulisi, että tuollaisesta vähintään naapureiden pahat puheet heräisivät, tai että mies olisi edes joskus joltain kuullut aatoksen siitä, että äitylillä olisikin enemmän tekemistä pienokaisten kohtaloiden sinetöijänä.

Perhehän muutti suht usein.

Jack the Ripper kirjoitti:

Nooruska kirjoitti: Craig nosti vauvan syliinsä ja havaitsi heikon hengityksen. Poika oli elossa! Hän aloitti elvytyksen ambulanssin tuloon asti. (toim. huom. Miksi? Poikahan hengitti.)

Pikkuvauvan (alle 3kk) sykkeen tulee olla yli 120 ja hengitystaajuuden yli 20 (yli 20krt sisään/ulos/min)
muutoin tulee aloittaa elvytys. Tämä siis jos lapsi on veltto ja reagoimaton (kivulle).

Toivottavasti näitä ei tule kenellekään vastaan.

Kiitos tästä! Itse en ainakaan tuota tiennyt. Aika hyvin, että Craig metallityöläisenä (en halveksu kys. alan työntekijöitä yhtään!) tiesi tuon.

Hälytyskeskus on saattanut neuvoa ja varmaan melkein minkä tahansa ammatin edustaja ottaa herkästi asiakseen tutustua vauvojen ensiapuun jos on menettänyt jo yhden vauvan kätkytkuolemaan, miettii mitä olisi voinut tehdä, mitä voisi tehdä jos seuraavalle käy samoin jne.