Kirjoittaja Vapaatutkija » La Marras 07, 2026 7:24 pm
Cokis kirjoitti: La Marras 07, 2026 3:52 pm
Kaksikymppinen nainen on kuollut, tämän tappaja on pilannut pienessä hetkessä elämänsä lopullisesti, ja täällä pengotaan tappajan sukulaisten ideologisia taustoja ja kasvatusmetodeja. Joku sanoi nähneensä vanhemmat kyselemässä sunnuntaina, onko pojalle itselleen sattunut jotakin, ennen kuin totuus selvisi. Millaista on ollut mennä ensimmäistä kertaa kotiin, jossa on juuri tapettu joku? Voiko siellä enää kuvitellakaan asuvansa? Olisiko tämä niitä tilanteita, joita ei toivoisi pahimmalle vihamiehelleenkään, vai onko Suomessa jo ohitettu se vaihe jossa omasta mielestä väärin ajattelevatkin nähtiin vielä ihmisinä?
Totta tämäkin. Lisäksi, tappajan taustaa on tuotu esille, eikä se viittaa mihinkään väkivaltaiseen tyyppiin. Onhan noita vahingossakin tapahtuneita tappoja, kuten että tönäsee ja uhri kaatuu ja kuolee heti. Jos tässä on sitä teräasetta käytetty, niin joko tarkoituksella ja nythän on menossa yksi juttu, jossa puukotuksesta syytetty kertoo uhrin juosseen kohti puukkoa, että mitä tässä nyt sitten oikeasti tilanteesta selviää. Uhrista ei ole mitään tietoa. Minkä tyyppinen? Mikä tausta? Vaikuttiko uhri jotenkin lopputulokseen? Ruumista ei nyt kuitenkaan alettu paloittelemaan ja piilottamaan, kuten Jyväskylässä on tapana aiemmin mm. Pupuhuhdassa ja Nuutissa -> "Sen jälkeen mies oli sanonut naiselle, ”ettet sinä tuon takia istumaan lähde”. – Mietittiin siinä, miten se hävitetään ja oli minun idea, että käydään tumppaamassa johonkin vesistöön ja laitetaan se palasiksi, että se on helpompi kuljettaa, nainen kuvaili poliisikuulusteluissa."
Rikosnimikehän voi muuttua myös muuksi, kuin tapoksi.
(jos nyt vertaa siihen taksin yliajamaan pariskuntaan, joka ilmeisesti nai aina ajoradalla).
[quote=Cokis post_id=2071045 time=1794059549]
Kaksikymppinen nainen on kuollut, tämän tappaja on pilannut pienessä hetkessä elämänsä lopullisesti, ja täällä pengotaan tappajan sukulaisten ideologisia taustoja ja kasvatusmetodeja. Joku sanoi nähneensä vanhemmat kyselemässä sunnuntaina, onko pojalle itselleen sattunut jotakin, ennen kuin totuus selvisi. Millaista on ollut mennä ensimmäistä kertaa kotiin, jossa on juuri tapettu joku? Voiko siellä enää kuvitellakaan asuvansa? Olisiko tämä niitä tilanteita, joita ei toivoisi pahimmalle vihamiehelleenkään, vai onko Suomessa jo ohitettu se vaihe jossa omasta mielestä väärin ajattelevatkin nähtiin vielä ihmisinä? :?
[/quote]
Totta tämäkin. Lisäksi, tappajan taustaa on tuotu esille, eikä se viittaa mihinkään väkivaltaiseen tyyppiin. Onhan noita vahingossakin tapahtuneita tappoja, kuten että tönäsee ja uhri kaatuu ja kuolee heti. Jos tässä on sitä teräasetta käytetty, niin joko tarkoituksella ja nythän on menossa yksi juttu, jossa puukotuksesta syytetty kertoo uhrin juosseen kohti puukkoa, että mitä tässä nyt sitten oikeasti tilanteesta selviää. Uhrista ei ole mitään tietoa. Minkä tyyppinen? Mikä tausta? Vaikuttiko uhri jotenkin lopputulokseen? Ruumista ei nyt kuitenkaan alettu paloittelemaan ja piilottamaan, kuten Jyväskylässä on tapana aiemmin mm. Pupuhuhdassa ja Nuutissa -> "Sen jälkeen mies oli sanonut naiselle, ”ettet sinä tuon takia istumaan lähde”. – Mietittiin siinä, miten se hävitetään ja oli minun idea, että käydään tumppaamassa johonkin vesistöön ja laitetaan se palasiksi, että se on helpompi kuljettaa, nainen kuvaili poliisikuulusteluissa."
Rikosnimikehän voi muuttua myös muuksi, kuin tapoksi.
(jos nyt vertaa siihen taksin yliajamaan pariskuntaan, joka ilmeisesti nai aina ajoradalla).
