Yarden kirjoitti: Ti Marras 10, 2026 3:05 pm
Lähde?
No vaikka tästä alkuun:
• Vallan, vihan ja sadismin typologiat. Kliinisessä psykologiassa laajasti käytetty
Nicholas Grothin (1979) luokittelu jakaa raiskaukset kolmeen päämotiiviin: valtaan, vihaan ja sadismiin. Valtaraiskauksessa tekijä pyrkii kompensoimaan omaa riittämättömyyden tunnettaan hallitsemalla ja alistamalla toista ihmistä. Viharaiskauksessa teko on keino purkaa raivoa ja kostaa uhrille, kun taas sadistisessa teossa tekijä saa mielihyvää nimenomaan uhrin kärsimyksestä ja nöyryyttämisestä.
• Empiirinen tutkimus tuomioistuinaineistoista. Suomessa rikosoikeuden ja kriminologian tutkimuksissa, kuten
Sari Salorannan (2021) käräjäoikeuksien tuomioita tarkastelleessa selvityksessä, motiiveiksi on tunnistettu tilaisuus, seksi, väkivalta ja nöyryytys. Vaikka monissa arkisemmissa tilanteissa korostuvat tilaisuuden hyödyntäminen ja seksuaalinen halu ilman kunnioitusta toisen rajoja kohtaan, erityisesti törkeissä teoissa korostuvat väkivalta ja uhrin tietoinen nöyryyttäminen.
• Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä vankeinhoitolaitoksen asiantuntijoiden, kuten oikeuspsykologi Nina Nurmisen esiin nostamien tutkimustulosten mukaan vain noin puolet lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tekijöistä tuntee varsinaista seksuaalista vetoa lapsiin. Muilla tekijöillä motiivina toimivat usein vallan tunne, kontrollin tarve, kyvyttömyys luoda tasavertaisia aikuissuhteita sekä haavoittuvassa asemassa olevan uhrin hyväksikäyttö.
• Kriminologinen näkökulma valtaan ja seksuaalisuuteen. Nykyaikaisessa kriminologisessa tutkimuksessa käydään keskustelua vallan ja seksuaalisen motivaation suhteesta. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oppaissa korostetaan, että seksuaalinen väkivalta on ennen kaikkea vallan väärinkäyttöä ja alistamista. Toisaalta osa tutkijoista muistuttaa, että vallankäyttö on rikoksen tekotapa ja väline, kun taas seksuaalinen tyydytys toimii usein teon rinnakkaisena päämääränä.
Yhteenveto tekijöiden motiiveista
•
Kontrollin ja ylemmyyden tarve. Tekijä hakee tunnetta siitä, että hänellä on täysi määräysvalta toisen ihmisen kehoon ja tahtoon.
•
Nöyryyttäminen ja mitätöinti. Teko suunnataan murtamaan uhrin itsetunto ja ihmisarvo, mikä on tyypillistä esimerkiksi lähisuhdeväkivallassa ja sodankäynnin yhteydessä tapahtuvassa seksuaalisessa väkivallassa.
•
Oikeutuksen tunne. Tutkimuksissa on havaittu, että monilla tekijöillä on vääristyneitä ajatusmalleja, joiden mukaan heillä on oikeus vaatia seksuaalista tyydytystä uhrin suostumuksesta riippumatta.
