https://www.iltalehti.fi/talous/a/7bc8e ... 2e39eeaad7
Onko koronakriisi pahempi kuin 90-luvun lama? Ei ole, sanovat talousasiantuntijat
Mitä pitäisi tapahtua?
Schaumanin mukaan sen pitäisi olla jotain todella odottamatonta.
– Koronakriisi on ulkopuolinen ja hyvin erilainen shokki taloudelle kuin 1990-luvun lama tai finanssikriisi. Ei ole kyse siitä, että talouden mekanismeissa olisi jotain väärin tai pankkijärjestelmä olisi romahtamassa.
– Konsensusodotus on se, että meillä menee hyvin jo vuoden toisella puoliskolla tai ainakin viimeistään ensi vuonna. 1990-luvun laman vaikutukset näkyivät ainakin kymmenen vuotta ja meillä oli kokonaisia kriisisukupolvia, joiden elämänvalinnat määräytyivät pitkälti tämän takia.
Uskallan väittää että asiantuntijat ovat nyt hakoteillä ja se romahdus tulee pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin. Kaikki merkit maailmalta viittaavat tähän.
Schaumanin mukaan koronakriisi pakottaa yritykset innovoimaan, koska perinteinen liiketoiminta on haastettu tai sitä ei enää ole.
Tarkoittaa että yritykset joutuvat ottamaan lisää lainaa. Ne yritykset jotka eivät ajaudu konkurssiin hyvin nopealla aikavälillä.
– Nykytilanteessa se, että pyritään varmistamaan yritysten luotonsaanti, on järkevää politiikkaa. Samalla pyritään auttamaan niitä työntekijöitä, jotka joutuvat tämän kriisin takia lomautetuiksi tai jäävät työttömiksi.
Mitkä ovat ne avustustoimet näille työntekijöille ?
– Konsensusodotus on se, että meillä menee hyvin jo vuoden toisella puoliskolla tai ainakin viimeistään ensi vuonna. 1990-luvun laman vaikutukset näkyivät ainakin kymmenen vuotta ja meillä oli kokonaisia kriisisukupolvia, joiden elämänvalinnat määräytyivät pitkälti tämän takia.
90- luvun opetukset tulevat kertautumaan moninkertaisesti ja elämänvalinnat määräytyvät jatkossa pitkälti tämän kriisin takia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006457595.html
Eeva käräytti aamulehtensä mikrossa nähtyään yöllä koronapainajaista
”Paniikki oli pelottava kokemus. En ole yleensä mikään tyhmä hanhi.”
Eeva on korkeasti koulutettu pääkaupunkiseudulla asuva kuusikymppinen nainen.
– En ole yleensä mikään tyhmä hanhi, Eeva korostaa.
Sunnuntaina hän teki jotain, mitä ihmettelee itsekin.
Eeva oli vähällä polttaa mikroaaltouunissa Helsingin Sanomien paksun sunnuntainumeron.
– Se oli pelottava kokemus, Eeva sanoo.
Pelottavaa oli irrationaalinen paniikki, ei niinkään käry mikrossa, joka sekin oli erittäin säpsäyttävää.
Eeva on jälkeen päin miettinyt, mistä kaikki johtui. Hän oli lauantaina ennen nukkumaan menoa lukenut runsaasti koronavirusta käsitteleviä juttuja.
– Viimeiseksi luin hyvin vivahteikkaan kuvauksen sairastuneiden potilaiden kärsimyksistä, Eeva kertoo.
Potilaiden kärsimykset seurasivat Eevaa uniin. Hän näki koronapainajaisia.
Kun Eeva aamulla kävi hakemassa lehden laatikosta, hän ei ollut vielä ehtinyt kirkastaa aivojaan kahvilla.
– Olin umpiväsynyt, ja silloin jokin napsahti päässä.
Eevan aivot alkoivat tuottaa ”kuin hidastetussa filmissä” kuvaa lehdenkantajasta, joka oli myös viruksen kantaja, ja joka huolettomasti pyyhkii hikeä. Sielunsa silmin Eeva näki viruksen hyppäävän lehteen ja kätkeytyvän sisäsivuille, rivien väliin.
– Tiedän, että todellisuudessa lehti oli jaettu tunteja aikaisemmin ja jakajat käyttävät hansikkaita, Eeva sanoo.
Tuolla hetkellä terve järki ei ollut vielä hereillä.
Eeva tarttui lehteen sormenpäillään kuin kuolleeseen jyrsijään ja roikotti sen nopeasti sisälle miettien samalla kuumeisesti, miten desinfioisi sen.
Ajatus jättää lehti lukematta ei tullut Eevalle mieleenkään. Erityisesti korona-aikaan sanomalehti on hänelle enemmän kuin rakas ystävä. Ilman lehteä Eeva ei tule toimeen. Se on silta ulkomaailmaan.
Uuni tuntui liian hitaalta ratkaisulta uutisnälkään.
MUTTA mikro, Eeva hoksasi. Hän tiesi sanomalehtipaperissa olevan tietty määrä kosteutta, mikä oli periaatteessa hyvä asia mikron kannalta.
– Sen enempiä miettimättä tungin sen mikroon ja väänsin nappulaa, Eeva muistelee.
Ensimmäinen yritys sai lehden tuskin lämpimäksi. Eeva lisäsi aikaa puoleen minuuttiin. Onneksi ei enempää.
– Siitä tuli kivan kuuma, mutta sitten haistoin savua.
Eeva säikähti. Hän pelkäsi lehden roihahtavan ilmiliekkeihin minä hetkenä hyvänsä ja reagoi siksi vaistomaisesti.
– Heitin sen ulos pihan puoleisesta ovesta ja pompin vielä päällä.
Pomppiminen saattaa tuntua liioitellulta, etenkin jälkeen päin, mutta jälkeen päin koko episodikin tuntuu unihoureelta.
Lehti kärsi, mutta säilytti luettavuutensa. Toisin olisi, jossa Eeva olisi laittanut mikroon mobiililehden ja pomppinut puhelimen päällä.
Kun Eeva vihdoin pääsi lukemisen alkuun, sisäsivuilta löytyi yllätys. Ei uutisten muodossa, vaan siellä oli palstoilla ruskettuneita kohtia.
– Mikroaallot olivat kuumentaneet paksua lehteä sisältä käsin, niinhän mikroaallot toimivat, Eeva pohtii.
– Tuskin siinä olisi montaa sekuntia enää tarvittu, kun se olisi roihahtanut.
Eevan mielikuvitus oli yhä ylivireessä. Hän alkoi kuvitella, mitä olisi tapahtunut seuraavaksi. Lehdestä liekit olisivat tarttuneet keittiön verhoihin ja lopulta olisi palanut koko talo.
– Tämä oli hyvä opetus, Eeva sanoo.
– Älä lue virusuutisia juuri ennen nukkumaanmenoa. Aivot elävät omaa elämäänsä. Ne voivat tehdä tepposet.
– Paniikki yllättää, kun ei ole tarkkaavaisimmillaan, kuten aamulla ennen kahvia.
EEVAN kerrottua Facebookissa kokemuksestaan ystävät vitsailivat muistuttamalla, kuinka tv-sarjassa Downton Abbey palvelusväki silitti sanomalehdet kuumalla silitysraudalla.
Moni ihmetteli, sillä Eeva tunnetaan asialinjan naisena.
Helsingin Sanomat oli juuri lauantaina uutisoinut, kuinka koronavirus on näkynyt lehdenjakajien työssä lisääntyneenä hygieniana.
”Normaalistikin lehdet jaetaan hanskat kädessä. Nyt se on velvoite. Itse laitan niiden päälle vielä vaihdettavat kertakäyttöhanskat. Autossa on koko ajan käsidesiä ja desinfiointiliinoja”, kuvaili varautumistaan lehdenjakaja Netta Heikkinen.
Samanlaista huolellisuutta noudattavat painotyöntekijät.
IS kertoi taannoin, mitä kaikkea ei pidä laittaa mikroaaltouuniin. Lista sisältää muun muassa paperikassit, muovipussit ja sanomalehdet.
Paitsi että ne voivat syttyä palamaan, niistä voi kuumennettaessa irrota myrkyllisiä aineita.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006457674.html
Ilmatieteen laitos: Koronakriisi puhdisti huimasti kaupunkien ilmaa
Liikenteen väheneminen näkyy heti typpidioksidipitoisuuksien alenemisena.
Koronaviruksen myötä vähentyneet liikennemäärät ovat parantaneet Suomen kaupunkien ilmanlaatua. Ilmatieteen laitoksen mukaan typpidioksidipitoisuudet (NO2) ovat laskeneet noin 40 prosenttia sen jälkeen kun koronaviruksen aiheuttamat määräykset astuivat voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten.
Typpidioksidia on runsaasti autojen pakokaasuissa, joten liikenteen voimakas väheneminen näkyy nopeasti kaupunkien ilmanlaadun paranemisena.
– HSY:n ilmanlaatuasemilla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet noin 30–50 prosenttia vilkasliikenteisillä kaduilla ja katukuiluissa. Päästöjen lisäksi myös sääolot vaikuttavat ilmanlaatuun, joten ilmanlaatuvaikutusten arviot tarkentuvat kun vähäpäästöinen tilanne jatkuu, kertoi ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä tiedotteessa.
Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voi edelleen laskea typpidioksidipitoisuuksia Helsingin alueella.
Katupöly vaivaa
Vaikka typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet, on jokakeväinen katupöly taas riesana. Viime viikolla kovat tuulet nostattivat talven aikana kertynyttä katupölyä ilmaan, mikä heikensi ilmanlaatua. Katujen puhdistus on aloitettu tänä vuonna aikaisin, ja se on jo käynnissä suuressa osassa maata.
Katupöly on pääasiassa autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Erityisesti nastarenkaat rouhivat ilmaan hiukkasia. Helsingin kaupungin tilaamassa laskennassa Pohjois-Helsingissä havaittiin, että suuressa osassa autoja oli vielä viime viikolla nastarenkaat alla.
–Kaupunkialueella lyhytaikainenkin altistuminen liikenteen typpidioksidille ja katupölylle ärsyttää hengityselimistöä pahentaen muun muassa yskimistä ja astmaoireita. Nyt menossa oleva erityistilanne on laskenut pitoisuuksia ja todennäköisesti helpottaa kaupunkilaisten hengitystieoireita, kertoo johtaja Marko Tainio Kestävän kaupungistumisen strategisesta ohjelmasta SYKEstä.
Voi kun olisi tällainen kriisi jatkuvasti. Miksei suomeakin voi laittaa sulkuun säännöllisesti
