Migri: Suuri osa irakilaisista turvapaikanhakijoista oli sotilaskarkureita – ”Niin upseereita kuin rivisotilaita”
Julkaistu: 11.10.2019 16:22
Jos turvapaikanhaun perusteena oli pelkkä sotilaskarkuruus, oli Maahanmuuttoviraston päätös todennäköisesti kielteinen.
Sotilaskarkurit muodostivat parin vuoden takaisen pakolaiskriisin aikaan jopa yhden yleisimmistä Maahanmuuttoviraston havaitsemista Suomeen vuosina 2015-2016 saapuneiden irakilaisten turvapaikanhakijoiden profiileista, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön ylitarkastaja
Laurijuhani Tainio.
Tainio ei ota kantaa tarkkaan lukuun, sillä Migrillä ei tilastoi hakijoita heidän turvapaikanhakuperusteidensa mukaan.
– Mutta sotilaskarkuruus oli hyvin yleinen peruste vuosina 2015-2016 saapuneiden keskuudessa. Se oli tunnistettu ilmiö ja yksi hakuperusteista, joka selvästi nousi sieltä esiin, Tainio sanoo.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja
Kimmo Lehto kertoo kuulleensa samankaltaisia arvioita Tornion järjestelykeskuksesta, jonne saapui Haaparannasta vuonna 2015 jopa parituhatta ihmistä.
– Tämä on toki pieni otos, mutta eräs arvio eräältä viikolta, ei saa siis yleistää, oli että 30–40 prosenttia oli sotilaskoulutettuja joko turvallisuuspuolella tai muualla, Lehto sanoo.
Ilta-Sanomat kertoi jo vuonna 2016, että Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa olevien entisten sotilaiden ja poliisien pelättiin heikentävän poliisin työturvallisuutta vastaanottokeskuksissa.
-
Lue lisää: Raportti: Moni Suomeen tullu ... ai sotilas
Asevelvollisuuden välttelijöitä on Tainion mukaan toki tullut muistakin maista, mutta Irak on ainoa maa, missä kesken sopimuksen lähteneiden ammattisotilaiden kohdalla voidaan puhua huomattavasta ilmiöstä.
Kesällä 2014 Isis valtasi suuria alueita Irakista ja maan puolustus romahti. Sotilaskarkureiden on uskottu lähteneen etenkin näihin aikoihin Isisiä vastaan taistelevasta Irakin armeijasta.
Irak luopui Saddam Husseinin hallinnon kaatuessa vuonna 2003 asevelvollisuudesta, ja siitä lähtien maassa on toiminut ammattiarmeija.
Tainion mukaan irakilaisten sotilaskarkureiden kohdalla onkin kyse puhtaasti armeijaan itse värväytyneistä ihmisistä.
– Niin upseereita kuin ihan rivisotilaitakin. Varsin monet heistä kertoivat toimineensa pelkissä tukitehtävissä, kuten kirjureina, autonkuljettajina tai kokkeina.
Sotilaiden lisäksi Suomeen saapui Tainion mukaan myös poliiseja ja eri turvallisuuselimien jäseniä.
Sotilaskarkuruus ei kuitenkaan Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNCHR:n mukaan yksinään riitä perusteeksi turvapaikan saamiselle. Henkilö ei Tainion mukaan ole pakolainen, jos ainoa syy karkaamiselle on taistelun pelko.
– Jos he ovat ammattisotilaita, niin palvelukseen sisältyy lähtökohtaisesti mahdollisuus joutua sotimaan. Heidän pitäisi tietää, mihin ryhtyvät, hän sanoo.
Mikäli henkilön hakuperusteena oli vain sotilaskarkuruus, on Maahanmuuttoviraston päätös useimmiten ollut myös kielteinen.
Se, että henkilö on sotilaskarkuri, ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö hänelle voisi olla jotain muuta syytä myöntää kansainvälistä suojelua. Henkilö voi esimerkiksi tulla alueelta, jossa tilanne on liian vaarallinen palautettavaksi.
Tainion mukaan Suomessakin on ollut tapauksia, joissa sotilaskarkuruuteen itseensä liittyvät olosuhteet ja syyt ovat olleet sellaiset, että perusteet kansainväliseen suojelun saamiseen täyttyvät.
Rangaistus sotilaskarkuruudesta vaihtelee maittain, esimerkiksi Irakissa se on yleensä sakkoja tai muutaman vuoden vankeustuomio.
Rangaistus myös riippuu siitä, vallitsiko maassa karkaamisen aikaan sotatila vai rauha. Irakissa ei julistettu ISIS:n vuoksi sotatilaa, vaan kyse oli terrorismin vastaisesta operaatiosta.
– Äärimmillään rangaistus sotilaskarkuruudesta voi myös olla kuolemantuomio, jolloin meilläkin tulisi henkilölle sitten palautuskielto, Tainio sanoo.
Alkuvaiheessa sotilastaustaansa vedonneiden irakilaisten määrä oli Tainion mukaan irakilaisten keskuudessa suurempi, vaikka kaikkien hakijoiden kertoma tarina sotilastaustasta ei hänen mukaansa ollutkaan yhtä uskottava.
Kun kävi selväksi, ettei turvapaikkaa ole tällä syyllä todennäköistä saada, ei tämän profiilin hakijoitakaan Tainion mukaan enää juurikaan näkynyt.
Lehto uskoo, että moni hakija jättikin sittemmin sotilastaustansa kertomatta.
– Jos olet Suomessa turvapaikanhakija, niin haetko turvapaikkaa sillä perusteella, että olet sotilaskarkuri? No et tietenkään, koska sinä et ihan varmasi saa mitään turvapaikkaa. Ei se ole mikään peruste, Lehto sanoo.
Kielteisen päätöksen jälkeen tällä ”oletetulla henkilöllä” onkin Lehdon mukaan jäljellä vain muutama vaihtoehto.
– Hän ei ole keksinyt sellaista tarinaa, jolla hän saisi turvapaikan. Hän voi siis palata Irakiin, jossa hänet voidaan pistää vankilaan. Vaihtoehdot ovat siis Irakissa vankilassa tai Suomessa turvapaikanhakukierteessä tai muuten vain Euroopassa pyörimässä. Jokainen voi miettiä, että kumman valitsee, Lehto sanoo
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006269849.html