Yllättävä ennuste: Suomi toipuu koronakriisistä Ruotsia nopeammin – tekijä keksii ainakin pari selitystä
Pohjoismainen viestintäkonserni Nordic Morning Groupin ja ruotsalainen ohjelmistoyhtiö My Telescopen analyysin mukaan Suomi toipuu koronaviruksen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä Ruotsia nopeammin ja että toipuminen on jo alkanut.
Suomen markkinat ovat selvästi Ruotsia luottavaisempia tulevaisuuteen, kahden yhtiön kehittämästä indeksistä selviää.
Pohjoismainen viestintäkonserni Nordic Morning Group ja ruotsalainen ohjelmistoyhtiö My Telescope kertovat kehittäneensä tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävän, taloudellisia trendejä mallintavan reaaliaikaisen indeksin, jonka avulla käynnissä olevia talouden kehityskulkuja voidaan tulkita.
Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että heidän analyysinsä mukaan Suomi toipuu koronaviruksen aiheuttamasta taloudellisesta kriisistä Ruotsia nopeammin ja että toipuminen on jo alkanut. Palataan tähän kuitenkin hieman myöhemmin.
Nordic Morning Groupin toimitusjohtaja Anne Årneby kertoo, että esimerkiksi yritykset voivat käyttää indeksiä päätöksenteon tukena yhdessä ennakoivan analytiikan kanssa.
– Edes sotilaallisten kriisien yhteydessä emme ole nähneet niin nopeita ja monimutkaisia taloudellisia vaikutuksia kuin nyt koronaepidemiassa. Eri kriiseistä voidaan tunnistaa samoja kaavoja, mutta tarvitsemme täysin eri tason analyysia ymmärtääksemme niitä paremmin. Yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan taloudellisten vaikutusten minimoimisessa, mutta he tarvitsevat luotettavaa dataa päätöksenteon tueksi, reaaliajassa, Årneby sanoo.
– Ongelmana on, että kaikki vain odottavat, milloin asiat palaavat normaalitilaan. Sitä ei välttämättä tapahdu, vaan tämä onkin uusi normaali. Täytyy siis päättää, milloin rattaat laitetaan pyörimään, koska muuten on edessä taloudellinen katastrofi.
Indeksin kehittämisestä vastanneen My Telescopen toimitusjohtaja Rodrigo Graviz kertoo, että indeksi kasataan kolmesta päälähteestä saatavasta datasta.
Ensimmäinen lähde ovat esimerkiksi Eurostatin ja Maailmanpankin tuottamat viralliset tilastot työttömyydestä ja kulutuksesta.
Toisena lähteenä käytetään tekoälyn internetistä keräämää aineistoa, muun muassa uutisia, sosiaalisen median kirjoituksia ja ihmisten tekemiä verkkohakuja.
Kolmantena lähteenä toimii erityisesti tätä tarkoitusta varten luotu paneelikysely.
Hänen mukaansa tuloksena on indeksi, joka mittaa reaaliajassa Ruotsin, Suomen ja Britannian markkinoiden – kuluttajien, yritysten, instituutioiden – luottamusta ja odotuksia talouden kehittymisestä ja lisäksi ennustaa kehitystä yhdeksän kuukauden aikajänteellä.

- is.jpg (79.78 KiB) Katsottu 2554 kertaa
My Telescopen ja Nordic Morning Groupin kehittämä indeksi näyttää tällä hetkellä tältä. Se kuitenkin kehittyy reaaliajassa.
Indeksin mukaan Suomessa markkinoiden luottamus on nyt selvästi Ruotsia vahvempaa ja tilanne jatkuu sellaisena vielä pitkälle joulukuuhun. Nouseva luottamuskäyrä kertoo myös siitä, että kriisistä toipuminen on jo alkanut tai ainakin markkinat uskovat näin.
– Indeksissä ollaan kyllä edelleen miinuspuolella, joten asiat eivät ole vielä millään tavalla hyvin, mutta paranevat. Vasta yhdeksän kuukauden päästä indeksi nousee nollan yläpuolelle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vuosi 2020 on menetetty, Graviz sanoo.
Suomen markkinoiden luottamus saavutti pohjakosketuksensa 26. maaliskuuta, jolloin hallitus ilmoitti Uudenmaan sulkemisesta. Sen jälkeen suunta on ollut ylöspäin paljon Ruotsia jyrkemmin.
Gravizin valistunut arvaus on, että Suomen Ruotsia suotuisampi kehitys johtuu ainakin osittain siitä, että Suomella on enemmän kollektiivista kriisikokemusta.
Rodrigo Gravizin yhtiö kehitti datamassaa analysoivan ohjelman, joka tuottaa markkinoiden luottamusta mittaavan indeksin.
– Suomi on elänyt pitkään ulkovaltojen painostuksen kohteena, Ruotsi ei. Lisäksi teillä on selviytymissuunnitelmia ja varmuusvarastoja, joita voidaan nyt käyttää.
Hän muistuttaa, että kyse on markkinoiden luottamuksesta ja odotuksista.
– Se vähentää huolestuneisuutta, kun taas Ruotsissa kaikesta tuosta on luovuttu vuosia sitten, Graviz sanoo.
Toisaalta Ruotsi on ollut Suomeen nähden verrattain avoinna koronakriisin keskellä. Graviz ajattelee myös tämän heijastuvan markkinoiden odotuksiin siitä, kuinka epidemia maissa etenee.
Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, Gravizin mukaan heidän ennustemallinsa on erityisen tarkka etenkin kahden viikon aikajänteellä. Pidemmällä aikavälillä tarkkuus heikkenee, kuten esimerkiksi säänkin ennustamisessa.
– Kahden viikon aikana puhutaan tilastojen kielellä noin 0,7:n tarkkuudesta. Olemme siis oikeassa noin 70–98 prosentin varmuudella, Graviz sanoo.
Tarkkuuteen vaikuttaa se, että etenkin pidemmällä aikavälillä voi tapahtua asioita, joita kukaan ei odota. Koronavirusepidemia toimii tästä hyvänä esimerkkinä.
– Katsomme myös kuitenkin sitä, miten asiat ovat sujuneet menneisyydessä. Ihmisten käytös on kuitenkin melko ennustettavaa, ja kaikki tekevät samoja asioita päivästä toiseen. Siinä mielessä tulevaisuuden ennustaminen on helppoa.
Gravizin mukaan esimerkiksi Google ja Amazon ovat nousseet nykyisiin asemiinsa pitkälti juuri siitä syystä, että ne ovat osanneet ennustaa ihmisten käyttäytymistä.
– Esimerkiksi sillä tavalla, että on huomattu ihmisten haluavan kirjojen sijasta jotakin muuta tuotetta, jota on sitten ryhdytty tarjoamaan voimakkaasti.
Miikka Hujanen