En pysty sanomaan, että olisit väärässä.alpo kirjoitti:Teemu, tämä on nyt vähän ohi aiheesta, mutta viimeiset keskustelut on käyty verijäljistä ja ajattelin siksi vähän tiedustella Gustafssonin kengistä.
Gustafssonin kengistähän löytyi AM: n verta. Tämä sulkee mielestäni pois sen vaihtoehdon, että Nisse olisi ollut kengät jalassa AM: ää vastassa kun tämä pyrki ulos teltasta. Jos Nisse löi Mäkeä, niin hän on lyönyt häntä takaapäin. Tällöin Nissen kenkiin ei olisi tullut Mäen veriroiskeita. Johtopäätös; jos Nisse löi Mäkeä, hän on ollut sukkasillaan tai lyöjä on ollut joku toinen. Olenko väärässä.
Seuraavassa on taas yksityiskohtia, valitettavasti.
II-1 osion pisaraviuhka ulottuu teltan laidan yli siinä kohdassa, mihin Gustafsson sanoi jättäneensä kenkänsä, eli I-päädyn oikealle puolelle (II-sivun puolelle). Jos murhaajan käyttämissä kengissä olisi ollut uhrin veripisaroita, niin hänen olisi pitänyt seistä suunnilleen samassa paikassa kuin Gustafssonin kengät olivat.
Siitä on vaikea lyödä, kasvokkain ollen, ulos tulevan takaraivoon. Voi tietenkin ajatella, että uhri olisi pyörähtänyt ympäri, yrittäen takaisin sisään, jolloin jäljet olisivat voineet syntyä. Takaraivoon tullut lyönti olisi heittänyt pisaroita I-sivun puolelle ja kengille, ja taakse vasempaan sivuun osunut toinen lyönti II-sivulle. Varjostuma olisi tullut telttaan nojanneesta uhrin vasemmasta kädestä. (Kummassa tyttöuhrin kädessä Siv J-K näki verta?)
Pisaroita oli myös nilkan takana, kengän kantapään ulkovuorissa. Jos kengät olivat jalassa, niin jalat olisivat varjostaneet pisaraviuhkaa, eikä suojan puolelle olisi tullut pisaroita. Luonnollisin selitys on, että kengät olivat maassa, teltan päädyssä, Gustafssonin puolella, ja niihin tuli ylhäältä varjostamaton pisaraviuhka.
Em. tapauksessa lyöjä olisi voinut seistä I-päädyn toisella (oikealla) puolella. Uhri olisi tullut ulos ja mahdollisesti huutanut apua, mikä olisi voinut laukaista lyömisreaktion. Ensimmäinen lyönti olisi sattunut vasemmalle sivulle, ja aiheuttanut I-päätyyn ja sen sauman viereen II-sivun I-osioon tulleet pisarat, sekä kenkiin tulleet mikropisarat. Uhri olisi pudonnut polvilleen ja ottanut teltasta tukea. Toinen lyönti olisi tullut ylös taakse, ja sen pisarat olisivat muodostaneet II-1-2 osioissa olleen pisaraparven ja uhrin oikea kämmenselkä varjostuman siihen.
Uhrista lienee valokuvia, joista voinee nähdä, kummassa kädessä on pisaroita, vai onko molemmissa. Siitä voi edelleen päätellä, missä asennossa uhri olisi ollut pisaraparveen nähden, ja edelleen, missä lyöjä oli seissyt. Nämä kuvat ovat kuitenkin salaisia. Pisaroiden dynämiikkaa ei liene tutkittu tässä yhteydessä em.-kannalta, koska sellaista raporttia ei ole ETP:ssä. ETP:ssä käsitellään pisaraparvea, mutta sitä ei ole verrattu uhreista otettuihin kuviin. Tätä olisi kenties voitu selvittää, jos verijälkitutkimuksia olisi jatkettu edelleen.
Näillä tiedoin näyttäisi, että Alpo on oikeassa.