Olof Palme - Tukholma 28.2.1986

[Huopa]

Eihän tuollainen reitti ole mahdollinen, vai ymmärsinkö sinut väärin loikkari? Murhaajan tiedetään melko varmasti nousseen portaat ylös. Kuvasi mukaisessa tilanteessa hän olisi käntynyt vasemmalle juuri ennen portaita.

Ainoa mahdollinen vaihtoehto murhaajan reitille, jos oletetaan Engströmin olevan tekijä sekä silminnäkijähavaintojen pitävän paikkaansa on, että ylitettyään Malmskillnadsgatan ja jatkettuaan David Bagarets gatalle, Engström kääntyi vasemmalle Johannesgatanille, Kulki Johanneksenkirkon puiston poikki Kammakargatanille, jota kulki kunnes kääntyi Sveavägenille ja palasi murhapaikalle. Pienellä Google maps mittailulla Engströmin "lenkki" olisi ollut 970m pitkä ja kävellen aikaa olisi kulunut 13 minuuttia. Juostessa aikaa kuluu vähemmän.

Tein vielä tällaisen havainnon karttoja katsoessani. Täällä on teorisoitu, että Engström olisi pystynyt havaitsemaan työpaikan ikkunastaan, milloin elokuvanäytös jossa Palmet olivat loppuisi. Tämä vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta. Grand cinema oli kokonaisen korttelin päässä Skandiatalosta. Kysymys kuuluu Miten Engström olisi selvittänyt, milloin elokuvanäytös loppuisi?

[OscM]

Näitä juoksemisia ja myös Stig Engströmin Skandiatalosta poistumisia on puitu sekunnintarkkuudella eri blogeissa ja Flashback-foorumilla, sivutolkulla ja vuosia.

Sellaisiakin teorioita on esitetty, että Tunnelgatania pitkin juoksemaan lähtenyt henkilö olisi eri kuin portaiden yläpäässä näyttäytynyt henkilö. Juokseminen olisi tapahtunut ikään kuin viestijuoksuna, murhapaikalta pois juossut henkilö olisi eri teorioiden mukaan livahtanut syrjään reitiltä jossain vaiheessa ja uusi astunut tilalle, hämäämään poistumissuuntaa. Keskusteluissa on sitten pohdittu, mitkä näistä poistumissuunnista olisivat mahdollisia, mitkä poissuljettuja. Portaiden keskellä on mm. metrotunnelin suuaukko, mutta se oli (tai sen ainakin piti olla) suljettu.

Edellisissä viesteissä pohditut kääntymiset ennen portaita olevaa katua jompaan kumpaan suuntaan (Toisessa suunnassa sijaitsee muuten Skandiatalon takaosa ja tapahtuma-aikana ilmeisesti auki ollut takaovi ! ) ovat olleet mietintöjen kohteena, oli juoksija sitten Stig Engström tai joku muu.

Tunnelgatanin, eli murhapaikalta lähtevän kadun, keskellä oli siis tuolloin useita, monen kerroksen korkuisia rakennusparakkeja. Ne blokkasivat monen todistajan suoran näköyhteyden portaiden yläosaan asti, samoin osa tai ainakin yksi katuvaloista oli pimeänä. Kukaan todistajista(?) ei siis havainnoi täysin varmasti pois juoksevan henkilön katkeamatonta reittiä nimen omaan portaiden yläpäähän asti.

Reitti on päätelty yhdistelemällä eri havaintoja. Mm. juuri tuon Yvonne Niemisen & Ahmedin havainnon laukkuaan aukoilevasta tai sulkevasta tyypistä ylhäällä Brunkeberg-harjulla, ei aikaisemmin välttämättä edes ajateltu olevan tekijä.



Mielenkiintoinen mahdollisuus olisi ollut myös se, että tekijä olisi juossut täysin päinvastaiseen suuntaan: yli Sveavägenin kenties ja siitä poispäin, tai Sveavägeniä pitkin pohjoiseen (sinne suuntaan mistä OP ja LP myös tulivat). Silloin Tunnelgatania pitkin pois juokseva henkilö olisi hämääjä, joku johon kaikkien katseet kiinnittyvät totta kai.


Lisbeth Palmehan alun perin sanoi poliisille tekijöitä olevan kaksi.

[F60.2]

Miten Engström olisi selvittänyt, milloin elokuvanäytös loppuisi?

Esimerkiksi kysymällä kassalta tai katsomalla julisteesta tai elokuvateatterin näytösaikatauluista.

[OscM]

Huopa: Tein vielä tällaisen havainnon karttoja katsoessani. Täällä on teorisoitu, että Engström olisi pystynyt havaitsemaan työpaikan ikkunastaan, milloin elokuvanäytös jossa Palmet olivat loppuisi. Tämä vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta. Grand cinema oli kokonaisen korttelin päässä Skandiatalosta. Kysymys kuuluu Miten Engström olisi selvittänyt, milloin elokuvanäytös loppuisi?


Engström oli muutamaa tuntia aiemmin pois työpaikaltaan ilmeisesti (jos nyt mihinkään voi uskoa) muutaman tunnin jopa. Ja tuli sitten takaisin, outoa.

Silloin hän periaatteessa olisi voinut kai saada esim. kuulla joltakin Palmejen menneen leffaan - en muista nyt tarkkoja aikoja, olisiko hän voinut itse teoriassa nähdäkin heidät.

Jos Stig Engström muistuttaa jotakuta, niin kuvausta leffateatterin ulkopuolella nähdystä henkilöstä. Tällä kuvattiin olleen silmälasit, keski-ikäinen, jne.

Hassua kyllä, ajat eivät sovi siten taas tähän. Tuolla hetkellä Engströmin piti olla vielä Skandiatalossa, ja koska jaaritteli vahtimestarin kanssa ennen poistumistaan, ja leimasi kellokortin, (kello kävi kai minuutin väärin), poistumisaika on selvillä.


Eilisessä syyttäjä Petersonin lehdistötilaisuudessa hän sanoi muuten näin: Emme ole voineet sulkea pois sitä mahdollisuutta, etteikö Engström olisi ollut osa jotain suurempaa salaliittoa. (mutta tätä pidemmälle emme pääse jne jne)


Tämän voi ajatella myös niin, että ehkä Engström on todella ollut jossakin roolissa, eikä pelkästään joko huomionkipeä kuten hänestä aiemmin tutkinnassa ajateltiin, tai yksittäinen hullu tekijä, kuten nyt sitten tässä uusimmassa versiossa.

[loikkari]

Eihän tuollainen reitti ole mahdollinen, vai ymmärsinkö sinut väärin loikkari? Murhaajan tiedetään melko varmasti nousseen portaat ylös. Kuvasi mukaisessa tilanteessa hän olisi käntynyt vasemmalle juuri ennen portaita.
-
-
Tein vielä tällaisen havainnon karttoja katsoessani. Täällä on teorisoitu, että Engström olisi pystynyt havaitsemaan työpaikan ikkunastaan, milloin elokuvanäytös jossa Palmet olivat loppuisi. Tämä vaikuttaa kuitenkin mahdottomalta. Grand cinema oli kokonaisen korttelin päässä Skandiatalosta. Kysymys kuuluu Miten Engström olisi selvittänyt, milloin elokuvanäytös loppuisi?

Miksi se ei olisi mahdollinen? Kukaan ei takaa että David Bagaresg nähty oli Stig. Ei sitä Luntmakargatania oltu mitenkään suljettu. Johannesgatanin kautta läpi hautausmaan matkaa tulisi 1 kilometri ja Döbelnsgatania myöten 900 m. Palme ammuttiin 23.21 ja Scandiamannen tavattiin eka kerran paikalla 23.40. Mutta olisko Scandia miehestä juoksemaan kilometriä?

Kyllä elokuvailmoituksissa luki alkamisaika ja elokuvan kesto minuutteina tuohon(kin) aikaan ja siitä saattoi päätellä 5-10 min tarkkuudella loppumisajankohdan. Lisäksi ikkunasta on voinut katsoa milloin enemmän porukkaa alkaa virtaamaan katua pitkin.

via_johannesgatan.JPG

[Huopa]

Periaatteessa kaikkihan on mahdollista, mutta jos pysytään olettamuksessa, että murhaaja kipusi portaita ylös, on esittämäsi reitti mahdoton. Olen täysin tietoinen, että ei Luntmakargatan ollut mitenkään suljettu. Jos katu olisi ollut jotenkin suljettuna, ei Engströmin satuilua kyseiselle kadulle juoksevasta poliisista olisi ikinä otettu tosissaan. Engströmin status "silminnäkijänä" olisi mennyt ennen kuin hän sitä saikaan.

[strangelove]

Tässä Hesarin jutussa Hans Melander kommentoi muun muassa sitä, ettei enää voitu saada varmuutta siitä, miten Engström oli Palmet huomannut ja miten tämä osasi kertoa Lisbetin puhuneen sinisestä toppatakista.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006536941.html

”Oliko se sattuma, että he törmäsivät toisiinsa?” – Olof Palmen murha­tutkinnan johtaja kertoo HS:lle teoriansa kolme heikointa kohtaa

Tutkinnanjohtaja Hans Melander kertoi HS:lle keskiviikkona, että parempaa tutkimusta olisi tarvittu Stig Enströmin motiivista, Palme-havainnosta ja aseesta.

Petja Pelli HS
Julkaistu: 10.6. 20:18, Päivitetty 10.6. 20:28
Tukholma

OLOF PALMEN murhatutkinnan johtaja Hans Melander sanoi keskiviikkona HS:lle, että hänen ja syyttäjän teoriassa niin kutsutun Skandia-miehen eli Stig Engströmin syyllisyydestä on kolme erityisen heikkoa kohtaa, joista hän olisi ”kauhean mielellään nähnyt paremman tutkinnan”.

Monia alussa tehtyjä virheitä ei kuitenkaan voi enää korjata. Stig Engström kuoli vuonna 2000.

Ensimmäinen puute liittyy motiiviin. HS pyysi Melanderia täsmentämään, mitä poliisilla on koossa motiivin suhteen.

”Me tiedämme, että Engströmillä oli tuttavia Palme-kriittisissä ympyröissä. Hän oli ilmaissut halveksuntaa Olof Palmea kohtaan”, Melander sanoi.

Tämä kuvaus sopi taatusti tuhansiin ellei kymmeniintuhansiin Ruotsin oikeistolaisiin vuonna 1986.

Toinen aukko ovat olosuhteet, joissa Engström tapaa Lisbeth ja Olof Palmen Sveavägenillä.

”Haluaisin hirmu mielelläni tietää, oliko hänellä tiedossa jollain tapaa, että he tulivat kävellen Sveavägeniä etelään päin. Vai oliko se sattuma, että he törmäsivät toisiinsa?”

Kolmas kohta on sellainen, joka tulee mieleen myös vähemmän asiaan perehtyneelle.

”Kulkiko hän tavallisesti ympäriinsä aseen kanssa vai tekikö hän niin vain tässä tapauksessa ja jos teki niin miksi?”

Graafikko Engström saapui murhapaikalle suoraan työpaikaltaan Skandia-talosta. Joko hänellä olisi täytynyt olla ase toimistossaan tai sitten hänen olisi täytynyt ottaa se mukaan töihin lähtiessään. Tuolloin kukaan ei kuitenkaan voinut tietää, että Olof ja Lisbeth Palme päättävät viettää perjantai-iltaa elokuvateatterissa, joka sijaitsee Skandia-talon lähellä.

Murha-asetta ei edelleenkään ole löydetty.

HS haastatteli Melanderia Kungsholmenin poliisitalolla vain tunteja sen jälkeen kun pääsyyttäjä Krister Petersson sanoi lopettavansa 34 vuotta kestäneen tutkinnan, koska pääepäilty eli Skandia-miehenä tunnettu Engström on kuollut.

Haastattelu tehtiin yhdessä Saksan ja Kanadan yleisradioyhtiöiden kanssa.

HS KYSYI Melanderilta myös puolittaisesta alibista, joka Skandia-miehelle vaikuttaa muodostuvan, kun verrataan Skandia-miehen ja Lisbeth Palmen ensimmäisiä poliisikuulusteluja. Ne molemmat ovat löydettävissä verkosta esimerkiksi tästä ja tästä.

Skandia-mies soitti poliisin vihjepuhelimeen murhaa seuranneena päivänä eli lauantaina. Tuolloin Skandia-mies sanoi poliisille, että Lisbeth Palme kertoi hänelle murhapaikalla nähneensä murhaajalla sinisen toppatakin.

Kolme tuntia myöhemmin poliisin kuultavana ollut Lisbeth Palme sanoi poliisille, että hän näki murhaajalla sinisen toppatakin. Tämä oli luultavasti virheellinen havainto, sillä Lisbeth Palmen oletetaan nähneen sinisen toppatakin yhdellä silminnäkijöistä.

Silti kysymys kuuluu, kuinka Engström saattoi tietää tästä Palmen virheellisestä havainnosta, jos hän olisi murhaajana heti paennut paikalta.

Melander ei oikeastaan vastaa HS:n kysymykseen.

”Mistä tiedämme, että Skandia-mies puhuu totta, kun hän sanoo sen?” Melander kysyy.

Mutta mistä hän saattoi tietää sen, mitä Lisbeth Palme koki nähneensä? Oliko se vain hyvä arvaus?

”Me emme sano, että hän tiesi siitä, vaan että hän ei ole ylipäätään kommunikoinut Lisbeth Palmen kanssa paikan päällä.”

Ilmeisesti tutkinnanjohtajan mukaan Engström siis vain valehteli kohtaamisestaan Lisbeth Palmen kanssa oma-aloitteisesti, uhkarohkeasti ja onnekkaasti.

Lisbeth Palme ei muistanut puhuneensa heti ampumisen jälkeen Engströmin tai ylipäänsä kenenkään kanssa havainnoistaan murhapaikalla. Silminnäkijöiden ja poliisin mukaan Lisbeth Palme oli niin shokissa, että hänen kanssaan oli vaikea puhua. Hän oli murhapaikalla vain kuusi minuuttia, kunnes hän nousi ambulanssin kyytiin.

Melander ja Petersson päättivät nyt uskoa Lisbeth Palmen todistusta siitä, että tämä ei kohdannut Stig Engströmiä murhapaikalla. Sen sijaan he eivät usko Palmea toisessa merkittävässä asiassa: heidän mukaansa käräjäoikeudessa kerran tuomittu ja hovioikeudessa vapautettu narkomaani Christer Pettersson ei ole Olof Palmen murhaaja.

Pettersson tuomittiin lähes yksinomaan Lisbeth Palmen tekemän tunnistuksen perusteella. Lisbeth Palme kuoli vuonna 2018. Hän oli vakuuttunut Christer Petterssonin syyllisyydestä kuolemaansa saakka.

POLIISI JA SYYTTÄJÄ eivät esittäneet keskiviikkona mitään uusia teknisiä todisteita eivätkä mitään muutakaan uutta todistusaineistoa. Todistelu perustui olemassa olevien silminnäkijätodistusten läpikäyntiin ja Engströmin oman todistuksen outouksiin.

Keväällä poliisi kuitenkin yritti saada uutta teknistä näyttöä. Engströmin elossa olevilta sukulaisilta otettiin dna-näytteitä.

Kanadan yleisradioyhtiö kysyi Melanderilta keskiviikkona, mihin nämä näytteet johtivat ja mihin niitä verrattiin.

”Oli kirjeitä, joista olimme kiinnostuneita”, Melander vastasi. Hän ei kertonut tarkemmin, mitä kirjeet olivat ja miksi ne olivat tutkinnan kannalta kiinnostavia.

Sillä ei toisaalta ole Melanderin työn kannalta enää niin suurta merkitystä. Engströmin sukulaisten dna-näytteet eivät näistä kirjeistä löytyneeseen dna:han täsmänneet ja murhan tutkinta on nyt lopetettu.

[strangelove]

Hesari on tehnyt jutun myös Engströmin viimeiseen haastatteluun pohjautuen. Tuo haastattelu julkaistiin turvallisuusalan lehdessä 1992. Olen suhtautunut Engströmiin melko neutraalisti, mutta täytyy myöntää, että kieltämättä alkoi melkoisesti kylmätä tätä tekstiä lukiessa:

Hän mietti, että ehkä murha ei ollut suunniteltu. Ehkä se oli enemmänkin kuin tappo tai kuin ”vahingonlaukaus hirvijahdissa”.

ENGSTRÖM arveli, että ehkä Palmen pariskuntaa lähestyi mies, joka halusi sanoa jotakin ”ilmielävälle maailmanjulkkikselle, joka yhtäkkiä siinä vain talsii”.

Engströmin seuraavat sanat menevät eläytymisessä jo varsin syvälle erikoista me-muotoa käyttäen.

”Ajattele, jos ihailtu pääministeri sitten tiuskaiseekin asianomaiselle halveksuvalla tavalla? Jotkut meistä suuttuvat siitä, jos heidät torjutaan ja jos heille käännetään selkä. Jos joku meistä kävelee ympäriinsä aseen kanssa – niin ehkä tartumme tilaisuuteen sellaisena hetkenä. Viha kiehuu yli – otamme muutamia askelia miehen perään, laitamme käden hänen olkapäälleen pysäyttääksemme hänet – Senkin piru! – Pang!”

Engström päättää tilannekuvauksensa moraalipohdintaan.

”Se on valitettavasti inhimillistä – tai epäinhimillistä.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006538190.html

Tuossahan Engström kuvailee mahdollisen skenaarion. Kaiken takana olisi sattuma. Syyttäjä Peterssonkin nostaa esille, että Engström saattoi olla alkoholin vaikutuksen alainen.

Kysyikö kukaan koskaan Engströmiltä, mitä hän kantoi siinä pienessä laukussaan, jota hänellä oli tapana kuljettaa mukanaan?

[OscM]

Engström otti itse yhteyttä poliisiin heti murhasta seuraavana päivänä, tunki itseään esille haastatteluihin jne. Mm. Hans Holmer ei ottanut häntä vakavasti edes todistajana.

Mikä sitten olisi syy siihen, ettei tätä hänen nyt muka ilmiselvää syyllisyyttään oltaisi huomattu jo 80- tai viimeistään 90-luvulla? Eihän hän ole mikään uusi löytö. Miksi hänet nyt esitellään sellaisena?

[Huopa]

Mikä sitten olisi syy siihen, ettei tätä hänen nyt muka ilmiselvää syyllisyyttään oltaisi huomattu jo 80- tai viimeistään 90-luvulla? Eihän hän ole mikään uusi löytö. Miksi hänet nyt esitellään sellaisena?

Eikö se ole aika selvää, että syyllinen on haluttu julistaa ilman tarpeellisia todisteitakin, jotta miljoonia maksanut tutkimus, joka ei mene minnekkään saataisiin lopetettua.

[terssi]

Jospa Lisbeth ja Stig olivat sopineet, että puhuvat sinitakkisesta miehestä. Elokuviin menohan oli Lisbethin idea.

[OscM]

OscM kirjoitti: ↑
To Kesä 11, 2020 8:53 pm

Mikä sitten olisi syy siihen, ettei tätä hänen nyt muka ilmiselvää syyllisyyttään oltaisi huomattu jo 80- tai viimeistään 90-luvulla? Eihän hän ole mikään uusi löytö. Miksi hänet nyt esitellään sellaisena?

Huopa kirjoitti:
Eikö se ole aika selvää, että syyllinen on haluttu julistaa ilman tarpeellisia todisteitakin, jotta miljoonia maksanut tutkimus, joka ei mene minnekkään saataisiin lopetettua.

Niinpä, siltä se vaikuttaa, tarkoitin tuon retoriseksi kysymykseksi.


Eilisen syyttäjä Petersonin tiedotustilaisuuden jälkeen Ruotsin tv:ssä puitiin juttua vielä monen tunnin verran, haastateltiin aiheeseen vuosia perehtyneitä toimittajia, poliitikoita, eri tiedotusvälineiden edustajat esittivät kysymyksiä Petersonille jne, niin lähes kaikkien ensi reaktioista välittyi epäusko ja pettymys, että tässäkö se paljon lupailtu suuri paljastus nyt oli. Kyse ei ollut siis mistään "salaliittoteoreetikoista" edes.

Tuli kyllä mieleen, olisiko syyttäjä Petersonin mielessä alun perin ollut paljastaa joku ihan muu juttu. Kunnes se, syystä tai toisesta, estyi. Vaikutelma, jonka hän antoi talvella kertoessaan tästä tulossa olevasta suuresta ulostulosta oli nimittäin ihan erilainen. Olisihan tämän jutun voinut kertoa jo silloin.

[MikaK]

On kyllä merkillinen keissi. Oliko juoksijoita ja tekijöitä sittenkin kaksi? Engström ja kaverinsa sinitakkinen mies. Engström ampui ja antoi aseen sinitakkiselle kaverille joka katosi pimeyteen ja Engström juoksi näön vuoksi hänen perässään ja palasi murhapaikalle johtamaan poliiseja harhaan "silminnäkijänä". Reittikin oli ovela, portaiden ja parakkien varjossa pystyi katoamaan helpommin. Mutta eivät he voineet odotella siinä kohtaa suunnitellun reitin kanssa kun eivät voineet tietää Palmejen kävelevän siitä ohi. Vai seurasivatko he elokuvateatterilta asti ja tilaisuus tuli sopivalla kohdalla. Vai oliko Lisbethin näkemä sinitakkinen mies sittenkin sivullinen, joku pikkurikollinen ohikulkija joka ei halunnut sekaantua juttuun ja poliisiin ja pinkoi pakoon ampumisen nähtyään.

[Huopa]

OscM kirjoitti: ↑



Eilisen syyttäjä Petersonin tiedotustilaisuuden jälkeen Ruotsin tv:ssä puitiin juttua vielä monen tunnin verran, haastateltiin aiheeseen vuosia perehtyneitä toimittajia, poliitikoita, eri tiedotusvälineiden edustajat esittivät kysymyksiä Petersonille jne, niin lähes kaikkien ensi reaktioista välittyi epäusko ja pettymys, että tässäkö se paljon lupailtu suuri paljastus nyt oli. Kyse ei ollut siis mistään "salaliittoteoreetikoista" edes.

Tuli kyllä mieleen, olisiko syyttäjä Petersonin mielessä alun perin ollut paljastaa joku ihan muu juttu. Kunnes se, syystä tai toisesta, estyi. Vaikutelma, jonka hän antoi talvella kertoessaan tästä tulossa olevasta suuresta ulostulosta oli nimittäin ihan erilainen. Olisihan tämän jutun voinut kertoa jo silloin.

Veikkaisin, että liittyi jotenkin näihin mystisiin kirjeisiin jotka Peterson mainitsi. Oltaisiinko niistä etukäteen oltu niin innoissaan, että kun DNA testien myötä ilmeni, että mitään tekemistä näillä kirjeillä ei Engströmin kanssa ollut niin koko asia sivuutettiin ja keskityttiin jo tiedettyihin asioihin.

[OscM]

Mika K kirjoitti:
Oliko juoksijoita ja tekijöitä sittenkin kaksi? Engström ja kaverinsa sinitakkinen mies. Engström ampui ja antoi aseen sinitakkiselle kaverille joka katosi pimeyteen ja Engström juoksi näön vuoksi hänen perässään ja palasi murhapaikalle johtamaan poliiseja harhaan "silminnäkijänä". Reittikin oli ovela, portaiden ja parakkien varjossa pystyi katoamaan helpommin.


No juuri tuota on mm. Flashbackissa joskus mietitty, että juoksijoita (tuohonkin suuntaan) olisi ollut kaksi tai useampia.

Mutta se joka oli sinitakkinen, oli yksi todistajista, Jeppson. Hän oli juuri parakkien luona, ja omien sanojensa vuoksi vetäytyi niiden taakse kun murhaaja/juoksija hölkkäsi ohi. Tätä ennen hän oli nähnyt kauempana Palmen rojahtavan ammuttuna maahan. Sitten hän juoksi itse portaat ylös, ja seurasi pakenijaa, jotenkin kuitenkin kadottaen tämän.

Erikoista on, että kauempana Jeppson näki poliisiauton. Mitä sitten tapahtuu - ei mitään. Jeppsonin kertomuksen mukaan poliisi ja hän vain jotenkin nyökkäävät toisilleen, tms. Syyksi tähän Jeppson kertoo, ettei vielä tiennyt, kuinka vakavasta jutusta on kyse, että joku todella on kuollut, tai että tämä joku on pääministeri, ja seurasi tyyppiä vain uteliaisuuttaan! Kyseinen poliisiauto ei siis vielä ole saanut mitään hälytystä tapahtuneesta, mutta on noinkin lähellä tapahtumapaikkaa.

Mielenkiintoista on myös se, että juuri Jeppsonilla itsellään oli mukana pieni laukku. Jos miettii "viestijuoksuteoriaa", laukkujen vaihtamisia jne.

Luonnollisempi vaihtoehto tietysti olisi, että se ylhäällä harjulla laukkuaan räpläävä tyyppi, jonka Yvonne Nieminen + Ahmed näkivät, olisikin ollut Jeppson. Hänen on kuitenkin kerrottu olleen vain n. 165 cm pitkä, hiukset jonkinlaisella "puoliafrolla" (vaikka siis valkoihoinen), ja tapahtuma-aikaan hyvin nuori, parikymppinen. Eli ei sovi muiden todistajien antamiin tuntomerkkeihin tekijästä. Mutta kauempaa, hänen juostessaan portaita, hänet on kyllä voitu sekoittaa tähän.