https://yle.fi/uutiset/3-11255487Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Välimereltä vie aikaa - sisäministeriö seuraa koronan kehittymistä, lähettäjämaa vastaa hakijoiden terveydestä
Suomeen vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden valintaan kuluu vielä kuukausia, ehkä puoli vuotta.
Suomi päätti helmikuun lopulla vastaanottaa yhteensä enintään 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa Kreikasta, Kyprokselta, Maltalta ja Italiasta..
Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto päättävät yhdessä siirtojen tarkemmasta aikataulusta. Normaalitilanteessa siirtojen aikataulussa puhutaan kuukausista, jopa puolesta vuodesta.
– Olemme Maahanmuuttoviraston kanssa avanneet keskustelua turvapaikanhakijoiden siirtojen jaksottamisesta. Tavoitteena on, etä siirrot jaksotetaan siten, että Maahanmuuttovirasto pystyy varmistamaan hakijoiden asianmukaisen vastaanoton ja heidän erityistarpeidensa huomioinnin, kertoo johtava asiantuntija Kukka Krüger sisäministeriöstä.
Krügerin mukaan esimerkiksi Kreikan saarten vastaanottokeskusten vaikea tilanne on yleisesti tiedossa ja se puoltaisi sitä, että siirtoihin ryhdytään mahdollisimman nopeasti.
– Mutta tietenkin esimerkiksi Kreikan on ensin esitettävä Suomelle turvapaikanhakijoita siirrettäväksi. Tämän jälkeen Suomessa harkitaan, miten vastataan näihin pyyntöihin. Tämän jälkeen, kun siirtoihin käytännössä ryhdytään, niin varmistetaan, että henkilön terveydentila on sellainen, että siirto on mahdollista toteuttaa, niin kaikki tämä vie aikaa, Krüger kuvailee.
Lähettäjävaltio varmistaa hakijoiden terveyden
Ajankohtainen koronavirustilanne ei muuta turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen käytäntöjä Suomessa.
– Käytännössä se maa, joka Suomeen siirtää turvapaikanhakijoita, varmistaa, että hakijan terveyden tilanne on sellainen, että siirto on mahdollinen, Krüger sanoo.
Sisäministeriö seuraa koronavirustilanteen kehittymistä. Sisäministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) vastaanotettavien turvapaikanhakijoiden valintojen vahvistumisessa voi mennä pitkäänkin.
– Ei ole ryhdytty mihinkään erityisvarautumisiin, koska emme vielä käytännössä tiedä, milloin ensimmäiset hakijat olisivat Suomeen tulossa, Krüger toteaa.
Koronavirustilanteen kaikkiin vaikutuksiin on Krügerin mielestä vielä liian aikaista ottaa kantaa.
– Käytännössähän valtiot todella joutuvat varmistamaan, että henkilö, joka siirretään, on siinä kunnossa, että hän voi matkustaa ja totta kai se vie aikaa ihan normaalitilanteessakin, Krüger vastaa.
Sisäministeriö osallistuu koronavirustilanteen hallintaan omalta osaltaan ja seuraa koronavirustilanteen kehittymistä. Ministeriö noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, ohjeita.
Aikataulusta sovitaan lähettävien valtioiden kanssa
Krügerin mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen aikataulusta ei voi vielä sanoa mitään tarkempaa.
– Valtioneuvoston päätöksessäkin tarkempi aikataulu on jätetty ihan tarkoituksella auki, jotta voimme yhteistyössä Maahanmuuttoviraston ja turvapaikanhakijoita lähettävien valtioiden kanssa sopia tarkemmista järjestelyistä, Krüger huomauttaa.
Hallituksen tekemän turvapaikanhakijoiden vastaanottopäätöksen taustalla oli Kreikan syyskuussa 2019 EU-maille esittämä pyyntö vastaanottaa yhteensä 2500 yksintullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa.
Suomelta pyydettiin alunperin 150 turvapaikanhakijan vastaanottamista, mutta sisäministeriön ehdotuksesta hallitus päätyi enintään 175 henkilön vastaanottamiseen.
Sisäministeriön mukaan Suomella on erinomaiset valmiudet ottaa vastaan haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ja huomioida heidän erityistarpeensa.
Maahanmuuttovirasto hoitaa käytännön toimet
Maahanmuuttovirasto valitsee vastaanotettavat turvapaikanhakijat yhdessä muiden viranomaisten kanssa.
Suomi ilmoittaa kulloinkin kyseessä olevalle Välimeren alueen EU-jäsenmaalle halukkuudestaan siirtoihin, minkä jälkeen maa esittää Suomelle pyynnön hakijoiden vastaanottamisesta. Maahanmuuttovirasto antaa pyyntöön vastauksen, kun se on tehnyt tarvittavat selvitykset.
– Käytännössä se, keitä Suomeen siirretään, on Suomen viranomaisten oma päätös ja pohjautuu esimerkiksi Kreikan Suomelle esittämiin tietoihin turvapaikanhakijoista, Krüger toteaa.
Turvapaikan saavat ensisijaisesti ilman huoltajaa saapuneet alaikäiset lapset sekä yksinhuoltajaperheet, joilla on todennäköisesti perusteet saada kansainvälistä suojelua ja jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.
14.3.2020 klo 07.30
Kuva kahdesta geelitukasta kertoo kuitenkin keitä sieltä otetaan....haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa
Jos ja kun kuvassa esiintyviä aikuisia miehiä tulee, niin heidän erityistarpeensahan me jo tiedämmekin; seurakuntien päiväkerhot ja koulujen ala-asteet viritellään valmiustilaan....huomioida heidän erityistarpeensa.
- Ja mikä ihmeen erityistarve? Näillä saapujilla on aina tuo etuoikeus johonkin erityiseen.
Sekä lisäksi vastuu ynnä muut seliselit. Suomi rämpii koronasuossa ja massatyöttömyys uhkaa, mutta silti meidän valmiutemme ottaa vastaan ovat erinomaiset. Taas saa joku jakkukalkkuna töitä/työ jatkuu hyysäämössä.Suomella on erinomaiset valmiudet ottaa vastaan...