Tapaus Dyatlov pass (1959)
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
^ Tuollaisista yksittäisistä havainnoista nyt ei voi sanoa sitä eikä tätä. Ihminenvoi jälkeenpäin ruveta kuvittelemaan kaikenlaisia juttuja tai suorastaan valehdellakin. En usko että siellä mitään on ollut.
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
^ Eivät olleet. Mistä olet tuollaista lukenut?
-
Kuolemannaakka
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 12288
- Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Tuolla on nyt joku uusi selvitys asiasta, mikä ei kyllä minua vakuuta hiukkaakaan:
https://dyatlovpass.com/procecutors-inv ... rbid=18461
Kuulemma lumivyöryä ovat pakoon lähteneet. Minneköhän se lumivyöry sitten jäi, kun eivät jääneet alle? Ja metsässä on puussa kiipeilty sytykkeiden saamiseksi ja vain nämä kaksi miestä on olleet nuotiolla ja muut menneet muualle... mitään ei osata selittää, ihmetellään vain.
Mutta.
Äkkäsin eilen taskulamppujen ja puun "salaisuuden":
Telttaa aloitettiin pystyttää klo 17 ja se oli pystyssä klo 19. Tuolloin oli siis jo melkein täysin pimeää. Ollaan Siperiassa, ei yhtään tietä, ei yhtään valoa ei mitään kiinnekohtia missään. Jos menet sata metriä metsään, voit eksyä, koska et näe mitään. Mitä pidemmälle meet, sitä vaikeampi on palata. Olet taskulampun ja kompassin varassa. Kartatkin ovat epämääräisiä vielä, joet ja vuorenhuiput varmaan löytyvät, mutta ei paljon muuta.
Retkeilijöitä oli todennäköisesti seurattu jo pidempään, tai ainakin sinä päivänä. Kuka seurasi, sitä en tiedä, mutta veikkaan, että heitä oli ainakin 4 miehen porukka. Kutsun heitä asemiehiksi, vaikka välttämättä heillä ei ollut ampua-aseitakaan. He olivat nähneet retkeilijöiden jäljet ja jostain syystä halunneet ottaa selvää keitä nämä hiihtelijät ovat. TAI ovat kokeneet, etteivät retkeiljät saisi paikalla olla. Joka tapauksessa huonot aikeet oli heitä kohtaan. He näkivät, että retkeilijöiden jäljet johtivat ylemmäs, puurajan yläpuolelle. Ehkä joku heistä kävi jopa tiedustelemassa paikkaa, ja näki, kuinka telttaa alettiin pystyttää. Ehkä he havaitsivat rinteessä hämärässä retkeilijöiden nuotion (jossain luki, että söivät ulkona... ihmettelen kyllä, kun piti olla myrskykin). Kuitenkin: tuli/valo näkyy noissa oloissa kauas, ja paljaalla rinteellä oleva teltta.
Asemiehet leiriytyvät matalaan metsään, noin 1,5km:n päähän teltasta. He tekevät nuotionsa kukkalan harjanteella olevan puun alle, oksien suojaan. Puu on loistava tähystyspaikka, josta pystyy havaitsemaan 1,5km:n päässä rinteessä olevan teltan "valot". Ennen kaikkea: sieltä voi ottaa kompassisuunnan teltalle. Ilman kompassia ei ole mahdollisuutta löytää teltalle, etenkin jos on pelkona/tietona, että tuuli on pyyhkinyt retkeilijöiden jäljet pois. Ilman suuntaa asemies eksyy itsekin ja homma käy hengen päälle.
No: asemiehet tekevät suunnitelman: kaksi jää puun luokse nuotiolle, kaksi lähtee matkaan hakemaan retkeilijät ja lopettamaan retkeilyt. Matkaan lähtijät ottavat kompassisuunnan teltalle, ja arvioivat, että varmaan joku runsas 30 min menee ainakin, ennenkuin ovat perillä. Suksilla varmaan olivat liikkeellä.
Taskulamppusuunnitelma: kun asemiehet ovat yllättäneet retkeilijät ja saaneet nämä avuttomina ulos pakkaseen ja tilanteen hallintaan, näyttävät he taskulampulla merkkivaloa puun suuntaan. Puussa on toinen nuotiolle jääneistä (siellä on ihan lämmin, koska nuotio on melkein alla) ja hän näkee valon teltalta. Hän sytyttää oman taskulamppunsa ja näyttää teltalla oleville asemiehille suunnan takaisin! Eihän nämä muuten löydä enää nuotiolleen välttämättä. Asteen parin väärä linja 1,5,km:n matkalla johtaa jo aivan harhaan. Sen takia he ovat valinneet korkean maamerkin (eli sen puun), että löytävät sinne takaisin. Ovat voineet jopa sopia jonkun koodin, jolla kertovat, miten homma on mennyt.
Kun teltalla olijat ovat saaneet suunnan,he sammuttavat käyttämänsä Dyattlovin lampun ja heittävät sen maahan. Jossain arvioinneissahan uskottiin, että tämä lamppu oli jätetty retkeilijöiden itsensä toimesta teltalle merkiksi, mutta sehän oli suljettu! Ei se ollut päällä, ja sitä paitsi, jos porukka on tarpeeksi sekaisin juostakseen paljain jaloin teltalta pois varmaan kuolemaan, niin miten he tuollaisia siinä tajuaiaisivat ajatella ja mikä järki hommassa olisi muutenkaan.
Sitten mennään eteenpäin: retkeilijät ja asemiehet. Kun teltta on rikottu ja retkeilijöillä ei ole kenkiä eikä valoa eikä kompassia (paitsi yhdellä kyllä oli), he ovat täysin asemiesten armoilla. He eivät voi juosta karkuun, koska ei ole mitään minne juoksisi. Pilkkopimeään metsään juokseminen on varma kuolema. Teltta on ainoa turvapaikka ja puolen kilometrin kulkemisen jälkeen tuskin kukaan enää sinne edes takaisin löytäisi. Ainoa konsti pysyä hengissä on totella näitä asemiehiä, erityisesti jos nämä kertovat, että nyt mennään kuulusteltavaksi, ja retkeilijät toivovat, että väärinkäsitykset tässä saadaan selvitettyä. Eivät he ole täysin epätoivoisia vielä, koska tietävät/luulevat pääsevänsä nuotiolle lämmittelemään. Asemiehet ovat toisen maailmansodan käyneitä ja Stalinin ajan kasvattamia miehiä, ja vain runsas 15 vuotta sitten oli saksalaisia sotavankeja kävelytetty paljain jaloin Stalingradista kuolemanmarssilla.. niksi on tuttu, ja siperialaiset jos ketkä tietävät vaatetuksen merkityksen.
Toinen taskulamppu löytyi rinteen alta, vähän ennen sitä paikkaa, kun tultiin puurajalle. Se oli päällä, ja patteri tyhjentynyt. Miksi se oli siinä?
Kun porukka saapui rinteen alle ja "metsään", ei asemiesten puu enää ollut näkyvissä. Oltiin jo aika tasaisella maalla ja vaivaiskoivujen yms pienempien puiden keskellä. Lamppu laitettiin valaisemaan eteenpäin kiintopisteeksi, ehkä nuotiolla/puussa olleille ja myös retkeijöitä paimentaville asemiehille: sen valo näytti suuntaan, mihin haluttiin mennä ja ehkäpä oli sovittu, että puulta tullaan heitä vastaan. Valaiseva kiintopiste auttoi pyysymään kurssissa, esti eksymisen ja auttoi muuta porukkaa yhyttämään toisensa.
Näin tämä meni=)
Ei ole mitään syytä eikä pointtia, että retkeilijät itse olisi kiipeilleet puussa ja rikkoneet siitä paksuja oksia viimeisillä voimillaan. He eivät sieltä puusta olisi nähneet yhtään mitään, koska teltalla ei ollut mitään valoa. Nuotio oli palanut noin 1,5 tuntia, eli ihan sopivasti asemiesten tekemäksi.
Nuotiolla sitten tapahtui jotain "kuulustelua" ja karkuunlähtöyritys ja retkeilijät juoksivatpois. Paremmin varustautuneet selvisivät ehkä yönkin lumikiepissään, huonommin varustetut ja yksin lähteneet tai kiinni saadut eivät. Eivätkä ne pari, jotka jäivät kiinni ja tuotiin nuotiolle jäätymään. Asemiehett tiesivät, että koko sakki kuolee aivan varmasti keskellä nimetöntä talvista metsää ilman valoa, ruokaa tai lämpöä. Heidän ei edes kannattanut lähteä ajamaan retkeijöitä takaa.
https://dyatlovpass.com/procecutors-inv ... rbid=18461
Kuulemma lumivyöryä ovat pakoon lähteneet. Minneköhän se lumivyöry sitten jäi, kun eivät jääneet alle? Ja metsässä on puussa kiipeilty sytykkeiden saamiseksi ja vain nämä kaksi miestä on olleet nuotiolla ja muut menneet muualle... mitään ei osata selittää, ihmetellään vain.
Mutta.
Äkkäsin eilen taskulamppujen ja puun "salaisuuden":
Telttaa aloitettiin pystyttää klo 17 ja se oli pystyssä klo 19. Tuolloin oli siis jo melkein täysin pimeää. Ollaan Siperiassa, ei yhtään tietä, ei yhtään valoa ei mitään kiinnekohtia missään. Jos menet sata metriä metsään, voit eksyä, koska et näe mitään. Mitä pidemmälle meet, sitä vaikeampi on palata. Olet taskulampun ja kompassin varassa. Kartatkin ovat epämääräisiä vielä, joet ja vuorenhuiput varmaan löytyvät, mutta ei paljon muuta.
Retkeilijöitä oli todennäköisesti seurattu jo pidempään, tai ainakin sinä päivänä. Kuka seurasi, sitä en tiedä, mutta veikkaan, että heitä oli ainakin 4 miehen porukka. Kutsun heitä asemiehiksi, vaikka välttämättä heillä ei ollut ampua-aseitakaan. He olivat nähneet retkeilijöiden jäljet ja jostain syystä halunneet ottaa selvää keitä nämä hiihtelijät ovat. TAI ovat kokeneet, etteivät retkeiljät saisi paikalla olla. Joka tapauksessa huonot aikeet oli heitä kohtaan. He näkivät, että retkeilijöiden jäljet johtivat ylemmäs, puurajan yläpuolelle. Ehkä joku heistä kävi jopa tiedustelemassa paikkaa, ja näki, kuinka telttaa alettiin pystyttää. Ehkä he havaitsivat rinteessä hämärässä retkeilijöiden nuotion (jossain luki, että söivät ulkona... ihmettelen kyllä, kun piti olla myrskykin). Kuitenkin: tuli/valo näkyy noissa oloissa kauas, ja paljaalla rinteellä oleva teltta.
Asemiehet leiriytyvät matalaan metsään, noin 1,5km:n päähän teltasta. He tekevät nuotionsa kukkalan harjanteella olevan puun alle, oksien suojaan. Puu on loistava tähystyspaikka, josta pystyy havaitsemaan 1,5km:n päässä rinteessä olevan teltan "valot". Ennen kaikkea: sieltä voi ottaa kompassisuunnan teltalle. Ilman kompassia ei ole mahdollisuutta löytää teltalle, etenkin jos on pelkona/tietona, että tuuli on pyyhkinyt retkeilijöiden jäljet pois. Ilman suuntaa asemies eksyy itsekin ja homma käy hengen päälle.
No: asemiehet tekevät suunnitelman: kaksi jää puun luokse nuotiolle, kaksi lähtee matkaan hakemaan retkeilijät ja lopettamaan retkeilyt. Matkaan lähtijät ottavat kompassisuunnan teltalle, ja arvioivat, että varmaan joku runsas 30 min menee ainakin, ennenkuin ovat perillä. Suksilla varmaan olivat liikkeellä.
Taskulamppusuunnitelma: kun asemiehet ovat yllättäneet retkeilijät ja saaneet nämä avuttomina ulos pakkaseen ja tilanteen hallintaan, näyttävät he taskulampulla merkkivaloa puun suuntaan. Puussa on toinen nuotiolle jääneistä (siellä on ihan lämmin, koska nuotio on melkein alla) ja hän näkee valon teltalta. Hän sytyttää oman taskulamppunsa ja näyttää teltalla oleville asemiehille suunnan takaisin! Eihän nämä muuten löydä enää nuotiolleen välttämättä. Asteen parin väärä linja 1,5,km:n matkalla johtaa jo aivan harhaan. Sen takia he ovat valinneet korkean maamerkin (eli sen puun), että löytävät sinne takaisin. Ovat voineet jopa sopia jonkun koodin, jolla kertovat, miten homma on mennyt.
Kun teltalla olijat ovat saaneet suunnan,he sammuttavat käyttämänsä Dyattlovin lampun ja heittävät sen maahan. Jossain arvioinneissahan uskottiin, että tämä lamppu oli jätetty retkeilijöiden itsensä toimesta teltalle merkiksi, mutta sehän oli suljettu! Ei se ollut päällä, ja sitä paitsi, jos porukka on tarpeeksi sekaisin juostakseen paljain jaloin teltalta pois varmaan kuolemaan, niin miten he tuollaisia siinä tajuaiaisivat ajatella ja mikä järki hommassa olisi muutenkaan.
Sitten mennään eteenpäin: retkeilijät ja asemiehet. Kun teltta on rikottu ja retkeilijöillä ei ole kenkiä eikä valoa eikä kompassia (paitsi yhdellä kyllä oli), he ovat täysin asemiesten armoilla. He eivät voi juosta karkuun, koska ei ole mitään minne juoksisi. Pilkkopimeään metsään juokseminen on varma kuolema. Teltta on ainoa turvapaikka ja puolen kilometrin kulkemisen jälkeen tuskin kukaan enää sinne edes takaisin löytäisi. Ainoa konsti pysyä hengissä on totella näitä asemiehiä, erityisesti jos nämä kertovat, että nyt mennään kuulusteltavaksi, ja retkeilijät toivovat, että väärinkäsitykset tässä saadaan selvitettyä. Eivät he ole täysin epätoivoisia vielä, koska tietävät/luulevat pääsevänsä nuotiolle lämmittelemään. Asemiehet ovat toisen maailmansodan käyneitä ja Stalinin ajan kasvattamia miehiä, ja vain runsas 15 vuotta sitten oli saksalaisia sotavankeja kävelytetty paljain jaloin Stalingradista kuolemanmarssilla.. niksi on tuttu, ja siperialaiset jos ketkä tietävät vaatetuksen merkityksen.
Toinen taskulamppu löytyi rinteen alta, vähän ennen sitä paikkaa, kun tultiin puurajalle. Se oli päällä, ja patteri tyhjentynyt. Miksi se oli siinä?
Kun porukka saapui rinteen alle ja "metsään", ei asemiesten puu enää ollut näkyvissä. Oltiin jo aika tasaisella maalla ja vaivaiskoivujen yms pienempien puiden keskellä. Lamppu laitettiin valaisemaan eteenpäin kiintopisteeksi, ehkä nuotiolla/puussa olleille ja myös retkeijöitä paimentaville asemiehille: sen valo näytti suuntaan, mihin haluttiin mennä ja ehkäpä oli sovittu, että puulta tullaan heitä vastaan. Valaiseva kiintopiste auttoi pyysymään kurssissa, esti eksymisen ja auttoi muuta porukkaa yhyttämään toisensa.
Näin tämä meni=)
Ei ole mitään syytä eikä pointtia, että retkeilijät itse olisi kiipeilleet puussa ja rikkoneet siitä paksuja oksia viimeisillä voimillaan. He eivät sieltä puusta olisi nähneet yhtään mitään, koska teltalla ei ollut mitään valoa. Nuotio oli palanut noin 1,5 tuntia, eli ihan sopivasti asemiesten tekemäksi.
Nuotiolla sitten tapahtui jotain "kuulustelua" ja karkuunlähtöyritys ja retkeilijät juoksivatpois. Paremmin varustautuneet selvisivät ehkä yönkin lumikiepissään, huonommin varustetut ja yksin lähteneet tai kiinni saadut eivät. Eivätkä ne pari, jotka jäivät kiinni ja tuotiin nuotiolle jäätymään. Asemiehett tiesivät, että koko sakki kuolee aivan varmasti keskellä nimetöntä talvista metsää ilman valoa, ruokaa tai lämpöä. Heidän ei edes kannattanut lähteä ajamaan retkeijöitä takaa.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/599 ... ca381d9f09
Pahoittelut etten osaa linkittää. Tuollaisen luin tänään, julkaistu kylläkin jo viime vuonna. Monilta osin virheellisiä (?) tietoja, tosin väitetään niiden olevan uutta, julkaistua tietoa. Siellä on maininta, että Dyatlovin jalat olisivat olleet sidottu.
Taskulampputeoriassa on järkeä!
Pahoittelut etten osaa linkittää. Tuollaisen luin tänään, julkaistu kylläkin jo viime vuonna. Monilta osin virheellisiä (?) tietoja, tosin väitetään niiden olevan uutta, julkaistua tietoa. Siellä on maininta, että Dyatlovin jalat olisivat olleet sidottu.
Taskulampputeoriassa on järkeä!
Musta ruusu
-
Kuolemannaakka
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 12288
- Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Tuo Iltalehden juttu on kyllä ihan toimittajan omasta päästä keksitty tai huonon venäjästä englantiin ja siitä suomeen -käännöksen tulos. Kaikennäkösiä sormen puremisia ja kielenleikkaamisia... Rystysten nahkaa oli purtu, ja eiköhän sen kielen ollut vienyt metsän eläin.Mariangel kirjoitti: Ma Heinä 20, 2020 4:59 pm https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/599 ... ca381d9f09
Pahoittelut etten osaa linkittää. Tuollaisen luin tänään, julkaistu kylläkin jo viime vuonna. Monilta osin virheellisiä (?) tietoja, tosin väitetään niiden olevan uutta, julkaistua tietoa. Siellä on maininta, että Dyatlovin jalat olisivat olleet sidottu.
Taskulampputeoriassa on järkeä!
Eiköhän tuo Dyatlovs Pass -sivu ole tarkin tietolähde ja siellä on alkuperäiset raportit ja kuvat ja käsittääkseni venäläinen tai ainakin venäjää osaava ylläpitäjäkin. Ei ole missään mainittu mistään sitomisista. "Ikäänkuin tappeluvammoista" kylläkin.
"Kolmella teltan läheltä löydetyllä vainajalla ei ollut ulkoisia vammoja, mutta myöhemmin löydetyissä oli."... aivan höpöhöpöjuttua. Ketään ei löydetty teltan läheltä.
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Lueskelin tuon virallisen tutkintalautakunnan päätelmiä Dyatlovin tapauksesta. Lumivyöry -teoriaa näköjään kannattavat. Sinänsä outoa, sillä vuoden 1959 tutkinta ei löytänyt sellaisesta merkkejä ja ylipäätään tuolla rinteellä ei ole koskaan lumivyöryjä havaittu. Viralliset tutkijat tuolla sanovat, että rinteen jyrkkyys on 25 prosenttia, mutta harrastelijatutkijat ovat ihan mitanneet noita lukemia paikan päällä ja päätyneet 16-17 prosentin jyrkkyyteen. Noilla lukemilla lumivyöryn mahdollisuus on lähes nollaluokkaa.
Sitten teltanpystytys. Voiko siihen mennä ihan eksperttien mukaan jopa kaksi tuntia?! Pohjaksi laitettiin siis ensin sukset vieri viereen kärjet alaspäin. Suksien päälle reput. Reppujen päälle aseteltiin toppatakit, ja viimeisenä eristeenä levitettiin huovat. Ymmärtääkseni teltassa ei ollut nykytyyliin omaa pohjavaatetta, eikä mitään erillisiä makuualustoja ollut vielä keksitty tuohon maailmanaikaan.
Olisi silti melko epäkäytännöllistä ährätä jotain telttaa pystyyn kaksikin tuntia noin isolla porukalla. Epäilen hieman tuota kahden tunnin määräaikaa. Alta tuntiin pitäisi mennä, mielestäni.
Sitten teltanpystytys. Voiko siihen mennä ihan eksperttien mukaan jopa kaksi tuntia?! Pohjaksi laitettiin siis ensin sukset vieri viereen kärjet alaspäin. Suksien päälle reput. Reppujen päälle aseteltiin toppatakit, ja viimeisenä eristeenä levitettiin huovat. Ymmärtääkseni teltassa ei ollut nykytyyliin omaa pohjavaatetta, eikä mitään erillisiä makuualustoja ollut vielä keksitty tuohon maailmanaikaan.
Olisi silti melko epäkäytännöllistä ährätä jotain telttaa pystyyn kaksikin tuntia noin isolla porukalla. Epäilen hieman tuota kahden tunnin määräaikaa. Alta tuntiin pitäisi mennä, mielestäni.
-
Kuolemannaakka
- James Bond (George Lazenby)
- Viestit: 12288
- Liittynyt: Ma Touko 31, 2010 10:43 pm
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Samaa mieltä, itse asiassa. Kaks tuntia kauheessa tuulessa telttaa pystyyn, saattas jo vilu iskeä. Kahdessa tunnissa melkein ompelis sen teltan... Ei tosiaankaan voi mennä noin kauaa, kun kyseessä on retkikunnan käyttöön tehty teltta ja osaavia pystyttäjiä. Sehän on valtava aika. Puoli tuntiakin olis jo hidasta pystyttämistä, vaika eihän tuo tietystikään mikään pikateltta ollut.Renault kirjoitti: Ma Heinä 20, 2020 9:06 pm Lueskelin tuon virallisen tutkintalautakunnan päätelmiä Dyatlovin tapauksesta. Lumivyöry -teoriaa näköjään kannattavat. Sinänsä outoa, sillä vuoden 1959 tutkinta ei löytänyt sellaisesta merkkejä ja ylipäätään tuolla rinteellä ei ole koskaan lumivyöryjä havaittu. Viralliset tutkijat tuolla sanovat, että rinteen jyrkkyys on 25 prosenttia, mutta harrastelijatutkijat ovat ihan mitanneet noita lukemia paikan päällä ja päätyneet 16-17 prosentin jyrkkyyteen. Noilla lukemilla lumivyöryn mahdollisuus on lähes nollaluokkaa.
Sitten teltanpystytys. Voiko siihen mennä ihan eksperttien mukaan jopa kaksi tuntia?! Pohjaksi laitettiin siis ensin sukset vieri viereen kärjet alaspäin. Suksien päälle reput. Reppujen päälle aseteltiin toppatakit, ja viimeisenä eristeenä levitettiin huovat. Ymmärtääkseni teltassa ei ollut nykytyyliin omaa pohjavaatetta, eikä mitään erillisiä makuualustoja ollut vielä keksitty tuohon maailmanaikaan.
Olisi silti melko epäkäytännöllistä ährätä jotain telttaa pystyyn kaksikin tuntia noin isolla porukalla. Epäilen hieman tuota kahden tunnin määräaikaa. Alta tuntiin pitäisi mennä, mielestäni.
En mäkään tota lumivyöryideaa tajua, koskapa teltta ei ollut lumivyöryn alle hautautunut (se taskulamppukin lumen päällä) ja miten ihmeessä menet lumivyöryä kävellen karkuun. Jos joku ulkona ollut (muka, pimeässä) havaitsisi lähestyvän lumivyöryn, niin tuleehan se niin kovalla nopeudella, ettei siitä mihinkään alta pääse, kun kerran ollaan sillä samalla paljaalla rinteellä. Lisäksi kun vyöry on ohi, niin mikä estää palaamasta teltalle?
Minusta koko ulos tulemisen idea on ihan tarkempaa tarkastelua kestämätön: teltassa oli ainakin 7 henkeä, eikä porukka muka mene ulos teltan oviaukosta, vaikka väkisinkin joku seisoo siinä vieressä? Muka nopeampaa alkaa kaivaa puukkoa esiin ja ruveta hajottamaan ainoaa elämänlankaa siinä yksissä tuumin. Ei siinä nyt monta kymmentä sekuntia olisi mennyt oviaukostakaan mennä koko sakin. Mitä he hyötyivät teltan rikkomisesta, kun jokaisen täytyi ymmärtää, että nyt taidettiin kuolla kaikki, jos tonne pakkaseen lähdetään?
Tässä on niin älytöntä ja millään tavalla perustelemantonta käytöstä (teltasta pako, kenkien jättäminen kasaan, puun karsinta, kaikkien aseiden jättäminen = kummasti ne puukot yms hukkuivat, vaikka muut kamat löytyivät), ettei siihen voi pakottaa mikään muu kuin toiset ihmiset.
Se, että olivatko ne ihmiset ulkopuolisia, vai vaikka nämä hyvin pukeutuneet, on kysymys erikseen. Vissiin kukaanhan ei ole näitä kahta epäillyt, vaikka ihan hyvinhän he voisivat olla näitä "asemiehiä", jotka vaan sitten vahingossa kuolivat rotkoon putoamalla. Jos nyt voi oletella mitä vain...
Teltassa kaikki kamat muuten järjestyksessä, paitsi kengät ovensuussa sekaisin kasassa. Eikö nyt selvästi kerro siitä, että teltasta tultiin oviaukosta ja "ovimies" sanoi, että kengät jätetään sitten sinne telttaan. Missä jäljet seitsemän ihmisen paniikkiryntäyksestä teltan seinän läpi? Miten se paniikki sekoitti vaan kengät?
Lataa ilmainen 340-sivuinen nettikirja Ulvilan surmasta alla olevasta linkistä! Paras ja alkuperäinen! Salasana on "ulvila".
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
www.shorturl.at/agoNS
”En mää oo vääryyttä vastaan, mutten oikeuttakaan pualla” – Lavialainen sananparsi
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Telttaa ei kyllä viillellä vapaaehtoisesti paskaksi oikeastaan missään kuviteltavissa olevissa tilanteissa. Jos selviät siitä hypoteettisesta lumivyörystä hengissä, seuraavaksi henkeä uhkaa se itse tuhoamasi teltta. He olisivat olleet vakavassa hengenvaarassa, jos olisivat joutuneet tulemaan toimeen noin vaurioituneella asumuksella. Vaikka matkassa oli paikkausvälineet eli neulaa ja lankaa, on erittäin kyseenalaista olisiko teltasta enää tullut kalua.
Tutkijat tosin tuolla väittävät, että oikein toimittu jos lumivyöry painamassa päälle, mutta näkisi vain niitä muita vastaavia tapauksia. Lisäksi, kuten aikaisemmin olemme todenneet, viiltojakin on liian paljon. Jos teltasta on tarkoitus tulla nopeasti ulos, siihen vedetään yksi-kaksi pystyviiltoa, joista ne seitsemän teltassa ollutta pääsevät riittävän hyvin ulos. Nythän kuvista päätellen telttaa on tuhottu huolella. Jos teltta olisi säilynyt tähän päivään, sen uudestaan tutkiminen olisi kyllä antanut lisää tietoa. Olisi selvinnyt ainakin mitkä tuhoista ovat löytäjien tekemiä, koska ainakin ne viillot tehtiin ulkoapäin.
Lumivyöry on tosiaan nopea tapahtuma. Jos et hautaudu sen alle, se on ohi minuuteissa, eli siinä suhteessa aivan turhaa hölkätä jonnekin puolentoista kilometrin päähän ihmettelemään mitä tuli tehtyä. Teltalle voisi kuvitteellisen vyöryn jälkeen ihan hyvin palata, kun se ei telttaan edes osunut. Lumivyöry jättää muuten alarinteen kasvillisuuteen selvät merkit. Vyöry aiheuttaa puuston ja varpujen kuoriintumista, eikä sellaisia merkkejä löydetty vuoden 1959 tutkimuksissa.
Tutkijat tosin tuolla väittävät, että oikein toimittu jos lumivyöry painamassa päälle, mutta näkisi vain niitä muita vastaavia tapauksia. Lisäksi, kuten aikaisemmin olemme todenneet, viiltojakin on liian paljon. Jos teltasta on tarkoitus tulla nopeasti ulos, siihen vedetään yksi-kaksi pystyviiltoa, joista ne seitsemän teltassa ollutta pääsevät riittävän hyvin ulos. Nythän kuvista päätellen telttaa on tuhottu huolella. Jos teltta olisi säilynyt tähän päivään, sen uudestaan tutkiminen olisi kyllä antanut lisää tietoa. Olisi selvinnyt ainakin mitkä tuhoista ovat löytäjien tekemiä, koska ainakin ne viillot tehtiin ulkoapäin.
Lumivyöry on tosiaan nopea tapahtuma. Jos et hautaudu sen alle, se on ohi minuuteissa, eli siinä suhteessa aivan turhaa hölkätä jonnekin puolentoista kilometrin päähän ihmettelemään mitä tuli tehtyä. Teltalle voisi kuvitteellisen vyöryn jälkeen ihan hyvin palata, kun se ei telttaan edes osunut. Lumivyöry jättää muuten alarinteen kasvillisuuteen selvät merkit. Vyöry aiheuttaa puuston ja varpujen kuoriintumista, eikä sellaisia merkkejä löydetty vuoden 1959 tutkimuksissa.
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Lumivyöry on täysin naurettava ehdotelma tälle tapahtumalle.
---- -----
Mä luin dyatlovpass.com sivustolta aika mielenkiintosta Aleksei Rakitinin selostusta Aleksander Kolevatovista. R. on 90 % varma että AK .oli KGB:n jollain palkkalistoilla. Mitä se sitten tarkottaa tapahtumien suhteen, niin sehän ei sinänsä kerro mitään siitä mitä tapahtu akuutisti.
Ja edelleen koko tapahtumasarjasta jää auki kysymys: miksi?
dyatlovpass.com/rakitin-on-kolevatov
---- -----
Mä luin dyatlovpass.com sivustolta aika mielenkiintosta Aleksei Rakitinin selostusta Aleksander Kolevatovista. R. on 90 % varma että AK .oli KGB:n jollain palkkalistoilla. Mitä se sitten tarkottaa tapahtumien suhteen, niin sehän ei sinänsä kerro mitään siitä mitä tapahtu akuutisti.
Ja edelleen koko tapahtumasarjasta jää auki kysymys: miksi?
dyatlovpass.com/rakitin-on-kolevatov
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
En minä nyt täysin voi tuota lumivyöryteoriaakaan pois sulkea kun en ole ikinä tuolla paikanpäällä käynyt toteamassa voiko siellä käytännössä tai teoriassa lumivyöryjä tapahtua.
Jos se vuoren rinne jyrkkenee selkeästi teltan yläpuoleisella osalla (joissain kuvissahan näin näyttäisi olevan) niin kai sinne kertynyt lumimassa voisi jossain tilanteessa lähteä liikkeelle ja pysähtyä siihen puurajaan.
Telttahan oli selkeästi kaivettu syvälle lumeen, kuvista näyttäisi että teltan ylärinteen puolella voisi hyvinkin olla teltan korkuinen lumikinos joka voisi selittää sen että vauhdilla vyöryvä lumi ei ole vienyt telttaa mukanaan vaan jyrännyt sen ylitse, ja ne jalanjäljethän loppuivat melko lyhyeen eli ehkä sieltä ei ole keretty kovin kauas teltasta vaan lumivyöry on vienyt porukan mukanaan metsän rajaan saakka paitsi nämä kolme rinteestä löytynyttä jotka ovatkin hautautuneet siihen eivätkä olleetkaan pyrkimässä takaisin teltalle.
Osa porukasta on ehkä selvinnyt lumivyörystä toimintakuntoisina ja yrittäneet vielä etsiä tovereitaan, puun juurelta vierekkäin löytyneet ruumiithan näyttävät ihan siltä niinkuin heidät olisi aseteltu siihen samalla kun heiltä on otettu vaatteita elossa olevien käyttöön.
Teltalle palaamista ei ole ehkä yritetty siitäkään syystä että ei ole uskottu teltasta jääneen lumivyöryn jäljiltä mitään jäljelle vaan on kuviteltu teltan levinneen pitkin rinnettä.
Kyllähän tuo silti oudolta teorialta tuntuu, mutta ehkä paikan päällä käyneillä tutkijoilla on kuitenkin paremmat lähtökohdat teorioilleen kuin kenelläkään meistä.
Jos se vuoren rinne jyrkkenee selkeästi teltan yläpuoleisella osalla (joissain kuvissahan näin näyttäisi olevan) niin kai sinne kertynyt lumimassa voisi jossain tilanteessa lähteä liikkeelle ja pysähtyä siihen puurajaan.
Telttahan oli selkeästi kaivettu syvälle lumeen, kuvista näyttäisi että teltan ylärinteen puolella voisi hyvinkin olla teltan korkuinen lumikinos joka voisi selittää sen että vauhdilla vyöryvä lumi ei ole vienyt telttaa mukanaan vaan jyrännyt sen ylitse, ja ne jalanjäljethän loppuivat melko lyhyeen eli ehkä sieltä ei ole keretty kovin kauas teltasta vaan lumivyöry on vienyt porukan mukanaan metsän rajaan saakka paitsi nämä kolme rinteestä löytynyttä jotka ovatkin hautautuneet siihen eivätkä olleetkaan pyrkimässä takaisin teltalle.
Osa porukasta on ehkä selvinnyt lumivyörystä toimintakuntoisina ja yrittäneet vielä etsiä tovereitaan, puun juurelta vierekkäin löytyneet ruumiithan näyttävät ihan siltä niinkuin heidät olisi aseteltu siihen samalla kun heiltä on otettu vaatteita elossa olevien käyttöön.
Teltalle palaamista ei ole ehkä yritetty siitäkään syystä että ei ole uskottu teltasta jääneen lumivyöryn jäljiltä mitään jäljelle vaan on kuviteltu teltan levinneen pitkin rinnettä.
Kyllähän tuo silti oudolta teorialta tuntuu, mutta ehkä paikan päällä käyneillä tutkijoilla on kuitenkin paremmat lähtökohdat teorioilleen kuin kenelläkään meistä.
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
^Niin tosiaan, eihän niistä jalanjäljistäkään olisi jäänyt mitään jäljelle, jos siellä olisi ollut minkäänlaista lumivyöryä. Tosin kävelemällä myötärinteeseen et sitä pysty pakenemaan. Se tulee aika vauhdilla niskaan.
-
baneheia62
- Hercule Poirotin viikset
- Viestit: 110
- Liittynyt: Ti Heinä 21, 2020 7:19 pm
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Hei, uusi rekkaaja täällä. Lumivyöryä tai sen kuviteltua uhkaa pidän todennäköisimpänä. Jos porukalla on ollut epävarmuus teltan sijainnista jo aiemmin, voisi joku pienikin lumen vyöry teltan päälle aiheuttaa paniikin. Noita vyöryjä on niin monenlaisia, toiset vetisiä, toiset laattana kulkevia, jotkut "hiutalaisina". Kyllä lähtisin itse teltasta huisin nevadaan ennen kuin jäisin alle.
Jäin miettimään Kuolemannaakan teoriaa asemiehistä. Miksi asemiehet olisivat ajattaneet porukan seetripuun alle? Miksi eivät olisi tappaneet/kuulustelleet jo heti teltalla? Ja miksi eivät olisi ampuneet/pistimellä surmanneet opiskelijat siellä metsän rajassa.
Jäin miettimään Kuolemannaakan teoriaa asemiehistä. Miksi asemiehet olisivat ajattaneet porukan seetripuun alle? Miksi eivät olisi tappaneet/kuulustelleet jo heti teltalla? Ja miksi eivät olisi ampuneet/pistimellä surmanneet opiskelijat siellä metsän rajassa.
Minun pitää tunnustaa, että yksityiselämässäni en kärsi hulluja alkuunkaan. - Sigmund Freud
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
Teltalle tappaneena, tai ylipäätään ampumalla/puukottamalla olisi jäänyt selkeät jäljet ja saatettu päästä tekijöiden jäljille heti ruumiiden löydyttyä, jos nähty jossain lähimaastossa samoihin aikoihin, mutta ei osattu tuolloin yhdistää. Nyt niitä mahdollisia tekijöitä ei tiedetä vieläkäänbaneheia62 kirjoitti: Ti Heinä 21, 2020 8:38 pm ...Jäin miettimään Kuolemannaakan teoriaa asemiehistä. Miksi asemiehet olisivat ajattaneet porukan seetripuun alle? Miksi eivät olisi tappaneet/kuulustelleet jo heti teltalla? Ja miksi eivät olisi ampuneet/pistimellä surmanneet opiskelijat siellä metsän rajassa.
Edelleen itsekkin pyörittelen tapausta siltä kantilta, että jotain ulkopuolisia tuohon on täytynyt liittyä tavalla, tai toisella. Jopa niin että ”sopan” aiheutti yksi tai kaksi omasta porukasta ja asiat meni lopulta pieleen ja kuolivat itsekkin. Mutta motiivi? Mitä tuossa porukassa oli sellaista että piti tappaa? Mihinkään mustasukkaisuus-draamaan en jaksa uskoa noissa olosuhteissa.
Edit. Mitäs ne ”alkuasukkaat” olikaan, joiden alueella nämä dyatlovin porukka tuossa liikkui? Ja missä niistä olikaan maininta, kun muistan lukeneeni, mutta nyt en taas äkkiseltään löytänyt? Paljonko niiden osuutta mahdolliseen pelotteluun tai jopa päällekäyntiin on pohdittu?
-
baneheia62
- Hercule Poirotin viikset
- Viestit: 110
- Liittynyt: Ti Heinä 21, 2020 7:19 pm
Re: Tapaus Dyatlov pass (1959)
He olivat manseja, jotka olivat alueella asuvia alkuperäisasukkaita. Kiinnitti huomioni, että heitä syyllistettiin, mutta kuulusteluissa vahvasti pestiin pois epäillyistä.
Minun pitää tunnustaa, että yksityiselämässäni en kärsi hulluja alkuunkaan. - Sigmund Freud