Onnettomuusteoria

[konsta]

Tällöin herää kysymys, että ei kai kukaan aja murhaan sopivat astalot mukanaan moottoripyörää? Jos ajaa, niin yliajo on ollut tällöin suunniteltu. Tällöin aiheeksi sopisi paremmin yliajoteoria. Onnettomuus se ei ole ollut.
Toisaalta yrittäisikö joku tappaa toiset yliajamalla? Varmempiakin konsteja on.Jos joku ulkopuolinen teki murhat, niin jollain Assmannin kaltaisella olisi tekoon sopiva profiili.

Alpo, onnettomuusterian nimi vain valikoitui yhdeksi vaihtoehdoksi, mutta itse teoria kyllä on auki onnettomuuden/tahallisuuden osalta. Itse asiassa se on auki melkein kaikilta osiltaan, se on ikäänkuin kehys, jolla on toistaiseksi vasta pyritty pohtimaan uhrien vammoja ja teltan jälkiä.

Astalon löytymistä ei ole vielä toistaiseksi pohdittu. Yhtenä vaihtoehtona on, että Nilsiä ja AM:ää on lyöty astalolla, muut päävammat ovat syntyneet mp:n törmäyksestä.

Törmäyksen jälkeen on ollut yleinen panikki. Jossakin vaiheessa telttaa on puukotettu, kun se vielä on ollut pystyssä. AM on mahdollisesti yrittänyt pysyä teltan sisällä suojassa, hyvinkin pitkään, koska hän ei ole edes tajunnut, mikä heihin iski. Aikaa on siis voinut jäädä astalon etsimiseen. Liinakääre teltan päädyn luona voisi viitata siihen, että sopiva astalo oli mukanakin.

[teemu]

^^Asia olisi varmaankin hoidettu kerralla loppuun, jos olisi ollut tarkoitus tappaa kaikki. Nyt näyttää siltä, ettei ole oikein tiedetty, miten näiden kanssa menetellään. On voinut sattua vahinko, tai muut ovat ottaneet yhtä hihasta kiinni, ja sanoneet, että stop nyt tykkänään.

Tässä ketjussa on ollut tarkoitus katsoa, mitkä jäljet ja vammat voisivat olla peräisin motskarista, ja millaisia tapahtumia edellytettäisiin. Tarkemmat tekijät ja heidän tekonsa ovat auki. En itse tähän pidemmälle usko, mutta muutamat faktat voisi saada yhteen nippuun, jos olisi ollut motskarin törmäys telttaan. Teorialla olisi selitysarvoa ETP-havaintojen kannalta, vaikkei niinkään murhien ratkaisuna, vielä ainakaan.

[kukkuu]

Todennäköisyydestä en osaa sanoa, mutta kun kaitaleen ulkopinnalla ei ollut Mäen veripisaroita, niin kangas on mahdollisesti ollut käännettynä ulospäin II-sivusta etelään, sisäpuoli ylöspäin. Aukko olisi ollut auki, ja pisarat olisivat voineet tulla samassa yhteydessä kuin II- ja I-sivujen päällispuolelle ja kenkiin.

Tutkimustulos
Teltan ulkopinnalla olevat verijäljet:

Teltan II-sivun, 1. osion irtokaitaleessa (kuvat 18, 20, 21a), pääosin kaitaleen reunoilla keskivaiheilla ja kaitaleen alaosassa, aivan lievettä lukuun ottamatta, on n. 0,5 – 2 mm kokoluokkaa olevia veriroiskeita ja joitakin vähäisiä tuhrujälkiä. Irtokaitaleen yläosassa on mahdollisia rasvatahroja (kuvat 21a ja 21b).

[kukkuu]

Tuulikki Mäen jäljet olivat ulkona. Entä, jos Boisman surmattiin telttaan. Sen jälkeen tehtiin II-1 aukko, mistä Björklund meni sisään, ja Mäki perässä. Sisäänmenovaiheessa Mäki lyötiin kuoliaaksi aukkoon ja Björklund jahdattiin kuoliaaksi seuraavaksi. Hän olisi tehnyt aukkoja telttaan päästäkseen karkuun III-päädyn puoleisesta päästä.

Jos ei sittenkään lyöty, vaan Mäki olisi saanut vammansa törmäyksessä ja valunut jonkin verran verta huovalle, joka sitten haudattiin. Roiskeveret olisivat syntyneet Mäen huitovista käsistä.

Kengissä olevat pisarat olivat hyvin pieniä. Niiden syntymiseen lienee tarvittu iskua vastaava energia. Voi tietenkin olla, että hänellä oli pää valmiiksi veressä, ja pisarat lähtivät siitä lyönnin seurauksena.

Lyöntivälineestä syntynyttä hiuspohjan hankaumaa ei tutkimuksissa ole todettu, mikä viittaa vahvasti kankaan olleen astalon ja pään välissä.

Vielä Mäen veriroiskeista:

Verijälkitutkimuksen mukaan on todettavissa useita alkupisteitä ja useita roiskeryhmittymiä. Mäen kallossa on murtumia, mutta pitäisi niitä olla enemmän, jos vaikka vain puolesta lyönneistä olisi syntynyt murtumia.

Pysyn vieläkin teoriassani, jossa Mäen vammat olisivat tulleet pyörästä ja veriroiskeet teltassa olisivat Mäen käsien huitomisen kautta syntyneitä.

[konsta]

Pysyn vieläkin teoriassani, jossa Mäen vammat olisivat tulleet pyörästä ja veriroiskeet teltassa olisivat Mäen käsien huitomisen kautta syntyneitä.

Minä taas olen kyllä Teemun kannalla: pisaroiden pieni koko ja sironta viittaa ns nopeisiin roiskeisiin, jotka nimenomaan syntyvät iskuista. Yli neljän millin pisarat ova vasta niitä hitaampia, käsien heilutteluista voisi syntyä vieläkin paljon isompia, heilahduspisaroita(painovoimaisia, tai hitausvoimaisia), joissa pisaraoita olisi harvakseltaan.

[kukkuu]

Törmäyksen tapahduttua kuvittelen teltan olleen nurin, ja Björklundin teltan katon päällä, jolle hän olisi vuotanut vertaan. Kosketusjäljet II-sivulla olisivat tulleet telttaa käännettäessä, jolloin hän olisi ollut passiivisesti liikkeessä teltan suhteen. En usko teltan katon kastumiseen lattiasta. IV-sivun jäljet eivät näytä siltä. Verijälkien tutkimus epäilemättä voisi antaa tietoa siitä, miten päin IV-sivun kangas oli silloin, kun Björklundin veri imeytyi siihen. Siinä olisi taas yksi tutkintakohde.

On oletettava kaikkien Mäen veriroiskeiden syntyneen samanaikaisesti, siis yhdessä jaksossa. Tällöin teltan I-sivu ja II-1 osio ovat elliptisten veriroiskeiden perusteella olleet ainakin jotenkin muodossaan.

Verijälkitutkimuksesta:
"II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueella on lisäksi kapeahkot, hieman kiilamaiset alueet, joissa ei näyttäisi juurikaan olevan veriroiskeita (kuva 23). Tämän tyyppiset veriroiskeiden lähtöpistealueella olevat lähes verettömät alueet voivat johtua lyöntivälineen tyypistä/muodosta tai lyöntivälineen asennosta/suunnasta kohteeseen nähden."

Nämä verettömät alueet ovat mielestäni syntyneet kankaan ollessa vekeillä. Samoja verettömiä alueita on todettavissa IV-sivulla. Tämä tukisi teltan III-sivun olleen taas samanaikaisesti romahtaneena.

[Wagner]

Rantametsä oli sienimetsä, ennen.
Murhaniemen lähellä polkujen välissä oli hyvä kanttarellipaikka,
rantapolun varressa kasvoi leppärouskuja, madoista puhtaita ja ns.
maitotatteja.
Heikillä oli siellä kanttarellipaikkansa, josta aina haki.
Ämpärit meillä oli aina täynnä, kun kotiin tultiin Heikin kanssa sieltä, aina
siihen asti kun hän muutti Kuopioon, käytiin yhdessä marjassa ja sienessä, jatkuvasti syksyisin. Sitten aloin käydä sussarin, Ripen kanssa.

Bodomin rantametsä on huonoimpia sienipaikkoja mitä Suomesta löytyy: se johtunee järven sinileväkannan tappamisesta lentosirotteisesti kuparisulfaatilla kun järveä valmisteltiin vedenottotarkoituksiin 50-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella.
Käy Merivuokko joskus syksyllä siinä rantametsässä ihan oikeasti ja yritä etsiä yksikin syötävä sieni.

[rapier]

Rantametsä oli sienimetsä, ennen.
Murhaniemen lähellä polkujen välissä oli hyvä kanttarellipaikka,
rantapolun varressa kasvoi leppärouskuja, madoista puhtaita ja ns.
maitotatteja.
Heikillä oli siellä kanttarellipaikkansa, josta aina haki.
Ämpärit meillä oli aina täynnä, kun kotiin tultiin Heikin kanssa sieltä, aina
siihen asti kun hän muutti Kuopioon, käytiin yhdessä marjassa ja sienessä, jatkuvasti syksyisin. Sitten aloin käydä sussarin, Ripen kanssa.

Bodomin rantametsä on huonoimpia sienipaikkoja mitä Suomesta löytyy: se johtunee järven sinileväkannan tappamisesta lentosirotteisesti kuparisulfaatilla kun järveä valmisteltiin vedenottotarkoituksiin 50-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella.
Käy Merivuokko joskus syksyllä siinä rantametsässä ihan oikeasti ja yritä etsiä yksikin syötävä sieni.

Juu, sienillä on laaja merkitys tässä asiassa. Muahuhhahhaa

[awa]

Äläpä Wagner jauha potaskaa - olen keräillyt sieniä Bodomin maastosta - ulkoilmaihmisenä vuosittain (tosin oli tässä pari huonompaakin vuotta).

Syötäviä sieniä, jopa herkullisimmasta päästä - ja turha sinun on siitä, muka hauskana mitään vitsiä pökältää*.

* savolaisittain

[Wagner]

Äläpä Wagner jauha potaskaa - olen keräillyt sieniä Bodomin maastosta - ulkoilmaihmisenä vuosittain (tosin oli tässä pari huonompaakin vuotta).

Syötäviä sieniä, jopa herkullisimmasta päästä - ja turha sinun on siitä, muka hauskana mitään vitsiä pökältää*.

* savolaisittain

Espoolaisittain: totuus on faktojen tunnustamista.

[kukkuu]

Björklundin jälkiä on vain sisällä, mutta joka sivulla. Hän on ollut liikkeessä verta vuotavana.

Itse uskoisin hänen kuolleen niille sijoilleen ja vuotaneen verta aika reilusti. Björklundin siirron jälkeen teltan II ja III sivut ovat läpikastuneet verestä, päästyään kosketuksiin verisen lattian kanssa.

Jos hän on saanut tappavan päävammansa törmäyksessä, niin hän on sen jälkeen ollut liikkeessä vain passiivisesti. Törmäyksen tapahduttua kuvittelen teltan olleen nurin, ja Björklundin teltan katon päällä, jolle hän olisi vuotanut vertaan. Kosketusjäljet II-sivulla olisivat tulleet telttaa käännettäessä, jolloin hän olisi ollut passiivisesti liikkeessä teltan suhteen. En usko teltan katon kastumiseen lattiasta. IV-sivun jäljet eivät näytä siltä. Verijälkien tutkimus epäilemättä voisi antaa tietoa siitä, miten päin IV-sivun kangas oli silloin, kun Björklundin veri imeytyi siihen. Siinä olisi taas yksi tutkintakohde.

Levitetyssä telttakuvassa IV-sivulla näkyy verettömiä vekkejä, jotka ovat todettavissa myös etelän puolelta otetussa kuvassa. Kuvassa näkyy vekit siten, että verettömät alueet ovat piilossa, taittuneena sisäänpäin, Sepon kehoa mukaillen. Jos Irmeli olisi vuotanut verta teltan kattoon siten, että teltta olisi kumollaan, niin miten on selitettävissä verettömät vekit?

Mielestäni teltta on suurilta osin samassa tilassa kuin törmäyksen jälkeen.
Uudelleen pystytystä vastaan on myös Sepon sijainti, joka makaa teltan sivun päällä. Uudelleenpystytys olisi vaatinut hänen siirtämistään teltan pohjan päälle.

[teemu]

...
Levitetyssä telttakuvassa IV-sivulla näkyy verettömiä vekkejä, jotka ovat todettavissa myös etelän puolelta otetussa kuvassa. Kuvassa näkyy vekit siten, että verettömät alueet ovat piilossa, taittuneena sisäänpäin, Sepon kehoa mukaillen. Jos Irmeli olisi vuotanut verta teltan kattoon siten, että teltta olisi kumollaan, niin miten on selitettävissä verettömät vekit?
....

Tarkoitatko verettömillä vekeillä Gustafssonin kosketusverijälkien välejä IV-sivulla?
Näistä tekniikka päätteli, että teltta oli ollut kumossa Gustafssonin maatessa sen päällä.

Sellainen käsitys minulla on ETP:stä, että sisällä, ylhäällä katossa olevat Björklundin verijäljet ovat laajoja ja yhtenäisiä. En ole lainkaan nähnyt niitä, paitsi siltä osin, mitä kuultaa läpi II-, III- ja IV-sivuilta. Verijäljistä kuultava Gustafssonin vekkejä hienompi risukuvio antaa ajatuksen siitä, että kangas olisi voinut olla nurinpäin maata vasten, ja vaaleammat kohdat koholla esim varpujen vuoksi. Veri olisi imeytynyt paremmin alempana oleviin kohtiin ja huonommin koholla oleviin.

[Merivuokko]

Rantametsä oli sienimetsä, ennen.
Murhaniemen lähellä polkujen välissä oli hyvä kanttarellipaikka,
rantapolun varressa kasvoi leppärouskuja, madoista puhtaita ja ns.
maitotatteja.
Heikillä oli siellä kanttarellipaikkansa, josta aina haki.
Ämpärit meillä oli aina täynnä, kun kotiin tultiin Heikin kanssa sieltä, aina
siihen asti kun hän muutti Kuopioon, käytiin yhdessä marjassa ja sienessä, jatkuvasti syksyisin. Sitten aloin käydä sussarin, Ripen kanssa.

Bodomin rantametsä on huonoimpia sienipaikkoja mitä Suomesta löytyy: se johtunee järven sinileväkannan tappamisesta lentosirotteisesti kuparisulfaatilla kun järveä valmisteltiin vedenottotarkoituksiin 50-luvun lopulla ja 60-luvun alkupuolella.
Käy Merivuokko joskus syksyllä siinä rantametsässä ihan oikeasti ja yritä etsiä yksikin syötävä sieni.

Juu, sienillä on laaja merkitys tässä asiassa. Muahuhhahhaa

En puhu tästä ajasta, vaan menneestä sienimetsästä, ennen ulkoilualueen
tuloa.
Sieltä kerättiin mustikat ja siellä kasvoi villivattuja, 48 vuotta sitten.

[kukkuu]

...
Levitetyssä telttakuvassa IV-sivulla näkyy verettömiä vekkejä, jotka ovat todettavissa myös etelän puolelta otetussa kuvassa. Kuvassa näkyy vekit siten, että verettömät alueet ovat piilossa, taittuneena sisäänpäin, Sepon kehoa mukaillen. Jos Irmeli olisi vuotanut verta teltan kattoon siten, että teltta olisi kumollaan, niin miten on selitettävissä verettömät vekit?
....

Tarkoitatko verettömillä vekeillä Gustafssonin kosketusverijälkien välejä IV-sivulla?
Näistä tekniikka päätteli, että teltta oli ollut kumossa Gustafssonin maatessa sen päällä.

Sellainen käsitys minulla on ETP:stä, että sisällä, ylhäällä katossa olevat Björklundin verijäljet ovat laajoja ja yhtenäisiä. En ole lainkaan nähnyt niitä, paitsi siltä osin, mitä kuultaa läpi II-, III- ja IV-sivuilta. Verijäljistä kuultava Gustafssonin vekkejä hienompi risukuvio antaa ajatuksen siitä, että kangas olisi voinut olla nurinpäin maata vasten, ja vaaleammat kohdat koholla esim varpujen vuoksi. Veri olisi imeytynyt paremmin alempana oleviin kohtiin ja huonommin koholla oleviin.

Jos Björklund olisi valunut verta suoraan katolle, niin valumaveren suurehko peilijälki pitäisi siinä tapauksessa löytyä jostain II-3 osion yläosasta. Tällaista ei dokumenteista löydy.

"II-sivun 3. osion keskellä, on joitakin yksittäisiä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia vähäisiä veriroiskeita [kuva 48].
3. osion keskellä ja yläosassa on useita tuhrujälkiä ja epämääräisiä pyyhkäisy-/veripyyhkäisyjälkiä.
3. osion sisäpuolisesta tuhrujäljestä, korkeussuunnassa keskivaiheilta, on otettu DNA-näyte (BKA/2, Irmeli Björklund). "

Lisäksi pitää huomioida että Björklund olisi tuossa teoriassa vuotanut verta kahdessa eri paikassa.
Teoriassa, missä teltan katon verijäljet ovat syntyneet teltan pohjasta, peilijäljet täsmäävät dokumentoituihin tietoihin täydellisesti. Vaaleammat kohdat voivat johtua veren epätasaisesta leviämisestä viltillä.

[Merivuokko]

...
Levitetyssä telttakuvassa IV-sivulla näkyy verettömiä vekkejä, jotka ovat todettavissa myös etelän puolelta otetussa kuvassa. Kuvassa näkyy vekit siten, että verettömät alueet ovat piilossa, taittuneena sisäänpäin, Sepon kehoa mukaillen. Jos Irmeli olisi vuotanut verta teltan kattoon siten, että teltta olisi kumollaan, niin miten on selitettävissä verettömät vekit?
....

Tarkoitatko verettömillä vekeillä Gustafssonin kosketusverijälkien välejä IV-sivulla?
Näistä tekniikka päätteli, että teltta oli ollut kumossa Gustafssonin maatessa sen päällä.

Sellainen käsitys minulla on ETP:stä, että sisällä, ylhäällä katossa olevat Björklundin verijäljet ovat laajoja ja yhtenäisiä. En ole lainkaan nähnyt niitä, paitsi siltä osin, mitä kuultaa läpi II-, III- ja IV-sivuilta. Verijäljistä kuultava Gustafssonin vekkejä hienompi risukuvio antaa ajatuksen siitä, että kangas olisi voinut olla nurinpäin maata vasten, ja vaaleammat kohdat koholla esim varpujen vuoksi. Veri olisi imeytynyt paremmin alempana oleviin kohtiin ja huonommin koholla oleviin.

Jos Björklund olisi valunut verta suoraan katolle, niin valumaveren suurehko peilijälki pitäisi siinä tapauksessa löytyä jostain II-3 osion yläosasta. Tällaista ei dokumenteista löydy.

"II-sivun 3. osion keskellä, on joitakin yksittäisiä, kokoluokkaa n. 1-4 mm olevia vähäisiä veriroiskeita [kuva 48].
3. osion keskellä ja yläosassa on useita tuhrujälkiä ja epämääräisiä pyyhkäisy-/veripyyhkäisyjälkiä.
3. osion sisäpuolisesta tuhrujäljestä, korkeussuunnassa keskivaiheilta, on otettu DNA-näyte (BKA/2, Irmeli Björklund). "

Lisäksi pitää huomioida että Björklund olisi tuossa teoriassa vuotanut verta kahdessa eri paikassa.
Teoriassa, missä teltan katon verijäljet ovat syntyneet teltan pohjasta, peilijäljet täsmäävät dokumentoituihin tietoihin täydellisesti. Vaaleammat kohdat voivat johtua veren epätasaisesta leviämisestä viltillä.

Se teltapaikka oli ollut paksuna verimattana vielä silloin kun lintupojat näkivät sen tullessaan uudelleen niemelle, muistaakseni Heikki kertoi asiasta myäs oikeudessa ja paikka oli tällöin jo poliisien kertoman mukaan
"siivottu".