Tapaus Dyatlov pass (1959)

[Renault]

He olivat manseja, jotka olivat alueella asuvia alkuperäisasukkaita. Kiinnitti huomioni, että heitä syyllistettiin, mutta kuulusteluissa vahvasti pestiin pois epäillyistä.

Siihen aikaan Neukkulassa kuulustelutekniikka tosiaan vielä osattiin, vaikka ns. suojasäätä vuonna 1959 sisäpoliittisesti elettiinkin. Olihan tuossa Dyatlovin porukassa melkein kaikki korkeakouluopiskelijoita ja ainakin yhdellä henkilöllä varsin vaikutusvaltainen isipappa. En nyt muista kenen pappa se oli, mutta nautti jopa Stalinin suosiosta aikaisemmin.

[Insomnia]

Olikohan mansit jotenkin sorrettu kansa stalinin puuhissa ja käyneet lumikengillään ym. liikkumisvälineillä jälkiä pahemmin jättämättä kuulustelemassa näitä heidän alueelleen ”tunkeutuneita” telttailijoita ja paljastuttuaan tuollaisiksi paremman luokan väeksi, alkaneet mansit hiillostaa porukkaa häipymään telttoineen mailtaan tiedetyin seurauksin

[Kuolemannaakka]

Hei, uusi rekkaaja täällä. Lumivyöryä tai sen kuviteltua uhkaa pidän todennäköisimpänä. Jos porukalla on ollut epävarmuus teltan sijainnista jo aiemmin, voisi joku pienikin lumen vyöry teltan päälle aiheuttaa paniikin. Noita vyöryjä on niin monenlaisia, toiset vetisiä, toiset laattana kulkevia, jotkut "hiutalaisina". Kyllä lähtisin itse teltasta huisin nevadaan ennen kuin jäisin alle.
Jäin miettimään Kuolemannaakan teoriaa asemiehistä. Miksi asemiehet olisivat ajattaneet porukan seetripuun alle? Miksi eivät olisi tappaneet/kuulustelleet jo heti teltalla? Ja miksi eivät olisi ampuneet/pistimellä surmanneet opiskelijat siellä metsän rajassa.

Mutta teltasta ei pääse lumivyöryä minnekään karkuun, kun on kerran siinä samalla rinteellä vielä pitkään. Sehän on juuri tärkeä pointti, että teltasta ulospääsy ei auta minkään luonnonvoiman (esim lumivyöry tai myrskytuuli) kanssa lainkaan: ei kävellen pääse niitä karkuun, kun metsään on "kilometri" matkaa. Nämähän vaan käveli rinnettä alas, olisi se lumivyöry tullut sielläkin päälle. Ja jos nyt paniikissa tämmöisen hölmöyden olisivat tehneet ja telttansa rikkoneet, niin kai nyt viiden minuutin päästä viimeistään huomasivat, että eihän sitä vyöryä tullutkaan, ja kannattasko hakea monot teltasta jalkaan...

Asemies-skenaariossa nuotiolle menoon voi olla syynä esim se, että "pomo" oli siellä nuotiolla, ja retkeilijät piti tuoda hänen luokseen, koska hän päätti asioista (pomo ei olisi itse lähtenyt taivaltamaan pitkää matkaa pimeelle rinteelle, vaan hän olisi istunut metsässä nuotion vieressä puita lisäämässä). Kylmä vuorenrinne on lisäksi epämukava ja hankala paikka mihinkään kuulusteluun. Ja pimeä, kun ei ole sitä nuotiota esimerkiksi. Ja siellä on meluisaa, kun tuuli puhaltaa ja huput on korvilla... pitää siis päästä suojaisampaan paikkaan.

Ja lisäksi: ei voida tietää, mitä nämä mahdolliset asemiehet halusivat tai luulivat: ei heidän välttämättä ole alunperin edes ollut tarkoitus tappaa retkeilijöitä. He ovat jopa voineet olla jotain paikallisia "viranomaisia" tai ties mitä kodinturvajoukkoja, jotka luulivat yhyttäneensä amerikkalaisia vakoojia. He saattoivat luulla olevansa hyvälläkin asialla, ja ehkä tapahtumat vain kärjistyivät siihen, että lopulta tuli tappelu ja retkeilijät juoksivat karkuun ja kuolivat sitten omia aikojaan ja pari ehkä jätettiin kuolemaan. Välttämättä aktiivisesti ei tapettu ketään. Ehkä asemiehet huomasivat, että hitto vie, nämä onkin Moskovasta oikeita tieteilijöitä ja yksinkertaisesti lähtivät karkuun, uskoen, ettei retkeilijöitä koskaan löydetä, tai ainakaan heidän omaa osuuttaan ei saada selville.

Jos tuolla nyt jotain porukkaa liikkui, niin kai niitä manseja. Ei nyt mikään "rosvoporukka" varmaankaan vahingossa Siperian korpeen osu, joten sinänsä en ihmettele, että paikallisia epäiltiin.

[Kuolemannaakka]

Voihan spekuloida, että kyseessä oli vain yhden yli-innokkaan vakoojanmetsästäjän virhe: hän oli niin varma, että olivat saaneet kiinni amerikkalaisen vakoojaporukan, että rikkoi heidän telttansa ja sai idean marssittaa nämä "pomon" luokse vähissä vaatteissa. Vaikka sitten nuotiolla olisikin aika nopeasti selvinnyt, että eihän nämä olekaan vakoojia, niin retkeilijöille oli tehty niin paljon ja niin peruuttamatonta vahinkoa jo, että kämmäyksen peittääkseen ovat yksinkertaisesti lähteneet paikalta ja ajatelleet, että Siperia kyllä hoitaa jäljet peittoon. Jos olisi käynyt ilmi, että he ovat aiheuttaneet "arvostettujen tutkijoiden" kuoleman (yhdenkin), heitä olisi itseä kutsunut vankileiri. Tuohon aikaan NL arvosti tiedettä ja arvonimiä ja arvoasemaa valtavan korkealle. Raha ei ollut niinkään kiihoke, vaan arvostus ja arvonimet ja palkinnot ja kunniamaininnat.

Koska eihän näistä henkilöistä välttämättä ole surmattu ketään: kaikki isompia vammoja saaneet olivat siellä rotkossa ja ovat voineet pudota sinne vahingossa (tätähän tämä uusin selvityskin sanoo). Muut ovat paleltuneet hengiltä.

Täytyy ottaa huomion tuo ajankohta 1959: kylmä sota oli kihkeimmillään ja NL oli erityisesti avaruuden valloituksessa niskanpäällä. Kaikki tiesivät, että vastapuoli vakoili niin paljon kuin pystyi. Usassa oli kommunistivainot meneillään ja jokainen edes sosiaalidemokraattisesti ajatteleva oli kommunisti. Neuvostoliittolaiset olivat saaneet ylpeyttä siitä, että olivat kehittyneet avaruus- ja muun tekniikan suurvallaksi, eivätkä enää olleet mikään Stalinin ajan takapajuinen maanviljelysmaa pelkästään. He yrittivät varjella kaikin voimin omia teknisiä salaisuuksiaan ja jokaiselle kansalaiselle oli varmasti kerrottu, että amerikkalaiset vakoilee ja vaanii kaikkialla. Niinkuin amerikkalaisille oli kerrottu heistä. Kauheat vainoharhat olivat molemmin puolin.

Nyt jos kuvitellaan joku Mansin tasavallan kyläpäällikköporukka, joka luulee päässeensä vakoojaporukan jäljille. Jos tuohon aikaan joku olisi saanut Siperiasta kiinni 9 amerikkalaista vakoojaa, se olisi ollut koko maailmaa ravisuttava uutinen. Tällainen ihminen olisi ollut ylistetty neuvostosankari, se olisi ollut jokaisen unelma. Kun yhteydet olivat mitä olivat, eli huonot, ei tieto retkeilijöistä tavoittanut seuraajia. Ei voitu soittaa varmistuksia mistään ja ehkäpä ei edes haluttu, koska haluttiin nousta itse sankareiksi eikä haluttu antaa juttua minkään Moskovan KGB.n ukkojen hoidettavaksi.

Jos kävikin kämmi ja munaus: retkeilijöitä luultiin vakoojiksi ja huonon sään takia kaikki meni pieleen, ja virheet peittääkseen kiinniottajat hävisivät paikalta ja jättivät retkeilijät kuolemaan pakkaseen. Kylänmiehet pitivät salaisuuden ja antoivat toisilleen alibin.

Olisi melkein voinut mennä näinkin?

[Basilika]

Luin noita aiemmin linkattuja päiväkirjamerkintöjä, ja ihmettelen etten löytänyt keskustelusta mitään viitauksia merkinnöissä mainittuun metsästäjään?

Viimeiseksi jääneessä päiväkirjamerkinnässähän kerrotaan, että ryhmä oli huomannut kulkevansa metsästäjän (yksikössä) jalanjäljissä. He olivat myös löytäneet paikan, jossa metsästäjä sai saalista, eli kaiken järjen mukaan löysivät teurastusjätteitä, mistä muusta nyt tietää että joku on siinä kauriin saanut hengiltä. Lisäksi kerrotaan että metsästäjä kulki "off the beaten track", ja että ryhmä seurasi hänen jäljissään.

Kaiken järjen mukaan kaurismetsästäjällä on ase. Jos ryhmä löysi teurasjätteet eivätkä eläimet olleet niitä siistineet, jos he tuulesta ja lumesta huolimatta pystyivät seuraamaan jälkiä, metsästäjä oli kulkenut heidän edellään melko hiljattain tai kulki koko ajan. Lisäksi jos noilla nurkilla ja noilla keleillä metsästää yksin, tekee sitä kyllä elääkseen eikä urheilun ilosta. Ja jos metsästää elääkseen, asuu jossain lähistöllä.

Siinäpä mahdollinen ulkopuolinen aseistettu paikallaolija, joka saattoi seuraajat huomata, ja joka ehkä lähistöllä asuvana seutua tunsi.

[Basilika]

Vielä luettuani raporttia vaatteista ihmettelen toista seikkaa keskustelusta: miksi joissain viesteissä oletetaan, että retkeilijöillä oli teltasta poistuessaan sama vaatetus, jossa heidät kuolleena löydettiin?

Minusta ei tietenkään ollut. Ensinnäkin teltta oli hyvin pieni, jokaiselle jäi nukkumatilaa täällä olleen laskelman mukaan 35 senttimetriä. Moniko miesjoukko menee teltaan nukkumaan niin, että joku ehdottaa että riisutaan kalsarisilleen ja nukutaan lusikassa, niin pysytään lämpiminä?

Toisekseen kaikilla ei ollut lyödettäessä sukkia, yhdellä oli neljät päällekkäi ja yksi vielä taskussa. Toisella oli taas jalassaan vain yksi karrelle palanut. Minusta kukaan ei mene teltassa nukkumaan ilman sukkia. Varsinkin kun nukutaan yksikerrosteltassa, joissa naapuri ehkä vielä kylkiä lämmittää mutta varpaita ei. Jos varpaat koskevat yksikerroksiseen kankaaseen, siitä kohden alkaa kosteus ja kylmyys hiipiä sisään kun eristävää ilmakerrosta ei ole. Kukaan kokenut retkeilijä ei mene talvella teltassa nukkumaan ilman sukkia. Muistetaan kuitenkin että heidän paksut ulkotakkinsa olivat teltan alla eristeen eivätkä esim. peittona, ja nykyisen kaltaisia talvipusseja ei ollut. Tämän perusteella oletan, että kukaan ei poistunut teltasta paljasjaloin, vaan vähintään sukkasilteen, eloon jääneet keräsivät kuolleilta lisäsukkia omiin jalkoihinsa lämmikkeeksi. Se pariton taskussa ollut oli luultavasti sen yksisukkaisen kuolleen toinen sukka. Lisäksi joissain teksteissä puhuttiin nahkapohjaisista sukista, eli leiritossuista. Kuivalla pakkaskelillä nahkapohjatossuilla kävelee ihan hyvin ympäri leiriä asioillaan lumella, jos sukkakerros on villaa ja eristää. Jälkikäteen varmasti jalanjäljistäkin on paha sanoa monen kuukauden jälkeen onko tietty jälki tehty sukka jalassa vai paljain varpain, koska varvaskuvio voi painua sukankin läpi. Tosin jos pakkasta on 30 astetta, ei jälkiä lumeen kyllä jää.

Kolmannekseen jos takit käytettiin teltan alle eristeeksi, leiriä pystyttäessä on ollut kohtuullisen lämmin, ja leirin ympäristössä on puuhasteltu ilman ulkokerrosta. Jos tultakaan ei ollut, kellään ei ollut mitään hajua siitä että on tulossa todella kylmää kohtapuoliin.

Kaikilla on varmasti ollut nukkuessa päällä väihntään alin vaatekerros, vastaisi nykyistä kerrastoa mutta silloisessa kuvauksessa puhutaan ohuemmista kangashousuista ja paidasta vastakohtana päällikerrokselle. Eli en usko että kukaan nukkui puolilasti, enkä myöskään usko että kukaan repi hypotermian vallassa vaatteensa ja sitten ryntäsi ulos alasti, koska telttahan oli hyvässä järjestyksessä,

Mistä on päätelty etteivät nämä parhaiten pukeutuneet olleet kaksi reunimmaista nukkujaa? Ne ovat kylmimmät paikat nukkua, kun toisella puolella selkä herkästi osuu telttakankaaseen. Täydessä varustuksessa he eivät olleet kun ulkotakit olivat teltan alla.

[Kuolemannaakka]

Vielä luettuani raporttia vaatteista ihmettelen toista seikkaa keskustelusta: miksi joissain viesteissä oletetaan, että retkeilijöillä oli teltasta poistuessaan sama vaatetus, jossa heidät kuolleena löydettiin?

Minusta ei tietenkään ollut. Ensinnäkin teltta oli hyvin pieni, jokaiselle jäi nukkumatilaa täällä olleen laskelman mukaan 35 senttimetriä. Moniko miesjoukko menee teltaan nukkumaan niin, että joku ehdottaa että riisutaan kalsarisilleen ja nukutaan lusikassa, niin pysytään lämpiminä?

Toisekseen kaikilla ei ollut lyödettäessä sukkia, yhdellä oli neljät päällekkäi ja yksi vielä taskussa. Toisella oli taas jalassaan vain yksi karrelle palanut. Minusta kukaan ei mene teltassa nukkumaan ilman sukkia. Varsinkin kun nukutaan yksikerrosteltassa, joissa naapuri ehkä vielä kylkiä lämmittää mutta varpaita ei. Jos varpaat koskevat yksikerroksiseen kankaaseen, siitä kohden alkaa kosteus ja kylmyys hiipiä sisään kun eristävää ilmakerrosta ei ole. Kukaan kokenut retkeilijä ei mene talvella teltassa nukkumaan ilman sukkia. Muistetaan kuitenkin että heidän paksut ulkotakkinsa olivat teltan alla eristeen eivätkä esim. peittona, ja nykyisen kaltaisia talvipusseja ei ollut. Tämän perusteella oletan, että kukaan ei poistunut teltasta paljasjaloin, vaan vähintään sukkasilteen, eloon jääneet keräsivät kuolleilta lisäsukkia omiin jalkoihinsa lämmikkeeksi. Se pariton taskussa ollut oli luultavasti sen yksisukkaisen kuolleen toinen sukka. Lisäksi joissain teksteissä puhuttiin nahkapohjaisista sukista, eli leiritossuista. Kuivalla pakkaskelillä nahkapohjatossuilla kävelee ihan hyvin ympäri leiriä asioillaan lumella, jos sukkakerros on villaa ja eristää. Jälkikäteen varmasti jalanjäljistäkin on paha sanoa monen kuukauden jälkeen onko tietty jälki tehty sukka jalassa vai paljain varpain, koska varvaskuvio voi painua sukankin läpi. Tosin jos pakkasta on 30 astetta, ei jälkiä lumeen kyllä jää.

Kolmannekseen jos takit käytettiin teltan alle eristeeksi, leiriä pystyttäessä on ollut kohtuullisen lämmin, ja leirin ympäristössä on puuhasteltu ilman ulkokerrosta. Jos tultakaan ei ollut, kellään ei ollut mitään hajua siitä että on tulossa todella kylmää kohtapuoliin.

Kaikilla on varmasti ollut nukkuessa päällä väihntään alin vaatekerros, vastaisi nykyistä kerrastoa mutta silloisessa kuvauksessa puhutaan ohuemmista kangashousuista ja paidasta vastakohtana päällikerrokselle. Eli en usko että kukaan nukkui puolilasti, enkä myöskään usko että kukaan repi hypotermian vallassa vaatteensa ja sitten ryntäsi ulos alasti, koska telttahan oli hyvässä järjestyksessä,

Mistä on päätelty etteivät nämä parhaiten pukeutuneet olleet kaksi reunimmaista nukkujaa? Ne ovat kylmimmät paikat nukkua, kun toisella puolella selkä herkästi osuu telttakankaaseen. Täydessä varustuksessa he eivät olleet kun ulkotakit olivat teltan alla.

Siinä seuraavassa viestissä juuri puhutaan mitä lainavaatteita oli käytössä. https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 5#p1038529

Vaatteita oli otettu muiden käyttöön niiltä kahdelta (ainakin) jotka löydettiin nuotion vierestä.
Kyllä kaikilla on jonkunnäköiset vaatteet päällään ollut, mutta ei esim päälihousuja. Nukkumisvarustus, voisi sanoa. Kuolleitten vaatteita ottivat käyttöönsä erityisesti porukan kaksi naista.
Ne kaksi paremmin varusteltua olivat ilmeisesti ulkona muutaman kymmenen metrin päässä silloin kun teltasta poistuttiin. Kusella, nähtiin jäljistä. Heidän jalanjälkensä liittyivät muuhun porukkaan , eli eivät menneet teltalle, kun kaverit sieltä tulivat pois. Kaikki kävelivät sitten rinnettä alas, mutta ihan tarkkaa henkilöiden määrää ei ole voitu sanoa. Ja esim sukset eivät kai olisi jättäneet havaittavia jälkiä.

Henkilöiden suuri määrä tekee tästä jutusta aika hankalan "hallita", eli täytyy aika paljon lukea mitä kukakin teki ja mistä löytyi.

[Basilika]

Siinä seuraavassa viestissä juuri puhutaan mitä lainavaatteita oli käytössä. https://murha.info/rikosfoorumi/viewtop ... 5#p1038529

Vaatteita oli otettu muiden käyttöön niiltä kahdelta (ainakin) jotka löydettiin nuotion vierestä.
Kyllä kaikilla on jonkunnäköiset vaatteet päällään ollut, mutta ei esim päälihousuja. Nukkumisvarustus, voisi sanoa. Kuolleitten vaatteita ottivat käyttöönsä erityisesti porukan kaksi naista.
Ne kaksi paremmin varusteltua olivat ilmeisesti ulkona muutaman kymmenen metrin päässä silloin kun teltasta poistuttiin. Kusella, nähtiin jäljistä. Heidän jalanjälkensä liittyivät muuhun porukkaan , eli eivät menneet teltalle, kun kaverit sieltä tulivat pois. Kaikki kävelivät sitten rinnettä alas, mutta ihan tarkkaa henkilöiden määrää ei ole voitu sanoa. Ja esim sukset eivät kai olisi jättäneet havaittavia jälkiä.

Henkilöiden suuri määrä tekee tästä jutusta aika hankalan "hallita", eli täytyy aika paljon lukea mitä kukakin teki ja mistä löytyi.

Niin en tarkoittanut että sinun viesteistäsi näin luin, vaan muutamassa viestissä puhutaan siitä kuinka heidän on täytynyt olla joko täysin sekaisin tai uhattuna koska ovat poistuneet teltasta paljain jaloin ja puolialasti, ja kävelleet näin hangessa. Minusta ei ole mitään syytä olettaa että kukaan poistui teltasta niin.

Edelleen jos päiväkirjamerkinnöissä puhutaan sään vielä viimeisenä päivänä ja iltana olleen kohtuullisen lämmin vuodenaikaan nähden, ei esimerkiksi tarpeilla käynti jossain teltan lähellä nukkumisvaatteissa olisi ollu kovi kummallinen asia. Ei ole syytä ikettaa että vielä silloin myrskysi tai oli paukkupakkanen. Siksi teltasta poistuminen ei vielä minusta viittaa mihinkään joukkopsykoosiin. Jos ilma olisi ollut todella kuolettavan armoton jo nukkumaan käydessä, olisi säästetty takki tai pari pakolliseen ulospiipahtamiseen.

Edelleen jäljistä: onko tietoa siitä kuinka kaukana teltasta nämä ns. pissallakävijöiden jäljet ovat? Yleensä vaellusporukoissa sovitaan ettei käydä ihan teltan vieressä, koska kukaan ei halua astua kenenkään jätöksiin. Tämä olisi loogista myös sen vuoksi, jos jäljistä on pystytty sanomaan lähtivätkö takaisin teltalle vai eivät, koska kun tusinan verran ihmisiä tramppaa teltan ympärillä leirin pystytyksessä, niistä jäljistä ei enää kukaan sano kuka meni ennen ketä mihin suuntaan. Toisaalta tämä myös tarkottaisi että nämä kaksi kävivät tarpeillaan jossain muualla kuin missä muut, jos vessapaikalle ei jo viimeisten kävijöiden jälkeen johda usean talloma polku. Silloin olisi mahdotonta sanoa kuka nahkatossuisista palasi ja kuka ei. Jos kaksi oli jossain muualla kuin missä muut kävivät (on turvallista olettaa että vaelluspäivän jälkeen kaikki käyvät leiriin tullessa vähintään pissalla), ehkä he myös näkivät jotain mitä muut eivät.

Myös se kahtialeikattu villapaita minusta osoittaa että vaatteita on otettu kuolleelta. Ei kukaan leikkaa ehjää villapaitaa rikki kun on hengenvaarassa jäätymässä. Jos se oli jalan ympäri kiedottuna, kokonainen villapaita vielä tarjoaisi mahdollisuuden kietoa ja sitoa paremmin. Mutta paidanpuolikas oli naisella, joko hän ei saanut sitä pois ruumiilta, tai se oli jo jäätynyt kiinni ruumiin alla, tai hän leikkasi irti palaneen osuuden.

Entäpä jos kaikki poistuivat syystä tai toisesta ihan hyvässä järjestyksessä teltasta jostain syystä, iltatoimille vaikka, riittävästi ulkopiipahdukseen pukeutuneina (esim. luetellut housut ja villapaita, mehän emme tiedä paljonko kello oli tai oliko valoisaa ja paljonko pakkasta kun teltasta poistuttiin) ja sillä välin vaikka tämä metsästäjä meni telttaan etsimään ryöstettävää tai jotain hänelle kuuluvaa jonka nuoret olivat hänen reitiltään ottaneet, tai varmistumaan keitä olivat. Sulki teltan oven, ettei ulkoa heti huomata ettää hän on sisällä. Ryhmä palasikin saman tien ja kuuli että joku on sisällä, jolloin metsästäjä säikäyttääkseen tökki puukolla telttakankaan läpi reikiä ja karjuskeli. Siinä olisi ainakin minulle ihan riittävää syytä lähteä teltalta karkuun niin lujaa kun pääsee. Sen jälkeen metsästäjä on päässyt poistumaan leikkaamistaan rei'istä ja mennyt matkoihinsa, ja nuoret jääneet luonnon armoille.

En väitä että tuollekaan teorialle olisi ihmeempiä todisteita, mutta pidän todennäköisempänä kuin vaikkapa joukkohypotermian vallassa metsään juoksemista.

[Basilika]

Ja siis lyhyesti tarkoitukseni kai oli sanoa, että en ole niiden kanssa samaa mieltä jotka katsovat että teltasta poistuminen oli pako varmaan kuolemaan, tai jokainen askel pois teltasta olisi askel kohti tuhoa. Jos illalla oli vielä uhan hyvillä mielin leiriydytty, poistuminen on voinut tapahtua vielä ihan normaalin talvisään aikana, jollaisessa he olivat päivätolkulla ulkosalla vaellelleet.

Tuo metsästäjäteoria oli siis puhdas spekulaatio, että joku ufoa, armeijan tiedusteluosastoa ja lumimiestä arkisempikin asia saisi ainakin minut pakenemaan teltalta, mutta olenkin arkajalka.

[Renault]

Teltan lähiympäristön jäljistä löytäjät eivät pystyneet sanomaan sitä eikä tätä, sillä muistelen lukeneeni että jäljet olivat näkyvissä metsään päin vasta noin kahdeksan metrin päässä teltasta, koska kinostunut lumi oli peittänyt ne ja itse teltankin.
Sitä voi jokainen itse miettiä, mille etäisyydelle teltasta heittäisi sen kepillisen: ei ihan kulmille, mutta ei sitä pimeässä viitsi lumessa kovin kauas kahlata. Vähintään siis muutama metri ja enintään kymmenen, sanoisin.
Tuon kohtalokkaan päivän säästä ei muuten ole olemassa mitään päiväkirjamerkintöjä, koska sen päivän merkintöjä ei ehditty tehdä. On vain ne tuiskussa otetut valokuvat ja lähimpien sääasemien tiedot, joista lähin oli Ivdelissä noin 60 kilometrin päässä. Sää ei tuona päivänä kyllä ole ollut mitenkään leppoisa: päivällä arviolta noin 10 astetta pakkasta ja tuulta, illalla tapahtuma-aikaan noin 17 astetta, joka laski aamuyöllä noin 28 pakkasasteeseen.
Jostain luin arvion, että tuo 17 asteen pakkasen ja kohtalaisen navakan tuulen yhdistelmä vastasi noin 30 asteen pakkasta seisovassa ilmassa. Aamuyöstä vastaava lukema olisi ollut 45 asteen pakkasta vastaava lukema. Heillä ei ollut paljon mahdollisuuksia selvitä aamuun yllä olleella varustuksella.

Tuosta vaatetuksen määrästä eri henkilöillä sotkee tosiaan se, että puhutaan paljasjaloin ja alusvaatteisillaan heiluneista retkeilijöistä, vaikka kaikilla nyt varmasti on ollut vähintään parit sukat jalassa siellä teltassa, eikä alusvaatteisilleen olisi yöksi riisuuduttu missään tapauksessa. Olihan parilla metsästä löytyneellä henkilöllä hiihtotakkikin yllä, päällimmäisiä hiihtohousujakin oli, sekä (teko) turkisliivit ja (teko) turkistakkikin oli tarttunut matkaan. Löytyi monta villapaitaa ja päähineitäkin oli useita.

[Basilika]

Teltan lähiympäristön jäljistä löytäjät eivät pystyneet sanomaan sitä eikä tätä, sillä muistelen lukeneeni että jäljet olivat näkyvissä metsään päin vasta noin kahdeksan metrin päässä teltasta, koska kinostunut lumi oli peittänyt ne ja itse teltankin.
Sitä voi jokainen itse miettiä, mille etäisyydelle teltasta heittäisi sen kepillisen: ei ihan kulmille, mutta ei sitä pimeässä viitsi lumessa kovin kauas kahlata. Vähintään siis muutama metri ja enintään kymmenen, sanoisin.
Tuon kohtalokkaan päivän säästä ei muuten ole olemassa mitään päiväkirjamerkintöjä, koska sen päivän merkintöjä ei ehditty tehdä. On vain ne tuiskussa otetut valokuvat ja lähimpien sääasemien tiedot, joista lähin oli Ivdelissä noin 60 kilometrin päässä. Sää ei tuona päivänä kyllä ole ollut mitenkään leppoisa: päivällä arviolta noin 10 astetta pakkasta ja tuulta, illalla tapahtuma-aikaan noin 17 astetta, joka laski aamuyöllä noin 28 pakkasasteeseen.
Jostain luin arvion, että tuo 17 asteen pakkasen ja kohtalaisen navakan tuulen yhdistelmä vastasi noin 30 asteen pakkasta seisovassa ilmassa. Aamuyöstä vastaava lukema olisi ollut 45 asteen pakkasta vastaava lukema. Heillä ei ollut paljon mahdollisuuksia selvitä aamuun yllä olleella varustuksella.

Mutta ei kai tarkkaa tapahtuma-aikaa tiedetä, joten ei tiedetä tapahtuma-ajan säätäkään?

En usko että lumessa välttämättä tarvitsi kahlata päästäkseen kepilliselle. Varmasti illalla ennen nukkumaan menoa oli sen verran moni tarpeillaan käynyt, että jonkunlainen polunalku tai ura oli syntynyt, eikä kai missään hangessa ole edes kahlattu jos jäljet ovat pinnassa? Varsinkin jos ajatellaan että oli hämärää tai pimeää, ei kukaan silloin lähde omia polkujaan umpihankeen taiteilemaan.

Itse kyllä epäilisin että leiriläiset eivät nousisi yöllä vessaan jos on aivan jäätävä keli ulkona. Olisin taipuvainen ajattelemaan että JOS kaksi oli tarpeillaan kun jotain tapahtui, oli joko ilta ja oltiin vasta menossa nukkumaan, tai aamu ja he nousivat teltasta ensimmäisenä. Ja kovin järkyttävä keli ei voinut olla, ei kai ihan niin siveellisiä olla että kuolettavassa lumimyrskyssä pitää kahlata syrjemmälle pissille.

Minusta JOS nuo kaksi tosiaan olivat pissareissulla, se on osoitus siitä että keli oli suhteellisen siedettävä.

Jos ja kun ainakin osalla oli hiihtotakkia, housuja ja päähinettä, kyllä 17 asteen pakkasessa liikkeellä pysytellen pysyy vielä pitkäänkin toimintakuntoisena. Jos ajatellaan että lunta oli paljon, tuulensuoja kyhääminenkin olisi vielä melko helppoa. Tuulihan ei tee ilmasta kylmempää siellä mihin ei tuule. Jos taas ajatellaan että lunta oli melko vähän, hyväkuntoiselle nuorelle liikkuminen ei ole mitenkään uuvuttavan hankalaa.

En tiedä minkälaisessa paikassa nuo sääasemat 60 km päässä olivat, mutta ainakin Suomessa 60 kilometrin etäisyys voi tarkoittaa hyvinkin erilaista säätä, joko parempaa tai pahempaa. Ja varsinkin kun nyt se tapahtuma-aika ei ole tiedossa kovin tarkasti.

[Renault]

Tapahtuma-aikaa ei tietysti voi sanoa mitenkään tunnin tarkasti, mutta on päätelty ettei se ole ollut nukkumaan menon jälkeen, koska kuluneen päivän päiväkirjamerkinnät tehtiin aina iltapuhteella ruokailun jälkeen. Eli tuon mukaan onnettomuus ei olisi tapahtunut seuraavana päivänäkään.
Tosin jos ne kaksi ovat olleet tapahtuma-aikaan ulkona teltasta, sekin todistaisi että oli vasta alkuilta: eihän sieltä teltasta voi tosiaan rymytä yöpissalle herättämättä koko telttaa. Tarpeet tehtiin illalla ja sitten teltan ovi kiinni koko yöksi.

Tuosta tuulen vaikutuksesta lämmönhukkaan olen eri mieltä, sillä vaikka heillä oli villapaitaa ja muuta yllä, se ei auta koska pitäisi olla tuulitakkia päällimmäisenä. Lämmönhukka oli siis ilmeinen.

[Basilika]

Tapahtuma-aikaa ei tietysti voi sanoa mitenkään tunnin tarkasti, mutta on päätelty ettei se ole ollut nukkumaan menon jälkeen, koska kuluneen päivän päiväkirjamerkinnät tehtiin aina iltapuhteella ruokailun jälkeen.
Tosin jos ne kaksi ovat olleet tapahtuma-aikaan ulkona teltasta, sekin todistaisi että oli vasta alkuilta: eihän sieltä teltasta voi tosiaan rymytä yöpissalle herättämättä koko telttaa. Tarpeet tehtiin illalla ja sitten teltan ovi kiinni koko yöksi.

Mutta eikö leirin pystytyksestä ollut vielä merkintä, ja siitä että päivän vaelluksesta oltiin tosi väsyneitä?

Noin laskienhan silloin puuttuva merkintä kertoisi että tapahtuma, mikä se sitten olikin, oli tapahtunut ennen SEURAAVAN päivän iltaa viimeisestä merkinnästä laskien.

Tosin jos ajatellaan että tapahtui jotain tosi kamalaa ja poikkeuksellista, vaikkapa jonkun paha loukkaantuminen tai outo luonnonilmiö tai mitä lie, miksei vaikka paha riitakin, tunnelma ei ole ollut oikea päiväkirjan kirjoittamiseen. Samoin jos seuraavan päivän keli oli jäätävä ja myrskyisä, voi olla ettei reltasta oikein poistutukaan jolloin siellä ei varmaan oikein edes mahtuisi kirjoittelemaan.

He eivät aiemmin reissullaan kai kohdanneet kovin kamalaa keliä, joten merkinnät päiväkirjaan on voinut olla tapana tehdä vaikka iltanuotiolla? Nythän nuotiota ei ollut. Olikohan yleensä aiempina iltoina, en tiedä.

Olisi valaisevaa, jos olisi haastateltu jotain ryhmän (tai ryhmän osan) kanssa aiemmin vaeltanutta, pakpstihan heitä oli useampi. Eli oliko esimerkiksi minkälaisia tapoja iltapuuhille, sovittiinko vessan paikka, kävivätkö naiset ensin, miten ratkaistiin kuka nukkuu reunimmaisena ja pukiko hän enemmän ja niin edelleen.

[Renault]

Siltä illalta ja päivältä 1.2. ei ole merkintöjä yksityisissä tai ryhmän päiväkirjassa. On vain se pilalehtinen "Evening Otorten", jonka kulmassa on päiväys 1.2.
Olettamus on kyllä kaikilla noilla sivustoilla, että tapahtuma-aika oli 1.2. illalla, eikä siitä ole erimielisyyksiä. Ensimmäinen telttailuyöhän heillä oli 28. ja 29. päivän välinen yö. 1. ja 2. päivän välinen yö olisi ollut heidä viides yönsä teltassa.

[Basilika]

Siltä illalta ja päivältä 1.2. ei ole merkintöjä yksityisissä tai ryhmän päiväkirjassa. On vain se pilalehtinen "Evening Otorten", jonka kulmassa on päiväys 1.2.
Olettamus on kyllä kaikilla noilla sivustoilla, että tapahtuma-aika oli 1.2. illalla, eikä siitä ole erimielisyyksiä. Ensimmäinen telttailuyöhän heillä oli 28. ja 29. päivän välinen yö. 1. ja 2. päivän välinen yö olisi ollut heidä viides yönsä teltassa.

En lähde asiasta juuri mitään tietämättömänä väittämään vastaan, mutta miksi juuri illalla eikä esimerkiksi samana aamuna?

Lähinnä tarkoitin että jos vaikkapa 1.2. tapahtui jotain dramaattista, vaikkapa joku seurueen jäsenistä loukkaantuu vakavasti (vaikkapa se päänsä loukannut, miksei joku muu), tai sairastuu, on ilta saattanut kulua sen pohtimiseen mitä tehdään, pitääkö lähteä takaisin, lähteekö joku hakemaan apua, yritetäänkö tehdä jonkunlainen kantolaite tai ahkio... siinä draaman keskellä ei ehkä päiväkirjan päivittäminen tule mieleen. Toki voi olla myös että päiväkirjaan merkittiin säntillisesti joka ilta jotain.

Ilmeisesti heillä oli jotain tarvikkeita varastoituna aiemman kulkureittinsä varrella, paluumatkaako varten. Onkohan merkintöjä siitä oliko heillä sidonta- ja ensiaputarvikkeita mukana teltassa vai varastolla? Tai lääkkeitä?