Tapaus Dyatlov pass (1959)

[Basilika]

Niin en siis tiedä siitä kenkäkasasta. Voihan se olla että ne on typerästi kasattu. Tai sitten sekaantunut kun joku etsi kenkiään, tai kun teltta romahti niskaan.

Tuon linkkaamasi jutun mukaan muuten jollakin oli hanskat taskussa. Musta se kertoo siellä ihan raastavan kylmä voinut olla. Ja yhdellä näytti olevan linkkarikin, saisko sillä oksia vuoleskeltua. En tiedä kun pitäisi nähdä millainen veitsi.

Missä ne loppuporukan huopatossut sitten oli, jos kaikki omisti sellaiset? Repuissako? Siinä ei ois mitään järkeä. Kenkäkasassa?

Aika huonosti dokumentoitu kyllä nuo löydöt, tai voihan olla että netissä vaan niin ristiriitaista tietoa.

Minäkään en oikein usko että teltasta lähdettiin lumivyöryä karkuun. Mutta se voisi olla jo mahdollisempaa että teltasta postuttiin seinän läpi kun lumivalli köpsähti niskaan, tai että teltasta oltiin ulkona kun lumivalli peitti sen, ja sitten alettiin ihmetellä että mitäs nyt tehdään.

Oliko ne reput siellä teltassa vai ulkopuolella? Ja oliko siellä kenkien lisäksi muuta lisävaatetta kun jotain vaihtopaidan tyyppistä? Huopia? Dyatlovpass-sivustolla on kuva joka ei voi pitää paikkaansa, siis piirretty kuva mitä tavaroita löytyi, mutta siinä ei näy esim. reppuja.

[Basilika]

Säteilystähän ihmetellään sitä, että miksi alunperin edes tutkittiin tämä mahdollinen säteily? Kenelle se tuli mieleen ja miksi? Ei kai kuulu normaaliin rikostutkintaan.

Minkä alan opiskelijoita he tarkalleen oli? Dyatlovpass-sivuston mukaan löytyneet säteilymäärät oli niin pieniä, että selittyisi altistumisella heidän opinnoissaan. Minkä alan? Jos etsijät oli heidän tovereitaan, oliko heillä opintojensa kautta miekessä käyttää säteilymittareita?

[Renault]

Teltan löytäneet etsijät ovat dokumentoineet löydökset huonosti tai sitten pitäisi nähdä alkuperäiset dokumentit. Dyatlovpass-sivustolla puhuu tämä pudonnut lumivalli-teorian esittäjä, että kengät olisivat olleet teltan rinteenpuoleisella sivustalla. Eli tarkoittaa kai, että jokainen olisi laittanut omat kenkänsä makuupaikkansa jalkopäähän.
Pitäisi kai niitä linkkejä tähän yrittää, mutta tabletilla tosiaan kirjoittelen niin en ole perehtynyt (vielä) tämän jippoihin.

Kyselet niistä repuista. Käsittääkseni ne laitettiin teltan pohjalle heti suksien päälle lämpöeristeeksi. Sukset siis ladottiin aina ensimmäisenä tampatun lumen päälle vieri viereen kärjet alaspäin.

[Basilika]

Teltan löytäneet etsijät ovat dokumentoineet löydökset huonosti tai sitten pitäisi nähdä alkuperäiset dokumentit. Dyatlovpass-sivustolla puhuu tämä pudonnut lumivalli-teorian esittäjä, että kengät olisivat olleet teltan rinteenpuoleisella sivustalla. Eli tarkoittaa kai, että jokainen olisi laittanut omat kenkänsä makuupaikkansa jalkopäähän.
Pitäisi kai niitä linkkejä tähän yrittää, mutta tabletilla tosiaan kirjoittelen niin en ole perehtynyt (vielä) tämän jippoihin.

Sepä se, paha kengistä muodostaa mielipidettä jos ne ovat sekä sekaisin oviaukossa että makuupaikan jalkopäässä rivissä.

Mutta kumpaakaan en vielä pitäisi outona, sitten jos ne olisi viskelty pitkin telttaa ja makuupaikkoja, sitten se olisi ehdottoman outoa.

[Kuolemannaakka]

Niin en siis tiedä siitä kenkäkasasta. Voihan se olla että ne on typerästi kasattu. Tai sitten sekaantunut kun joku etsi kenkiään, tai kun teltta romahti niskaan.

Tuon linkkaamasi jutun mukaan muuten jollakin oli hanskat taskussa. Musta se kertoo siellä ihan raastavan kylmä voinut olla. Ja yhdellä näytti olevan linkkarikin, saisko sillä oksia vuoleskeltua. En tiedä kun pitäisi nähdä millainen veitsi.

Missä ne loppuporukan huopatossut sitten oli, jos kaikki omisti sellaiset? Repuissako? Siinä ei ois mitään järkeä. Kenkäkasassa?

Aika huonosti dokumentoitu kyllä nuo löydöt, tai voihan olla että netissä vaan niin ristiriitaista tietoa.

Minäkään en oikein usko että teltasta lähdettiin lumivyöryä karkuun. Mutta se voisi olla jo mahdollisempaa että teltasta postuttiin seinän läpi kun lumivalli köpsähti niskaan, tai että teltasta oltiin ulkona kun lumivalli peitti sen, ja sitten alettiin ihmetellä että mitäs nyt tehdään.

Oliko ne reput siellä teltassa vai ulkopuolella? Ja oliko siellä kenkien lisäksi muuta lisävaatetta kun jotain vaihtopaidan tyyppistä? Huopia? Dyatlovpass-sivustolla on kuva joka ei voi pitää paikkaansa, siis piirretty kuva mitä tavaroita löytyi, mutta siinä ei näy esim. reppuja.

Tuon teltan lumeen hautautuminen ei mielestäni toimi siksi, että kun katsoo niitä viiltojälkiä, niin nehän on vedetty ihan pystyssä olevaan teltaan, katonrajasta lattiaan saakka. Jos teltta olisi hautautuneena puoliksi lumeen, ei tuollaisia viiltoja voisi tehdä. Mielestäni. Ja kun kuitenkin teltan pääty oli pystyssä vielä löydettäessäkin ja ne kengät just siinä päädyn oviaukon vieressä, niin en ymmärrä, mikä esti ottamasta niitä.

Reput oli teltassa. Ainakin näin olen luullut.

Telttaan oli tosiaan jätetty lähes kaikki kamat, jotka siellä yöpyessä teltassa olisi. Ainoastaan näillä kahdella oli ulkovarusteet, muilla kai paremminkin pakkassään yöpymisvarusteet. Sukset olivat teltan pohjalla "eristeenä" lumelle.

[sivuhahmo]

Tulipa lueskeltua keskustelu läpi. Kieltämättä mielenkiintoinen tapaus. Itse en ainakaan vielä päätynyt oikeen mihinkään teoriaan, koska tapaus on juurikin sellainen sekametelisoppa, että selitys voisi olla ihan mikä vaan aiemmin mainituista, mutta siltikin aina jokin asia ei täsmää.

Itsellä tuli vain mieleen muutamia huomioita lukemastani, ne eivät välttämättä vaikuta tapahtumien kulkuun mitenkään, mutta kuitenkin.

Taskulamput. Ton ajan akku (paristo) ja käsivalaisin tekniikka on ollut aika alkeellista. En tosiaan ole nähnyt kuvaa millaisia ne lamput on olleet, mutta niitä ei millään mittapuulla voi verrata nykyvalaisimiin. Sen ajan paristoilla toiminta-aika on melko lyhyt, ottaen vielä pakkasen hyydyttämät paristot huomioon. Lisäksi valoteho on melko surkea vrt. nyky ledeihin. Tällaisen jättäminen merkkivaloksi on siis aika turhaa tai epätoivoista. Liekkö siihen aikaan käytettykin vain esim. karttaa lukiessa tai muussa pakkotilanteessa. Kusella käydessä ei luultavasti ole paristoja tuhlattu.

Jäljet lumessa. Aiemminkin oli mainittu siitä, että riippuu tosiaan lumesta millainen jälki siihen jää. Olen itse ollut Ruotsin tuntureilla ja siellä kovan myräkän sattuessa ei tosiaan nähnyt ns. nenäänsä pidemmälle ja moottorikelkankin jäljet katosivat lähes sitä mukaa, kun eteni.

Toinen huomio jälkiin liittyen koskien "asemies" teoriaa. Riippumatta siitä onko asemiehet tulleet patikassa vai suksilla, niin luultavasti hekin ovat tulleet samoilla jäljillä. Vaikka he teltan lähellä olisivatkin sitten hajautuneet on teltan alueen lumi ollut jo 9 henkilön toimesta niin poljeksittua, ettei siitä voi erottaa onko siinä monen ihmisen jäljet. Sama pätee jälkijonoon hangessa. Kuinka siitä erottaa onko kulkijoita ollut 5 vai 25? Varsinkin päivien kuluttua tapauksesta.

Muistan armeija ajoilta harjoituksia, joissa tarkoituksella kuljettiin siten, ettei jäljelle sattuja tiedä siitä kulkeneen joukon vahvuutta. Toki isosta porukasta aina vähän enemmän jää jälkeä, mutta esim. sauvojen jäljetkin pyrittiin iskemään aina samaan.


Tapaus on kyllä siitäkin kutkuttava, että selitys voi olla todellakin luonnollisten sattumien summa taikka liittyä ydinkokeisiin tms.

E: Muokataanpa vielä, että itse en luottaisi ton ajan lausuntoihin oikeastaan mistään, jos kyseessä on oikeasti ollut jokin valtiollinen tapauksen peittely. Veikkaan, että tutkijalautakunnalle (ruumiinavaukset, teltan tutkinta yms.) on tehty selväksi, että raportin täytyy tukea luonnollisia sattumia. Panttina oma ja vaikka perheenkin hyvinvointi.

[Basilika]

Tuon teltan lumeen hautautuminen ei mielestäni toimi siksi, että kun katsoo niitä viiltojälkiä, niin nehän on vedetty ihan pystyssä olevaan teltaan, katonrajasta lattiaan saakka. Jos teltta olisi hautautuneena puoliksi lumeen, ei tuollaisia viiltoja voisi tehdä. Mielestäni. Ja kun kuitenkin teltan pääty oli pystyssä vielä löydettäessäkin ja ne kengät just siinä päädyn oviaukon vieressä, niin en ymmärrä, mikä esti ottamasta niitä.

Reput oli teltassa. Ainakin näin olen luullut.

Telttaan oli tosiaan jätetty lähes kaikki kamat, jotka siellä yöpyessä teltassa olisi. Ainoastaan näillä kahdella oli ulkovarusteet, muilla kai paremminkin pakkassään yöpymisvarusteet. Sukset olivat teltan pohjalla "eristeenä" lumelle.

Niin, jos se teltta olisi hautautunut lumeen ja sitten esim. saatu kaivettua sen verran esiin että yksi seinä näkyy, ja siihen tehty viiltoja että saataisiin tavaroita sieltä, luulisi että sieltä sitten olisi otettu jotain tavaroita. Tai ehkä olikin, en tiedä.

Tuo telttakangas on pakosti ollut aika ohutta ja höttöistä, koska yhdessä päiväkirjamerkinnässä kerrotaan kuinka teltta on taas repeytynyt ja on kinaa siitä kuka joutuu sen kiltisti ompelemaan. Paksua jämäkkää telttakangasta on todella vaikea ommella nii että saisi kovinkaan kummoista parsimusta aikaiseksi. Tuossa teltan kuvassa on vaikea nähdä että mitään kohtaa olisi parsittu, mutta siinä näkyykin vain yksi seinä. Aika heppoinen suoja se on ollut joka tapauksessa.

Muuten jossain kerrottiin että ensimmäisinä teltan löysi kaksi metsästäjää, jotka eivät ilmoittaneet löydöstään. Olen varmasti kyyninen tyyppi, mutta jos löytäjä ei tee ilmoitusta ja löytötavaraa on kadonnut, laskeskelisin ehkä yhteen yksi ja yksi. Mieleen nousee ne kadonneet veitset ja ehkä sieltä sekaisin olevasta kenkäkasastakin on penkaistu sopivaa kokoa? Mielestäni se nyt ei vielä tarkoita mitään jos ei (kaikkia) rahoja viety.

[Basilika]

Sama pätee jälkijonoon hangessa. Kuinka siitä erottaa onko kulkijoita ollut 5 vai 25? Varsinkin päivien kuluttua tapauksesta.

Niin eikös siinä kulunut muutama kuukausi eikä muutama päivä ennen kun löydettiin? Siksi tosi vaikea sanoa jäljistä. Ja jos tosiaan ensimmäiset löytäjät eivät ilmoittaneet löydöstä, tokko kertoivat siitäkään mitkä jäljistä ovat heidän. Ja kuinka moni liikkui alueella löytämättä telttaa tai tietämättä koko asiasta?

Musta se teoria jälkien perusteella alas marssituksesta ontuu siinä, että se "seuraajan" kulkeminen perässä on kai ainakin sillä sivustolla perusteltu sillä, että kengän jälki astuu toisten jälkien päälle. Jos 9 henkeä ois marssitettu alas rinnettä, mun on vaikea kuvitella miten ne yhdet jäljet astuisi KAIKKIEN yhdeksien jälkien päälle, kun siitä ainokaisesta jälkikuvasta näkee etteivät kävelleet jonossa. Ja jos ei kävele kaikkien jälkien päältä siksakaten, miten voi tietää että hän kulki viimeisenä? Ja sivustolla puhutaan yhdestä löytyneestä saappaan jäljestä. Entäs ne metsästäjien jäljet? Sopiko se jälji kenenkään kenkään? Missä ne loput saappaanjäljet ovat jos marssi muiden jälkiä jättäneiden perässä? Ja jos saappaita olisi yhdellä, yksikö henkilö kävi yhdeksän kimppuun aseistettuna, mutta ei ampunut ketään kun he kaikki pakenivat? Ja yksinään kidutti ja hakkasi ja niin edelleen, mutta kellään ei esim. jälkiä siitä että kädet olisi sidottu? Asetta tai ei, yhdellä yhdeksää vastaan outo suoritus. Jos miehiä oli enemmän, missä heidän jälkensä ovat?

Musta vahvin todiste siitä ettei tää oo valtion salaliitto ja peittely-yritys, on se ettei tässä ole mitään järkeä tässä tapauksessa. Siis jos olisin herra salainen ydinase-agentti, yrittäisin edes lavastaa jonkun onnettomuuden. Vaikka jengi telttaan, kamina päälle ja luukut kiinni, tai jotain. Tai kipata koko porukan sortuneeseen lumiluolaan. Tai JOTAIN. Jos tuo oli lavastus, niin suttaista työtä tekivät.

[Kuolemannaakka]

Tuon teltan lumeen hautautuminen ei mielestäni toimi siksi, että kun katsoo niitä viiltojälkiä, niin nehän on vedetty ihan pystyssä olevaan teltaan, katonrajasta lattiaan saakka. Jos teltta olisi hautautuneena puoliksi lumeen, ei tuollaisia viiltoja voisi tehdä. Mielestäni. Ja kun kuitenkin teltan pääty oli pystyssä vielä löydettäessäkin ja ne kengät just siinä päädyn oviaukon vieressä, niin en ymmärrä, mikä esti ottamasta niitä.

Reput oli teltassa. Ainakin näin olen luullut.

Telttaan oli tosiaan jätetty lähes kaikki kamat, jotka siellä yöpyessä teltassa olisi. Ainoastaan näillä kahdella oli ulkovarusteet, muilla kai paremminkin pakkassään yöpymisvarusteet. Sukset olivat teltan pohjalla "eristeenä" lumelle.

Niin, jos se teltta olisi hautautunut lumeen ja sitten esim. saatu kaivettua sen verran esiin että yksi seinä näkyy, ja siihen tehty viiltoja että saataisiin tavaroita sieltä, luulisi että sieltä sitten olisi otettu jotain tavaroita. Tai ehkä olikin, en tiedä.

Tuo telttakangas on pakosti ollut aika ohutta ja höttöistä, koska yhdessä päiväkirjamerkinnässä kerrotaan kuinka teltta on taas repeytynyt ja on kinaa siitä kuka joutuu sen kiltisti ompelemaan. Paksua jämäkkää telttakangasta on todella vaikea ommella nii että saisi kovinkaan kummoista parsimusta aikaiseksi. Tuossa teltan kuvassa on vaikea nähdä että mitään kohtaa olisi parsittu, mutta siinä näkyykin vain yksi seinä. Aika heppoinen suoja se on ollut joka tapauksessa.

Muuten jossain kerrottiin että ensimmäisinä teltan löysi kaksi metsästäjää, jotka eivät ilmoittaneet löydöstään. Olen varmasti kyyninen tyyppi, mutta jos löytäjä ei tee ilmoitusta ja löytötavaraa on kadonnut, laskeskelisin ehkä yhteen yksi ja yksi. Mieleen nousee ne kadonneet veitset ja ehkä sieltä sekaisin olevasta kenkäkasastakin on penkaistu sopivaa kokoa? Mielestäni se nyt ei vielä tarkoita mitään jos ei (kaikkia) rahoja viety.

Aikaisemmin ei ole ollut tietoa näistä metsästäjistä, tai ainakaan täällä asiaa pohdittu. Ehkä nämä vain näkivät teltan kaukana rinteellä, mahtoivatko sentään ihan paikan päälle mennä?

Jäljistä tai niiden lukumäärästä ei sinänsä voi tietää paljon mitään. Enemmän mä näiden ulkopuolisten paikalla oloon olen sen takia päätynyt, että sillä pystytään selittämään tämä muuten täysin järjetön käytös. 1 tai 2 ihmistä voi käyttäytyä miten vaan, mutta että 9 yhtä aikaa?

Järjetöntä käytöstä, joka pitää selittää, on mielestäni:
1. Teltan perusteellinen rikkominen käyttökelvottomaksi (periaatteessa kuolemantuomo jo heti kärkeen)
2. Kenkien, käsineiden ja päähineiden ja lämpimien vaatteiden jättö rikottuun telttaan
3. Ryhmässä kävellen melko suoraan alas rinnettä kävely 1,5 kilometrin päähän aivan tuntemattomaan suuntaan, vaikka itse tehty ruoka- ja tarvikevarasto oli vastapäisessä suunnassa.
4. Nuotion tekeminen (sekin jo sinänsä vaikea suoritus myrskyssä kävelyn jälkeen, vaikka kahdella tikut olikin) puun juurelle, jossa ei ollut lumisuojaa
5. Kahden retkeilijän sormien, varpaiden yms kuolioon jäätyminen, vaikka lähes kellään muulla ei ollut pakkasen aiheuttamia vammoja, ja retkeilijät olivat väitetysti yhdessä
6. Toisten auttamattomuus: kaverien annetaan jäätyä kuoliaaksi, ja heiltä vain käydään korjaamassa vaatteet parempaan käyttöön. Hyvin "epätasainen" vaatetus, josta ei näköjään lainattu kaverille
7. Nuotio- ja istuinpaikat myös siellä rotkossa, mutta vain neljälle = porukan ihmeellinen hajaantuminen ympäri metsiä
8. Puun karsinta jopa viiden metrin korkeuteen, vaikka piti olla pimeää, eikä muutenkaan mitään näkemistä ollut ja osa porukasta oli kuolemassa kylmään. Valtava työ tuossa tilanteessa, pilkkopimeässä metsässä.
9. Puukon häviäminen
10. Yhden retkeilijän suuri ja paha palovamma: housut ja sukka palanut puhki, iho hiiltynyt/karrella. Palovamma vasemman pohkeen sivussa ja takana jopa 30 cm pitkä. Ei mitenkään synny äkkiä "nuotion äärellä lämmitellessä" tuollainen. Kaverit vielä vieressä, kaiketi?

Niin minusta tämä uusinkaan selvitys ei mitenkään selvitä näitä asioita järkevästi tai lainkaan. Jos retkeilijät saivat vapaasti päättää tekemisistään, niin miten kävi näin??

[Basilika]

Hyviä pointteja ja hyvä erittely! Yritetäänpä.

1. Ongelmanahan on se kun emme tiedä kuka tai mikä teltan rikkoi ja missä vaiheessa, ja ennen kaikkea miksi. Edes tuo asemiesteoria ei oikein saa sitä järkeväksi, koska teltan saa käyttökelvottomaksi kyllä vähemmälläkin työllä jos se oli idea. Ja yhdeksää tyyppiä vankina pitäessä ja vahtiessa luulisi olevan hankalaa kyykkiä tekemässä kaikessa rauhassa viiltoja?

Minusta edes teoriassa järkeviä selityksiä voisivat olla:
A) Yritys tehdä paarit tai ahkio jo loukkaantuneelle toverille
B) Yritys viiltää teltta auki jotta sieltä saa vietyä jotain (joko retkeilijät, metsästäjät, muu)
C) Viillot ovat syntyneet kun etsijät ovat tutkineet rinnettä sauvoilla (probing), ja sohineet tietämättään lumen läpi telttaa. Tämä sopisi siksi kun muissa syissä tasavälein tehdyt useat viillot ovat järjettömiä.

2. Minusta selitys on se, että alunperin ideana ei ollut olla ulkona kauaa. Osallahan oli takkeja, kenkiä ja päähineitä, osalla ei. Osa siis varautui ainakin jonkun aikaa olemaan ulkona. Sitten jotain tapahtui.

Tosin vielä pitäisi tietää mitä vaatteita löytyi teltasta? Oliko siellä esim. ne puuttuvat päähineet vai ovatko ne jossain pitkin solaa? Ei nyt mahdotpnta ettei pudotessa, kiivetessä, tippuessa tai pää purossa maatessa voisi päästä eroon päähineestään.

3. Tuntemattomaan suuntaan, mutta mihin suuntaan? Onko sillä suunnalla asutusta, josta voisi esim. yrittää hakea apua loukkaantuneelle toverille? Onko sillä suunnnalla puuraja lähimpänä, jos etsii suojaa myrskyltä? Onko sillä suunnalla oleva raviini kartasta katsoen paras paikka tehdä lumisuojat kun teltta menetettiin? Liikuttiinko kelissä jossa he varmuudella tiesivät että eivät kulje varastoa kohti, oliko heillä kompassi?

4. Jos puusta on yritetty tai saatu oksia, luultavasti olisi tehty nuotio siihen missä on polttopuita. Eikö seetri ole öljyinen puu ja helpohkosti syttyvä, ei toki huonossa kelissä? Jos mukana oli muistikirjoja, oli sytykettäkin, ja tikut. Seetripuu palaa kuumemmalla liekillä kun muut puut, ja syttyy helpommin.
https://ssfirepits.com/whats-the-best-w ... -campfire/
https://www.thoughtco.com/using-pine-or ... od-3971262

Eli ehkä heillä oli nimenomaan tämä ajatus seetristä, jos olivat vaeltajia.

5. Linkkasin tänne aiemmin sen jutun suomalaisretkikunnasta, jossa kahdelta meni sormet ja varpaat kuolioon ja kuolivat hypotermiaan, yhdelle ei tullut edes paleltumia ja jäi henkiin. Samassa kelissä, samoilla varusteilla. Nythän ei kai edes väitetty että olivat samoissa varusteissa, eivätkä loppuun asti yhdessä.

6. Me emme tiedä mikä oli lähtötilanteen vaatetus ja missä järjestyksessä kuoltiin. Luontevaa, jos kuolleilta on otettu vaatteita. Missä varustuksessa teltalta lähdettiin ja miksi, on myös epäselvää. Minä en ole täysin varma onk meillä todisteita siitä että kaikki ylipäätään kähtivät yhdessä teltalta, vai että muut lähtivät etsimään yhtä tai kahta kadonnuta? Kuultuaan huudon? Kun joku putosi?

7. Ehkä siinä vaiheessa osa oli jo kuollut, eikä enää tarvinnut lumisuojia, tai ehkä ei ehditty rakentaa kun vasta neljä. Mistä muuten käsitys että ne olivat istumapaikkoja, ja mikä järki on istumapaikassa? Mistä ne tiedämme että silloin oli pilkkopimeää? Suojan rakentaminen on järkevää, vaikka siinä on iso työ.

8. Totta, tämä on outoa. Ainakin yksi puukko löytyi. Missä loput, ja montako oli? Missä vaiheessa hävisivät? Ottiko metsästäjä löytötavaraa?

9. Tiedämmekö että housut ja sukka ja jalat paloivat ennen kun kuoli eikä niin että ruumista liikuteltiin kuoleman jälkeen? Tai että joku kantoi tajuttomaksi luulemansa toverin liian lähelle tulta jotta pysyisi lämpimänä? Tai että kuolio vei tunnon eikä tajunnan jo hämärryttyä huomannut?

[Kuolemannaakka]

Hyviä pointteja ja hyvä erittely! Yritetäänpä.

1. Ongelmanahan on se kun emme tiedä kuka tai mikä teltan rikkoi ja missä vaiheessa, ja ennen kaikkea miksi. Edes tuo asemiesteoria ei oikein saa sitä järkeväksi, koska teltan saa käyttökelvottomaksi kyllä vähemmälläkin työllä jos se oli idea. Ja yhdeksää tyyppiä vankina pitäessä ja vahtiessa luulisi olevan hankalaa kyykkiä tekemässä kaikessa rauhassa viiltoja?

Minusta edes teoriassa järkeviä selityksiä voisivat olla:
A) Yritys tehdä paarit tai ahkio jo loukkaantuneelle toverille
B) Yritys viiltää teltta auki jotta sieltä saa vietyä jotain (joko retkeilijät, metsästäjät, muu)
C) Viillot ovat syntyneet kun etsijät ovat tutkineet rinnettä sauvoilla (probing), ja sohineet tietämättään lumen läpi telttaa. Tämä sopisi siksi kun muissa syissä tasavälein tehdyt useat viillot ovat järjettömiä.

2. Minusta selitys on se, että alunperin ideana ei ollut olla ulkona kauaa. Osallahan oli takkeja, kenkiä ja päähineitä, osalla ei. Osa siis varautui ainakin jonkun aikaa olemaan ulkona. Sitten jotain tapahtui.

Tosin vielä pitäisi tietää mitä vaatteita löytyi teltasta? Oliko siellä esim. ne puuttuvat päähineet vai ovatko ne jossain pitkin solaa? Ei nyt mahdotpnta ettei pudotessa, kiivetessä, tippuessa tai pää purossa maatessa voisi päästä eroon päähineestään.

3. Tuntemattomaan suuntaan, mutta mihin suuntaan? Onko sillä suunnalla asutusta, josta voisi esim. yrittää hakea apua loukkaantuneelle toverille? Onko sillä suunnnalla puuraja lähimpänä, jos etsii suojaa myrskyltä? Onko sillä suunnalla oleva raviini kartasta katsoen paras paikka tehdä lumisuojat kun teltta menetettiin? Liikuttiinko kelissä jossa he varmuudella tiesivät että eivät kulje varastoa kohti, oliko heillä kompassi?

4. Jos puusta on yritetty tai saatu oksia, luultavasti olisi tehty nuotio siihen missä on polttopuita. Eikö seetri ole öljyinen puu ja helpohkosti syttyvä, ei toki huonossa kelissä? Jos mukana oli muistikirjoja, oli sytykettäkin, ja tikut. Seetripuu palaa kuumemmalla liekillä kun muut puut, ja syttyy helpommin.
https://ssfirepits.com/whats-the-best-w ... -campfire/
https://www.thoughtco.com/using-pine-or ... od-3971262

Eli ehkä heillä oli nimenomaan tämä ajatus seetristä, jos olivat vaeltajia.

5. Linkkasin tänne aiemmin sen jutun suomalaisretkikunnasta, jossa kahdelta meni sormet ja varpaat kuolioon ja kuolivat hypotermiaan, yhdelle ei tullut edes paleltumia ja jäi henkiin. Samassa kelissä, samoilla varusteilla. Nythän ei kai edes väitetty että olivat samoissa varusteissa, eivätkä loppuun asti yhdessä.

6. Me emme tiedä mikä oli lähtötilanteen vaatetus ja missä järjestyksessä kuoltiin. Luontevaa, jos kuolleilta on otettu vaatteita. Missä varustuksessa teltalta lähdettiin ja miksi, on myös epäselvää. Minä en ole täysin varma onk meillä todisteita siitä että kaikki ylipäätään kähtivät yhdessä teltalta, vai että muut lähtivät etsimään yhtä tai kahta kadonnuta? Kuultuaan huudon? Kun joku putosi?

7. Ehkä siinä vaiheessa osa oli jo kuollut, eikä enää tarvinnut lumisuojia, tai ehkä ei ehditty rakentaa kun vasta neljä. Mistä muuten käsitys että ne olivat istumapaikkoja, ja mikä järki on istumapaikassa? Mistä ne tiedämme että silloin oli pilkkopimeää? Suojan rakentaminen on järkevää, vaikka siinä on iso työ.

8. Totta, tämä on outoa. Ainakin yksi puukko löytyi. Missä loput, ja montako oli? Missä vaiheessa hävisivät? Ottiko metsästäjä löytötavaraa?

9. Tiedämmekö että housut ja sukka ja jalat paloivat ennen kun kuoli eikä niin että ruumista liikuteltiin kuoleman jälkeen? Tai että joku kantoi tajuttomaksi luulemansa toverin liian lähelle tulta jotta pysyisi lämpimänä? Tai että kuolio vei tunnon eikä tajunnan jo hämärryttyä huomannut?

Tähän kommentteja:
1. Asemiesteoriassa vaaditaan pari asemiestä paikalle. Toinen rikkoo teltan kun on mennyt etsimään sieltä jotain (vaikka todisteita vakoilusta), toinen vahtii porukkaa ulkona. Teltta oli löydettäessä ihan pinnalla ja pystyssä, eli ei hangen alta tarvinnut sitä etsiä. Etsijät tekivät yhden vaakasuoran viillon telttaan, tämä tiedetään. Tutkimusten mukaan (venäläiset rikostutkijat) teltta on viilletty sisältä, ei ulkoa. Ahkio-/paariteoriasta en tiedä... ainakaan mitään tähän viittaavaa ei ole löydetty mistään, eikä telttakankaan palasia mistään alempaa rinteestä tai retkeilijöitten päältä.

2. Kaikki retkeilijöiden päältä puuttuneet varusteet kai olivat teltassa. Mitään ylimääräisiä vaatteita tai päähineitä ei ole metsistä tai matkan varrelta löydetty, paitsi nuotiolla oli 1-2 palanutta sukkaa, joita ehkä oli käytetty sytykkeenä. Jotain kankaanriekaleita kai löytyi myös ja siellä "rotkossa" olleissa istumapaikoissa oli joku kuulemma seurueelle kuulumaton vaate. Kuka senkin sitten tietää varmaksi. Esim Dyatlovilla itsellään oli vain yksi kenkä/huopikas, mikä tuntuu ihan ihmeelliseltä, jos se on ollut alkuperäinen varustus. Kai jotain voisi matkan varrellekin tippua, mutta ei ole kerrottu / löydetty. Yhteensä ei kuitenkaan päähinettä ollut kuin neljällä henkilöllä. Käsineitä taisi olla parilla, vaikka yhdellä oli puuvillakäsineet vielä taskussakin. Eikö ole kummaa? Olet neljän ihmisen kanssa liikkeellä ja sulla on turkislakin alla vielä toinen, kaulurityyppinen lakki ja kaulaliina ja hyvät hanskat ja taskussa käsineet ja vierelläsi taivaltaa kaverisi ilman päähinettä ja käsineitä?

Jos tarkoitus ei ollut olla kauaa pois teltalta, niin miksi sitten teltta rikottiin täysin ja lähdettiin taivaltamaan pitkä matka avomaastossa? Ymmärtäisin, jos olisi juostu jonnekin taukotupaan tai 100 metrin päässä olevaan suojaan, mutta kun ei ollut mitään suojaa, vaan täysin avoin puuton rinne. Se tässä juuri on älytöntä, ettei lähdössä ollut mitään järkeä, koska mitään uhkaa ei päässyt karkuun teltta hylkäämällä.

3. Matka oli puurajaankin jotain kilometrin luokkaa (ulkomuistista), eli ihan tolkuton vaellus. Yhdellä oli kyllä kompassi, mutta karttaa en muista olleen. Mikseivät palanneet tutumpaa reittiä takaisin edellisenä päivänä tekemälleen varastolle, niin olisi ollut joku mahdollisuus selvitä? Asutusta kai ei pitänyt olla mailla halmeilla.

4. Aikaisemmin oli "asiantuntijoiden" arvio, ettei puun oksia ole eikä olisi voinut käyttää polttopuina tai sytykkeinä: ne olivat osin tuoreita ja toisekseen niitä lojui maassa ja roikkui alaoksilla, niitä ei oltu poltettu. Ympärillä oli paljon parempaa kuivunutta puuta, jota oli voitu polttaa. Sen sijaan nuotiossa oli mm. 8 cm paksu oksa (ei siitä puusta), joka oli palanut poikki (tästä pääteltiin, että nuotio oli palanut puolitoista tuntia). Samojen, paikalla olleiden asiantuntijoiden mukaan puun oksat olivat niin paksuja ja sitkeitä, etteivät ne olisi katkenneet vaikka niissä olisi roikkunut koko painollaan. Niiden katkomista pidettiin isona hommana, jota oli autettu jollain teräaseella. Puun vierestähän oli katkottu varpuja ja pensaitten oksia muutenkin veitsellä. Näitä katkottuja päitä ei löytynyt mistään.

5. Näillä nyt kumminkin oli nuotio... saako sen äärellä sormensa ja varpaansa kuolioon? Miksi ei sytytetty koko seetriä tai puolta metsää palamaan, kun tuli oli saatu syttymään? Joka puolelle ympärille nuotiot... eikö pysy hengissä? Ihan kuin nämä kaksi eivät olisi voineet laittaa käsiään taskuun tai muuten suojella niitä... ikäänkuin olisivat olleet vaikka sidottuina...

6. Kuolleilta on toki luontevaa ottaa vaatteita, erityisesti jos nämä ovat olleet kuolleina jo vähän pidempään kuin vartin. Olihan nämä kuolleet myös aseteltu nätisti vierekkäin ja lautumista nähtiin, että heitä oli siirretty. Eli he ainakin olivat kuolleet ennen kuin heidän vaatteitaan käyttäneet. Jos nyt nuotiolla kuolivat ja muut siinä vieressä, niin onko siinä nyt sitten muka joku sanonut, että jaaha, Kolja ei näköjään enää tartte villapaitaa =)) Ja alkanut kiskoa kuolleelta kaverilta vaatteita pois. Jotenkin viittaa ennemmin siihen, että paikalle tultiin vasta jälkeenpäin. Mutta kuka silloin oli sytyttänyt nuotion? Ja miksi osa porukasta oli näköjään eri paikassa kuin muut? Ja miksi toisen nuotiolla kuolleen jalkaan jätettiin villasukat, vaikka osalla porukasta oli vain kangassukkia? Eikö tämäkin viittaa siihen, että porukka oli hajallaan ja eri aikaan liikkeellä?

7. Niistä "istumapaikoista" on sivustolla kuva, kyllä ihan sellaisilta näyttävät että neljä ihmistä nuotion äärellä on kyyhöttänyt. Lisäksihän oli se raviinin lumeen kaivettu havupeti "yöpymisluola". Jollain lailla välittyy semmonen vähän leppoisampi tunnelma, eikä "kaksi tuntia ennen kuolemaa" -paniikki samana yönä. Siksi olen epäillyt, että jospa kuolivatkin seuraavana päivänä vasta... Kun on ne kamerat kaulassa jne...

8. Puukon lisäksi oli tosiaan hävinnyt jonnekin ne puukolla katkotut pusikot siitä puun läheltä (tai pusikkojen latvat). Ei nekään ihan polttopuusta käy ja niiden kohtaloa on ihmetelty. Tosin en tiedä miksi joku asemiesporukkakaan niitä olisi mukanaan vienyt. Karsitun puun alle nuotion tekemisestä olen ajatellut sellaista mahdollisuutta, että josko karsittu "oksakupoli" jotenkin hiukan pidättäisi nuotion lämpöä? Oksat oli karsittu kokonaan parin metrin korkeuteen, eli alla mahtui seisomaan. No, en tiedä oisko tuommoinen mikään oikea kikka. Kuitenkin nuotion paikka on vähän älytön, koska lähistöllä kai oli paksulumisia paikkoja joihin se olisi parempi ollut tehdä. Sytytyskin on kyllä haastavaa, jos siellä myrsky vinkui... Ja sittne tosiaan: puusta oli katkottu oksia viidenkin metrin korkeudesta.

9. Palovamman syntyä ihmetellään edelleen. Se vaikuttaa aivan liian suurelta miksikään vahinkopalamiseksi, ei ihmisen iho nyt hiilly ihan pikkupoltosta sentään. Ja sijainti on outo, jos vaan nuotion ääressä nuokutaan. Luulisi, että sen voisi erottaa, onko tullut kuoleman jälkeen, mutta en muista tätä pohditun. Ja sitten nämä ns. nyrkkitappelun jäljet, suut, nenät, korvat veressä... näitä oli monella, mutta ei kuitenkaan kaikilla.


No, mysteeri mikä mysteeri =)

[Basilika]

Oot oikeassa, mysteeri mikä mysteeri ja taitaa sellaiseksi jäädäkin. Mutta.

1. Kahden asemiehen teoriassa on taas muutamia ongelmia.
A) Mitä ne asemiehet siellä teki? Missä on sen yhden kengänjäljen lisäksi jäljet heistä, jos retkeilijöistä kerran jäi jo näin paljon? Missä he majoittui, vai lumiluolastako putkahti? He epäilivät, että yhdeksän pientä kääpiötä hiihtelee vakoilemassa MITÄ?
B) Miksi he pilkkoisi telttaa? Jos jengi oli tarkoitus tappaa, mitä väliä onko teltta ehjä vai ei. Jos tarkoitus oli lavastaa onnettomuus, tuo olisi hullua. Jos taas tarkoitus oli jättää heidät henkiin ja SITTEN antaa heidän kuolla kun ei ole telttaa, eikö siinä ole pientä riskiä että joku käy hakemaan päällysvaatteet ja sukset ja hiihtelee turvaan? Miksei vaikka katkoa suksia?
C) Jos olisin asemies, ja toveri ylempi asemies sanoisi minulle että kuulepa Sergei, eliminoipa tuo teltta samalla kun minä yksin vahdin näitä yhdeksää, en kyllä kömpisi telttaan sisälle ja alkaisi huolellisesti nylkyttää siihen viiltoja tasavälein sisäpuolelta. Katkoisin teltan narut, tai katkoisin ompeleet joilla kaksi telttaa on keskeltä immeltu yhteen tai jotain muuta. Alkoholipullo (joka teltassa oli) päälle ja tulta. Tuo on älytöntä. Sitä paitsi lumeen saisi edelleen yhtä seinää vajaasta teltastakin hyvän suojakankaan. Sitä paitsi jos naamioi onnettomuutta, miksi hitossa jättää viillelty teltanraato löytymään eikä vaikka pakata mukaan? Mikä järki? Ilman telttaa ei olisi osattu etsiä mistään vielä aikoihin.

2. Eihän se sitten ole kummaa, jos se hanskaton kuoli ennen sinua. Toisaalta edelleen ei ole vielä minulla varmuutta että lähtivät yhtä matkaa. Aiemmissa päiväkirjoissa osa porukasta on lähtenyt jonkin sortin tutkimusmatkoille kiviä sörkkimään kun muut jäävät leiriin. Mitäs jos ne istumapaikat ja siellä oleva notski tehtiin neljän voimin tällaisella tutkimusretkellä lounastamiseen, ja sitten romahti lunta niskaan? Loput viisi sitten myöhemmin etsimään näitä viittä. No ei sekään kyllä oikein toimi ajatuksena. Ehkä paremmin kun ufot kumminkin.

3. Tuolla Dyatlovpass-sivustolla olevan piirretyn kartan mukaan matka puurajaan oli 450 metriä. Eli vähän reilu kierros urheilukentällä. Ei tosin luotettavimman näköinen kartta jonka olen nähnyt. Ei se ihan tajuton taivallus ole, kun kuitenkin olivat tottuneet tekemään 20 km päivämatkoja. Kun jäljet jäivät noin selvinä, ei silloin voinut olla kovin paha lumimyräkkä tai upottava hanki.

4. Nämä asiantuntijat kyseenalaistaisin, koska nimenomaan noissa linkeissänikin sanotaan että jos hätään köytyy, niin seetri on varmin veto. Toki tuore oksa on huonompi kun kuiva, mutta parempi kun ei mitään. Onko siitä seetristä kuvia? Oliko se kelo? Jos nuotio paloi 1,5 tuntia, minua ei hämmästytä mystisesti kadonneet risut sun muu pikkuroina, ne on poltettu siinä notskissa. Ei sillä yhdellä paksullakaan oksalla yksinään saa tulta noin kauaa pidettyä, se on vaan se aika jonka vaatii palaakseen poikki. Risuja ja kaarnaa sun muuta sälää voisi käyttää sytykkeenä.

5. Ei ehkä nuotion ääressä kuolioon saa sormiaan jos nyt ei nukahda, mutta kauanko oli pyöritty hanskoitta ennen kun nuotio syttyi? Siinä sytykkeitä keräillessä ja tikkujen kanssa ilman hanskoja pelatessa voisi saadakin. Todella pahat paleltumat voi saada aikaan vaikka hiihtolenkillä. Vaikeampaa olisi saada ihminen sidottua ilman että siitä jää selkeitä jälkiä ja mustelmia, ellei nyt ihminen ole tajuton.

6. Olen samaa mieltä siitä että porukka oli todennäköisesti hajallaan ja jakautuneena, syytä en tiedä. Joku eksyi, joku joutui onnettomuuteen, häntä hajaannutaan etsimään?

7. Istumapaikat voisivat olla sen pienemmän porukan ihan rauhassa aiemmin tekemiä ks kohta kaksi. Ehkä sitten myöhemmin lähdettiin niitä kohti etsimään suojaa?

8. Viiden metrin korkeudesta oksien katkominen olisi minusta järjellistä ehkä vain siten, että siellä oksat ovat ohuempia. Alaoksia on ilman kynäveistä kummempaa paha katkoa, ylempiä ohuempia saa ehkä sytykkeeksi helpommin. Alaoksia nirhitty ehkä sen jälkeen kun notski on saatu jo vireille.

9. En osaa sanoa onko otettu kantaa siihen oliko palovamma ennen vai jäljeen kuoleman, en tiedä kuinka hyvin sen aikaisia asiakirjoja asiasta on. Mutta jos kuoleman jälkeen, ehkä helpompi ajatella ettei kukaan siinä tilanteessa niin tarkkaan vahdi onko kuollut liian lähellä tulta. Tai toki mikäli tajuton kaveri on jätetty nuotion viereen lämmittelemään kun muut hakevat puita, hän on voinut sillä välin kuolla ja sitten palaa. Ja seetri öljyisenä on huono siitäkin että räiskii ja kipinöi, syttyikö vaatteet siinä?

[Kuolemannaakka]

Oot oikeassa, mysteeri mikä mysteeri ja taitaa sellaiseksi jäädäkin. Mutta.

1. Kahden asemiehen teoriassa on taas muutamia ongelmia.
A) Mitä ne asemiehet siellä teki? Missä on sen yhden kengänjäljen lisäksi jäljet heistä, jos retkeilijöistä kerran jäi jo näin paljon? Missä he majoittui, vai lumiluolastako putkahti? He epäilivät, että yhdeksän pientä kääpiötä hiihtelee vakoilemassa MITÄ?
B) Miksi he pilkkoisi telttaa? Jos jengi oli tarkoitus tappaa, mitä väliä onko teltta ehjä vai ei. Jos tarkoitus oli lavastaa onnettomuus, tuo olisi hullua. Jos taas tarkoitus oli jättää heidät henkiin ja SITTEN antaa heidän kuolla kun ei ole telttaa, eikö siinä ole pientä riskiä että joku käy hakemaan päällysvaatteet ja sukset ja hiihtelee turvaan? Miksei vaikka katkoa suksia?
C) Jos olisin asemies, ja toveri ylempi asemies sanoisi minulle että kuulepa Sergei, eliminoipa tuo teltta samalla kun minä yksin vahdin näitä yhdeksää, en kyllä kömpisi telttaan sisälle ja alkaisi huolellisesti nylkyttää siihen viiltoja tasavälein sisäpuolelta. Katkoisin teltan narut, tai katkoisin ompeleet joilla kaksi telttaa on keskeltä immeltu yhteen tai jotain muuta. Alkoholipullo (joka teltassa oli) päälle ja tulta. Tuo on älytöntä. Sitä paitsi lumeen saisi edelleen yhtä seinää vajaasta teltastakin hyvän suojakankaan. Sitä paitsi jos naamioi onnettomuutta, miksi hitossa jättää viillelty teltanraato löytymään eikä vaikka pakata mukaan? Mikä järki? Ilman telttaa ei olisi osattu etsiä mistään vielä aikoihin.

2. Eihän se sitten ole kummaa, jos se hanskaton kuoli ennen sinua. Toisaalta edelleen ei ole vielä minulla varmuutta että lähtivät yhtä matkaa. Aiemmissa päiväkirjoissa osa porukasta on lähtenyt jonkin sortin tutkimusmatkoille kiviä sörkkimään kun muut jäävät leiriin. Mitäs jos ne istumapaikat ja siellä oleva notski tehtiin neljän voimin tällaisella tutkimusretkellä lounastamiseen, ja sitten romahti lunta niskaan? Loput viisi sitten myöhemmin etsimään näitä viittä. No ei sekään kyllä oikein toimi ajatuksena. Ehkä paremmin kun ufot kumminkin.

3. Tuolla Dyatlovpass-sivustolla olevan piirretyn kartan mukaan matka puurajaan oli 450 metriä. Eli vähän reilu kierros urheilukentällä. Ei tosin luotettavimman näköinen kartta jonka olen nähnyt. Ei se ihan tajuton taivallus ole, kun kuitenkin olivat tottuneet tekemään 20 km päivämatkoja. Kun jäljet jäivät noin selvinä, ei silloin voinut olla kovin paha lumimyräkkä tai upottava hanki.

4. Nämä asiantuntijat kyseenalaistaisin, koska nimenomaan noissa linkeissänikin sanotaan että jos hätään köytyy, niin seetri on varmin veto. Toki tuore oksa on huonompi kun kuiva, mutta parempi kun ei mitään. Onko siitä seetristä kuvia? Oliko se kelo? Jos nuotio paloi 1,5 tuntia, minua ei hämmästytä mystisesti kadonneet risut sun muu pikkuroina, ne on poltettu siinä notskissa. Ei sillä yhdellä paksullakaan oksalla yksinään saa tulta noin kauaa pidettyä, se on vaan se aika jonka vaatii palaakseen poikki. Risuja ja kaarnaa sun muuta sälää voisi käyttää sytykkeenä.

5. Ei ehkä nuotion ääressä kuolioon saa sormiaan jos nyt ei nukahda, mutta kauanko oli pyöritty hanskoitta ennen kun nuotio syttyi? Siinä sytykkeitä keräillessä ja tikkujen kanssa ilman hanskoja pelatessa voisi saadakin. Todella pahat paleltumat voi saada aikaan vaikka hiihtolenkillä. Vaikeampaa olisi saada ihminen sidottua ilman että siitä jää selkeitä jälkiä ja mustelmia, ellei nyt ihminen ole tajuton.

6. Olen samaa mieltä siitä että porukka oli todennäköisesti hajallaan ja jakautuneena, syytä en tiedä. Joku eksyi, joku joutui onnettomuuteen, häntä hajaannutaan etsimään?

7. Istumapaikat voisivat olla sen pienemmän porukan ihan rauhassa aiemmin tekemiä ks kohta kaksi. Ehkä sitten myöhemmin lähdettiin niitä kohti etsimään suojaa?

8. Viiden metrin korkeudesta oksien katkominen olisi minusta järjellistä ehkä vain siten, että siellä oksat ovat ohuempia. Alaoksia on ilman kynäveistä kummempaa paha katkoa, ylempiä ohuempia saa ehkä sytykkeeksi helpommin. Alaoksia nirhitty ehkä sen jälkeen kun notski on saatu jo vireille.

9. En osaa sanoa onko otettu kantaa siihen oliko palovamma ennen vai jäljeen kuoleman, en tiedä kuinka hyvin sen aikaisia asiakirjoja asiasta on. Mutta jos kuoleman jälkeen, ehkä helpompi ajatella ettei kukaan siinä tilanteessa niin tarkkaan vahdi onko kuollut liian lähellä tulta. Tai toki mikäli tajuton kaveri on jätetty nuotion viereen lämmittelemään kun muut hakevat puita, hän on voinut sillä välin kuolla ja sitten palaa. Ja seetri öljyisenä on huono siitäkin että räiskii ja kipinöi, syttyikö vaatteet siinä?

1. Itse asiassa mun asemiesteoriassa on vähintään 4 asemiestä, joista vähintään kaksi jää sinne nuotiolle puun (ei ole kelo, vaan tuore puu, edelleen hengissä) alle =) Siis johtoporsas ja puuhun kiipeävä merkinantomies. Tässä ketjussa löytyy tarkempi kuvaus, tai montakin. Mutta siis ovat karsineet puun, että voisivat seurata outoa vakoojaporukkaa ja ottaa suunta rinteessä loistavalle teltalle, jossa murkinoidaan. Päällikkö lähettää kaksi ukkoa hakemaan retkeilijät kuulusteltavaksi.

Miehet menevät teltalle, jossa kaksi miestä on jo valmiiksi ulkona, kusella oltuaan. "mitä miehiä?! Nyt joka ukko ja akka ulos, niin selvitellään, millä asioilla ollaan!" "Retkeilijöitähän myö, tiedemiehii, näät..." " Juujuu, saatte kertoa nämä sadut kapteenille! Ulos taikka tuleepi Kalasnikovista!" Mies repelee teltasta pelästyneinä kömpivää porukkaa ulos. Joku alkaa räpläämään kenkiä jalkaan, mikä hermostuttaa asemiehen: "joka iikka ulos NYT ja kengät jää sinne!

No, opiskelijat tulevat ulos ja joku yrittää änkyttää, että on luvat herra tavarits. Toinen asemiehistä menee telttaan kokonaan sisälle, että josko sieltä löytyy vakoojan vehkeitä. Eihän täällä perkele näekään mitään. Nyt loppuu telttailut näillä pyhillä rinteilla! Hän vetelee teltan veitsellä päreiksi.

Sitten järjestetään retkue paririviin ja annetaan kaukana taivaanrannassa siintävän korkean seetrin suuntaan valomerkki: vakoojasakki on saatu hallintaan ja ollaan lähdössä takaisin. Seetrissä kaveri sytyttää oman taskulamppunsa ja antaa kompassisuunnan paluumatkaa varten. Käytetty lamppu viskataan teltan päälle, mistä se myöhemmin löytyy.

Sitten lähdetään ja kävellään halki rinteiden. Retkeilijät ovat epäuskoisia, että mitä tässä nyt tapahtui. Joku protestoi ja saa kiväärinperästä iskun selkäänsä. Tosi on kyseessä, mutta retkeilijät uskovat, että saavuttuaan päämääräänsä voivat asiat selittää ja kyllä tämä tästä vielä selviää. Silkka väärinkäsitys.

Mutta matka on niin pitkä, että he tajuavat, että henkihän tässä lähtee, ellei vallan jouduta kansantuomioistuimen kivääreiden eteen. Paremmin vaatetetuissa on vielä poweria, ja he tekevät ratkaisun lähteä juoksemaan karkuun. Neljä juoksee toiseen suuntaan, kolme toiseen, ja he pääsevät karkuun, koska on pimeää. Kaksi ei pääse. Muita ei hirveästi ajeta takaakaan, koska uskotaan, että kyllä ne sinne kuolevat, eikä sitäpaitsi asemiehetkään voi minnekään korpeen juosta ja itseään eksyttää.

Sitten päästään nuotiolle. "Kaksi vaan saatiin kiinni, muut vakoojat juoksi karkuun, toveri kapteeni!" "Perkele! No, nämä kaksi sitten kertovat, millä asialla täällä retkellään!"

Ukkoja hakataan ja heidät sidotaan (nilkoissa oli hiertymät) kiinni puuhun (kaarnaa vaatteissa ja hiuksissa). Ei tule tunnustusta vaikka palavalla puukepillä toista korvennetaan. Sitten havaitaan joku paperi, josta huomataankin, että hitto vie, nämä onkin ihan isänmaallista porukkaa eikä mitään vakoojia. Nyt kutsuu gulaggi, jos tästä kiinni jäädään!

Ei jäädä, monoa toisen eteen ja kotijurttaan 30 kilometrin päähän. Nämä saa jäädä korpeen kuolemaan, niitä ei täältä kukaan löydä.



Eikä pitkään aikaa löydykään. Lähdön jälkeen metsässä hortoilleet löytävät ja uskaltautuvat lopulta hiipuneelle nuotiolle, jossa kaksi kaveria on kuolleena. Ainoastaan heidän johtajaansa Dyatlovia ei näy, hän on jäänyt metsään ja kuollut hankeen. Vaatteita otetaan käyttöön. Kaksi on jo huonossa kunnossa ja päättävät yrittää teltalle takaisin, vaikka muut sanovat, että pitää kaivautua hankeen. Kuolevat matkan varrelle.

Muut kaivautuvat hankeen ja selviävät yhden yön / aika pitkään. Sitten tapahtuu onnettomuus ja he putoavat rotkoon tai lumimassat hautaavat heidät. Sen pituinen se=)

[Renault]

^ Niin onhan tuollainen tapahtumakuvaus mahdollinen, mutta niin kuin kaikki skenaariot tässä keississä, epätodennäköinen. Mietin vain, että aika todennäköisenä viranomaiset pitivät, että paikallisen heimon ukot eivät olleet siellä päinkään tuona yönä. Varsin perusteellisesti taisivat kuulustella porukan läpi mitä olen lukenut.

Dyatlov on kyllä ollut yhteydessä nuotiojengiin, koska hänellä oli se tekoturkisliivi Krivonishenkolta ja olihan Kolmogorovallakin ylimääräisiä vaatekappaleita päällään.

[Basilika]

Loistavaa, sullahan oli valmis loppukertomus niin kuin dekkareissa ikään! Mun täytyy kanssa hioa tuollainen, mutta ensin haastan sun tarinan muutamasta kohtaa:

Seetrin karsiminen ei olisi fiksua, vaikka kukapa väittää että asemiehet fiksuja olisikaan. Jos olet alarinteessä ja aiot tarkkailla jotain ylärinteessä salaa, etsi mieluummin pöhekköisin mahdollinen katajapusikko ja tiiraile sieltä. Valkoisen hangen keskellä rinteessä hohtava teltta näkyy kyllä hyvin 400 metrin päähän vaikka tiirailisi avaimenreiästä, mutta jos kekkuloit viiden metrin korkeudella karsitussa puussa, SINÄ näyt teltalle.

Jos neljä pyssykkää on mukana ja porukasta alkaa osa karkailemaan ja osa köpeksimään vastaan, miksi kertaakaan ei losauteta edes varoitusmielessä keneltäkään varvasta irti, tai sitten ihan rehellisesti pakenevaa selkään?

- Hohoo, et uskalla ampua, uhoat vaan senkin valtiovallan kätyri! Onko sulla edes paukkuja siellä?
- No enpä uskallakaan, ja varmistinkin päällä, mutta jos et opi olemaan niin käyn sytyttämässä karahkan ja grillaan sun jalkas!

Missä ovat neljän asemiehen saappaanjäljet, teltanpaikka, pissapaikka, tupakantumpit? Missä he yöpyivät, miten he eivät paleltuneet? Mitä he suojelivat vakoilijoilta? Ja mitä hittoa he duunasivat keskellä ei mitään muutaman hiihtelijän kimpussa?

Jos joku hitaanpuoleisempi yksilö sidotaan nilkoistaan puuhun, hän ei älyä avata solmuja käsillään, mutta varmempaa olisi aina sitoa kädetkin. Oliko ranteissa ruhjeita?

Miksi muut, asejormilta karattuaan, yön suojassa vietettyään eivät ota teltan alta suksia ja takkeja ja hiihdä hitoille sieltä? Tai edes anna yhdelle kovakuntoisimmalle niin paljon vaatteistaan kun voivat ja huuda RUN FORREST RUN jotta hän hakee apua?

Ja tärkeimpänä: jos asejormat haluaisivat opiskelijoita kuulustella, miksi tehdä se yöllä? Heillä on aseet. Myrsky nousemassa, ei ne tuolta rinteeltä mihkään lähde. Mukavasti omaan telttaan kääriytymään tulille, samovaari kamiinalle ja tsaikkaa nauttimaan. Aamulla makkaraleivän jälkeen teltalle tönimään saappaalla porukkaa hereille. Näkee paremmin potkiskellakin, ja osuu helpommin selkään jos joku ottaa juoksut. Miksi riskeerata oma henki törmäilemällä pimeässä myrskyssä? Ja valomerkkiä alarinteellä näyttääkseen voisi vaikka maata hangessa ja sohottaa lampulla taivaalle, kyllä sen ylärinteeltä näkee, paitsi jos on kova lumipyry, mutta silloin ei näe puustakaan merkkiä. Mutta voisi huutaa että Sergei tännepäin, ei se ole kun reilu 400 metriä. Sitä paitsi eikö seetriltä löytynyt retkeläisten lamppu? Miten asemiehet voisivat näyttää merkkiä teltaltatulijoille lampulla joka on teltalta?

No niin, ja sitten kilpaileva tehtävänratkaisu, jossa käytämme ratkaisevana vihjeenä viinapulloa (Dyatlovpass-sivuston mukaan sellaisia teltasta löytyi, ja ei kai kukaan ylläty jos venäläisnuorilla vähän vodkaa on lämmikkeeksi).

Ratkaisuna on telttakalsarikännit. Pitkä hiihtopäivä takana, kamat märkinä, kylmää ruokaa, kylmää, märkää, pimeää, ahdasta, ei edes nuotiota tai kuumaa juotavaa. Mutta hei! Kevennetäänpäs tunnelmaa ja reppuja juomalla pari pulloa pois! Ihan mukavasti lähtee ilta etenemään, mutta voi, opiskelijavaroilla ostettu pimeä pirtupullo onkin rähinäviinaa. Kännissä ollaan kun käet. Ensin perisuomalaisessa kuurankukkaitkukännissä, mutta vielä löytyy repun pohjalta pullo, ja niinpä TÄNTTÄRÄTÄÄ JÄTKÄT, MEIKÄ ON AFFENA! Aamulla herätään kalpeina hiljaa, hei tapeltiinko me eilen, mulla on musta silmä, mutta hetkinen. Ei ole kymmentä neekeripoikaa, ei ole yhdeksää retkeilijää, on viillelty teltta, kaamea krapula, auki lepattava teltanaukko ja OIKEESTI HELVETTI MISSÄ NE MUUT ON?

Kaksi paremmin pukeutunutta lähtee perään, käy aamupissillä, yrjöllä, ottaa vielä huikan ja lähtee etsimään.

And then there were none.