Tapaus Dyatlov pass (1959)

[Kuolemannaakka]

Erikoista oli että puukko hävisi, mutta puukon tuppi löytyi sieltä raviinin läheisyydestä.

[Basilika]

Oliko tuo Slobodinin ranteessa näkyvä kello Tibon toinen kello? Kellään muulla ei ollut rannekelloa mukana?

Ei kun eihän se voine se olla, vaan jonkun nuotiolla kuolleen? Eiks tossa nyt kello näy ranteessa kuitenkin?

On se kello. Ja oli siellä useampiakin kelloja, puuttuivat vaan tutkijoiden tavarainventaariosta, mutta näkyvät valokuvissa ja palautui omaisille. Tässä lisötietoa:

https://dyatlovpass.com/watches

Jos tuon sivuston teoria pitäis paikkaansa, kelloista vois arpoa kuolinaikaa. Ideana siis että viisarikello lakkaa käymästä kun se jäätyy.

Sanoisin että useimmat epäselvyydet tavaroissa selittyy sillä että kaikki on vaan kirjattu päin huttua.

[Renault]

Asia on juurikin noiden tavaroiden epäselvyyksissä: kaikkea ei vain kirjattu ylös oikealla tavalla. Myös se puuttuva puukko on joissakin lähteissä arveltu löytyneet raviinista ruumiiden läheltä.

[Basilika]

Lueskelin päiväkirjoja. Telttaa on ensimmäisen kerran korjattu yhden yöpymisen jälkeen. Pari päivää ennen viimeistä merkintää on jo tapeltu siitä kuka joutuu korjaamaan telttaa, mutta päiväkirjan kirjoittaja toteaa että "reikiä on niin paljon, että työtä riittää kyllä meille kaikille".

Jos teltta on ihan normiyöpymistenkin jälkeen aika päreinä, ei kai se ole niin kovjn kummallista että se pitkään tyhjänä säiden armoilla ja lopulta lumen alla seistyään on aika säpäleinä.

Hauskaa etteivät oo muka saaneet selville kenen tuo yksi päiväkirja on. Käsinkirjoitettu, ja mainittu monia muista nimeltä, eli heidän ei ainakaan. Konella oma päiväkirja, joten ei heidänkään. Eivät sitten oo viittineet lopuilta etsiä jotain käsikirjotusnäytettä?

[Renault]

Telttahan oli sangen laho tapaus. Tuo selittääkin miksi löytyi se reikään tungettu vaate siellä rinteessä: reikiä oli niin ettei ehditty edes paikata. Teltta oli muistaakseni UPI Sports clubin yhteinen.

[Renault]

Löytyi vähän tietoa, minkä verran kukin oli tehnyt retkiä ennen viimeistä kohtalokasta matkaa. Kyllä he sangen kokeneita olivat, eivät mitään tavallisia viikonloppuretkeilijöitä. Tässä luettelossa on siis vain virallisesti merkityt retkikunnat, ei sisällä omatoimisesti tehtyjä viikonloppuharrastuksia. Retket on merkitty kahteen rekisteriin, viralliseen (pitää vielä selvittää mikä rekisteri) ja UPI (Uralin polytekninen instituutti) Sports clubin tietoihin. Vaellukset ovat siis osin samoja, mutta merkitty vain tosiaan kahteen eri paikkaan.

Dyatlov: 9 vaellusta, myös johtajana. UPI:10 vaellusta Ensimmäinen 1951.

Kolmogorova: 6 vaellusta, myös johtajana. UPI: 8 vaellusta. Ensimmäinen 1955.

Dubinina: UPI: 4 vaellusta. Ensimmäinen 1956.

Doroshenko: UPI: 5 vaellusta, 1 johtajana. Ensimmäinen 1956.

Thibeaux-Brignolle: 6 vaellusta, 1 johtajana. UPI: 5 vaellusta. Ensimminen 1956.

Krivonishenko: 6 vaellusta, 4 johtajana. UPI: 7 vaellusta. Ensimmäinen 1954.

Kolevatov: 5 vaellusta, 2 johtajana. UPI: 6 vaellusta. Ensimmäinen 1955.

Slobodin: UPI: 6 vaellusta. Ensimmäinen 1952.

Zolotarev: 24 vaellusta. Ei tarkempia tietoja aloitusvuodesta.

Kokeneimmat olivat siis ammattiinsa valmistuva Zolotarev, sekä Dyatlov ja Kolmogorova. Vähiten (virallista) vaelluskokemusta oli taas kolmikolla Dubinina (nuorin jäsen), Slobodin ja Doroshenko. Loput kolme jäävät tähän väliin ja ovat johtaneetkin aikaisemmin retkikuntia.

[damfin]

Mikä ihme omaa elämäänsä elämään lähtenyt vitsi tuo kylmäyöpymisharjoitus on? ei teltassa ole retken aikana vietetty päiväkirjan mukaan yhtään yötä ilman kaminaa.
Onko se "kylmäyöpyminen" jonkun omaa elämäänsä elävä käännösvirhe joka on lähtenyt tästä päiväkirjan lauseesta:

Today is a third cold night on the bank of Auspiya river. We are getting used to it. The stove does a great job. Some of us (Thibeaux and Krivonischenko) think we need to build steam heat in the tent.

Tuossa siis sanotaan että on kolmas kylmä yö Auspiya joella, mutta kamiina toimii hyvin, jopa niin hyvin että Thibeaux ja Krivonischenko pohtivat höyrysaunan tekoa teltaan (vitsi)

Eli "kolmas kylmä yö" tarkoittaa sitä että ulkona on kylmä, mutta ei sitä että teltassa vietettäisi kylmä yö ilman lämmitystä.

Suosittelisin lukemaan nuo päiväkirjat varsinkin viimeisten päivien osalta läpi ihan ajatuksella, helpottaisi näiden spekulaatioiden pohtimista kun kuitenkin nuo päiväkirjojen tarinat ovat todennäköisesti ainoat melko varmasti paikkansa pitävät tiedot reitistä ja tapahtumista.

Niin siis kaminaa ei siinä telttapaikassa oltu käytetty vaan oli repussa, ja se oli näiden opiskelijatovereiden spekulaatio että kylmäyöpymisharjoitus.

Voi tietty olla etä sitä ei oltu vielä kaiveltu sieltä repusta, mutta kuulostaisi oudolta jos teltassa oli jo syötykin.

Niin paitsi että tuostakin löytyy kaksi eri versiosta, teltan löytöpaikalla tutkineiden kuvassa kamina on piirretty löydetyksi teltan lattialta siltä kohdalta missä se normaalisti roikkuu katosta, toinen versio kertoo että löytyi siitä teltan nurkasta repussa missä sitä normaalisti säilytettiin... mutta minua ihmetyttää se että sitä muka olisi normaalisti säilytetty teltan sisällä silloin kun se ei ollut käytössä, muutenkin ahdas teltta niin miksi se reppuun pakattu kamina olisi säilössä teltan sisällä?
Eli kyseessä voi olla jälleen käännösvirhe jolloin luottaisin enemmän siihen piirrokseen.

[Basilika]

Löytyi vähän tietoa, minkä verran kukin oli tehnyt retkiä ennen viimeistä kohtalokasta matkaa. Kyllä he sangen kokeneita olivat, eivät mitään tavallisia viikonloppuretkeilijöitä. Tässä luettelossa on siis vain virallisesti merkityt retkikunnat, ei sisällä omatoimisesti tehtyjä viikonloppuharrastuksia. Retket on merkitty kahteen rekisteriin, viralliseen (pitää vielä selvittää mikä rekisteri) ja UPI (Uralin polytekninen instituutti) Sports clubin tietoihin. Vaellukset ovat siis osin samoja, mutta merkitty vain tosiaan kahteen eri paikkaan.

Dyatlov: 9 vaellusta, myös johtajana. UPI:10 vaellusta Ensimmäinen 1951.

Kolmogorova: 6 vaellusta, myös johtajana. UPI: 8 vaellusta. Ensimmäinen 1955.

Dubinina: UPI: 4 vaellusta. Ensimmäinen 1956.

Doroshenko: UPI: 5 vaellusta, 1 johtajana. Ensimmäinen 1956.

Thibeaux-Brignolle: 6 vaellusta, 1 johtajana. UPI: 5 vaellusta. Ensimminen 1956.

Krivonishenko: 6 vaellusta, 4 johtajana. UPI: 7 vaellusta. Ensimmäinen 1954.

Kolevatov: 5 vaellusta, 2 johtajana. UPI: 6 vaellusta. Ensimmäinen 1955.

Slobodin: UPI: 6 vaellusta. Ensimmäinen 1952.

Zolotarev: 24 vaellusta. Ei tarkempia tietoja aloitusvuodesta.

Kokeneimmat olivat siis ammattiinsa valmistuva Zolotarev, sekä Dyatlov ja Kolmogorova. Vähiten (virallista) vaelluskokemusta oli taas kolmikolla Dubinina (nuorin jäsen), Slobodin ja Doroshenko. Loput kolme jäävät tähän väliin ja ovat johtaneetkin aikaisemmin retkikuntia.

En kyllä välttämättä sanoisi sangen kokeneiksi, mutta makuasioitahan näin. Jospa mutoillaan vaikka esimerkiksi niin, että "olen ollut oppilaitokseni liikuntakerhon mukana neljällä vaellusretkellä, ensimmäisellä jo kolme vuotta sitten" - ei kuulosta ollenkaan niin hienolta kun "virallisia vaellusmerkintöjä niin ja niin paljon".

Siis varmasti ovat ennenkin leireilleet, mutta kokeneita eräjormia jotka eivät voi tehdä virhearviota ja handlaavat helposti lumimyrskyn risassa teltassa vuorenrinteellä? Minusta ei vielä tuon perusteella. Ja kun lukee päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä varustautumisesta, niin ei siitäkään tule oikein kuvaa kokoneisra ja harjaantuneista ääriolosuhde-eräilijöistä. Yhdessä kirjeessä lukee suunnilleen että jos on yli 25 astetta ja pakkasta ja tuulee tai jos on yli 30 astetta pakkasta niin sitten ei voida kyllä olla ulkona.

Ja siis itsehän olisin varmasti päässyt hengestäni tuolla reissulla, ei sillä.

[Renault]

No ei voi sanoa ihan eräjormiksi, mutta ikäisekseen kyllä osoittavat kiitettävää harrastuneisuutta. Ja kyllä olosuhteet voivat yllättää vaikka kuinka kokeneen jorman, kun luontoäiti panee parastaan.

[Basilika]

No ei voi sanoa ihan eräjormiksi, mutta ikäisekseen kyllä osoittavat kiitettävää harrastuneisuutta. Ja kyllä olosuhteet voivat yllättää vaikka kuinka kokeneen jorman, kun luontoäiti panee parastaan.

Joo en sitä tarkoittanutkaan etteivätkö varmaan ikäisikseen reippaita harrastajia, mutta eivät NIIN kokeneita että sitä voisi käyttää perusteluna sille mikseivät he ihan omin nokkineen ilman ulkopuolista tekijää olisi voineet joutua pulaan lumimyrskyssä. Tarkoitan siis näitä "he eivät olisi suunnistaneet väärin jos olisivat olleet menossa paikkaan X" (muuten päiväkirjoissa mainitaan että he meni väärää kautta jossain vaiheessa) tai "he eivät olisi tehneet nuotiota niin tai näin" tai "he eivät olisi säikähtäneet vaikka sitä tai tätä" koska olivat niin rautaisia talvivaellusammattilaisia.

[Renault]

Tuoltahan löytyi mielenkiintoista tietoa teltan vauriosta. Dyatlovpass ja Case files ja sieltä Act of Criminalistic expertise (tent). Teltan toinen sivu oli siis ihan valokuvienkin mukaan aika riekaleina ja aina väitetään, että sisältäpäin se on viillelty juu. Mutta mutta, jutun juju onkin mitkä ovat niitä viiltoja sisältä päin ja mitkä varmaankin etsijöiden tekemiä ja onhan myrskytuulikin tehnyt varmaan osansa.

Tutkijoiden mukaan vain kolme viilloista ovat erilaisia muihin vauriohin verrattuna, eli ne ontehty poikkisuunnassa kankaaseen ja tehty kankaaseen nimenomaan sisältä päin.

Viilto 1: sisäänkäynnin lähellä noin puolivälissä sivua, pituus 32 cm
Viilto 2: sisäänkäynnin lähellä sivun yläkolmanneksen kohdalla, pituus 89 cm.
Viilto 3: keskellä sivua alakolmanneksen kohdalla, pituus 42 cm.

Lisäksi noiden vaurioden läheltä löydettiin ikään kuin puukonpistoja kankaaseen ja puukon/terävän esineen aiheuttamia naarmuja. Kun katsoo kuvaa, miten viillot sijaitsevat, niin noista viilloista ei kyllä lähdetä ulos teltasta silloin kun se on pystyssä. Anteeksi vain, tulee mieleen että tuollaiset viillot ja epätoivoiset puukolla tökkimiset sisältä päin viittaavat siihen, että teltan päälle on sittenkin pudonnut jotain ja haudannut sen. Ja se ei voi olla muuta kuin lunta kinoksesta joka kertyi myrskyssä teltan yläpuolelle.

PS Tosiaan, eihän mysky enää riepottele telttaa jos se hautautuu, mutta katsokaapa sitä yhtä reikää miten se on muodostunut. Ensin puukolla on viilletty ja se on ikään kuin stopannut johonkin ja samasta viillosta on vedetty sitten eri suuntaan. Tuo on toistunut jopa kaksi kertaa siinä samassa reiässä.

[Kuolemannaakka]

Toivottavasti tämä joskus selviäisi "ihan oikeasti", koska itse en ainakaan voi uskoa mitään sellaista selitystä, jossa teltta hylätään jonkun luonnonvoiman takia hakematta sieltä varusteita pois. Ei noin tyhmää käytöstä voi ollakaan, koska jokaisen piti tietää, että kyseessä on varma kuolema.

Eikä mikään asia oikeasti estä kaivamasta telttaa esille tai kaivamasta edes niitä kamoja esille. Kun kuitenkin joukossa on pari ihan normaalisti varustautunutta henkilöä, niin mikä heidän toimintakykynsä oikein vei? Ei olisi edes paljain käsin tarvinnut kaivaa. Teltassahan olisi ollut lapiokin kai.

Ja kun teltan päät pysyivät pystyssä, niin eihän se teltta ihan maahan voinut romahtaa. Minkä ihmeen vuoksi telttaa pitäisi viiltää auki sisäänkäynnin lähellä, kun siitä sisäänkäynnistä pääsisi ulos? En vaan tajua, mutta ymmärryskykyni ei tietenkään ole rajaton=)

Joku asia esti menemästä teltalle sen jälkeen kun sieltä oli poistuttu.


Hyväksyn ulkopuolisen henkilön (paikan päällä tai helikopterissa), uffo-miehen, lumimiehen, murhanhimoisen vuoristokarhun, joka jää teltalle oleskemaan ja jonkun näkymättömän radioaktiivisen tai kemiallisen reaktion tapahtumisen, joka saastuttaa teltan ja sen ympäristön.


Mutta oikeasti: lunta tulee teltan päälle. Lähdemme kävellen alarinteeseen yhdessä puolentoista kilometrin päähän jäätymään ilman varusteita 9 eri ihmistä, jokaisella omat kokemukset, ajatukset ja toimintatavat.

[Renault]

Teltasta ei sittenkään tultu ulos "puukolla seinän läpi" niin kuin aina on väitetty. Se on samanlainen hokema tämän tapauksen yhteydessä kuin että he pakenivat alusvaatteisillaan metsään. Teltta on revitty kunnolla päreiksi vasta etsijöiden toimesta, väitän.

[Kuolemannaakka]

Teltasta ei sittenkään tultu ulos "puukolla seinän läpi" niin kuin aina on väitetty. Se on samanlainen hokema tämän tapauksen yhteydessä kuin että he pakenivat alusvaatteisillaan metsään. Teltta on revitty kunnolla päreiksi vasta etsijöiden toimesta, väitän.

Mutta kuinka on saatu viillettyä pystysuorat viillot katosta lattiaan, jos teltta on ollut maassa? Tai onko niitä viiltoja edes...
Hankalaahan on mitään arvailla, jos kaikki tiedot ovat vääriä.

[perusasiamies]

Kun katsoo noita karttoja, niin teltan suuaukko ilmeisesti osoitti sinne, mistä suunnasta oltiin tultu paikalle, eli etelään. Kun teltta sitten revittiin sisältä auki, niin on varmasti vaikea pilkkopimeässä hahmottaa, miten päin teltta on ollut pystyssä. Tällöin on saatettu tehdä helposti se virhe, että on lähdetty laskemaan rinnettä väärään suuntaan. Etelän suunnassahan olisi ollut se varasto, josta olisi saanut suojaa.