Hypnoosi

[Sariola]

- "Näyttää olevan niin, että posthypnoottinen ja jälkihypnoottinen ovat synonyymejä"

Vai että siltä näyttää.

- hymm -

Siltä se näyttää, ja voi sitä pitää varmanakin. Näyttää myös siltä, että nämä termit ovat tuttuja kaikille alasta enemmän tietäville, vaikkakaan ei Mariackalle. Sekin on varmaa, että näitä käytetään myös lääketieteessä, ja noiden kaikkien kolmen eri yhdistyksen jäsenistön keskuudessa, eivätkä ne suinkaan kuulu vain sille yhdelle yhdistykselle. Minulle, joka en ole alan ammattilainen, tuo termien käyttö ei ole itsestäänselvyys, vaan asia pitää varmistaa esim. kyseisen liiton säännöistä. Kun on sääntöihinkin merkattu - niin on varmasti tunnettu ja myös käytetty. Näinhän ne asiat selviävät. Mariacka taitaa vieläkin olla etsimässä Googlella, että onkohan tuo posthypnoottinen suggestio oikea ja hyväsyttävä termi. Viime tietojen mukaan ei ole vielä löytänyt. Mutta odotellaan rauhassa - hiljaa hyvä tulee. Onhan se hyvä, että awa tuntee pre- ja post- etuliitteet. Se viittaisi sivistykseen! kaikki muu kirjoittelu ei kylläkään. Tosin termeissä ei aina käytetä näitä, vaan sanan todellinen sisältö pitää tuntea muuten. Niinhän se käytännössä on. Taidankin ottaa yhteyttä ylläpitoon ja ilmoittaa, että awa käyttää "halventavia nimityksiä" henkilöistä, jotka ovat hänen mielipiteidensä kiusana. "Asser-setä", "hypnoraattori" ja "Google-amanuenssi" esimerkkeinä. Tällainen kirjoittaja voitaisiin tietysti poistaa, ainakin määräajaksi. Katsotaan, mitä ylläpito tekee?

[konsta]

Mainossivuston luotettavuutta pidetään yleensä heikkona.

Linkittämässänne sivustossa posthypnoottisen suggestion menetelmää tarjottiin itsehypnoosin menetelmänä.

Ai jahas, takerruit tuohon google-tietoon. Sillä nyt ei ollut tarkoituskaan todistaa mitään, vaan se oli käsitteen määritelmämänä. Sinähän et tuntunut edes tietänvän, että sellainen käsite on ylipäätänsä olemassa tai että se on myös tieteellinen.

Vastaa nyt rehellisesti Mariacka: vieläkä olet sitä mieltä, ettei posthypnoottisat suggestiota ole mitenkään tieteellkisesti määritelty käsitteenä? Siitähän tämä koko homma lähti ja siksi tarjosin tuota artikkelia tutkijan haastattelusta.

[Sariola]

Hieman kevyempi puheenvuoro!

Tuolla englannin kielisessä maailmassa tämä termi posthypnoottinen suggestio on erittäin hyvin tunnettu ja käytetty termi.

Lueskelin sieltä juttuja sen käytöstä ja sen soveltamisessa sattuneista kömmähdyksistä.

Niiden juttujen mukaan, sitä oli siellä käytetty mm. tupakanpolton lopettamiseksi, ja liikennepelon poistamiseksi.

Niinpä eräs lääkäri oli antanut liikennepelosta kärsineelle potilaalleen posthypnoottisen suggestion, että tämä menettää liikeenpelkonsa täysin, kun astuu asunnostaan ulos. No, se onnistui, mutta potilas päätyi sairaalaan liikenneonnettomuuden uhrina. Ilmeisesti tuli liian rohkeaksi.

Toinen erikoinen tapaus siellä oli sellainen, että hypnotisoija oli antanyt jälkihypnoottisen suggestion potilaalleen, että kun hän koskettaa tätä sormenpäällään, vaipuu tämä heti hypnoosiin. Viisitoista vuotta myöhemmin nämä molemmat olivat samoilla päivällisillä ja tämä hypnotisoija vahingossa kosketti kaveriaan. Tämä kaveri vaipui silmänräpäyksessä hypnoosiin! Vähän erikoinen sattumus.

Näiden juttujen mukaan tuollainen jälkihypnoottisen suggestion kesto vaihtelee suuresti. Joissakin tapauksissa se kestää hyvinkin kauan, jopa vuosikymmeniä, joskus vain lyhyehkön ajan riippuen monista eri tekijöistä.

Nämä ovat tietysti juttuja, mutta osoittavat sen, että tätä posthypnoottista suggestiota (jälkihypnoottista suggestiota) käytetään maailmalla runsaasti, ja se aiheuttaa joskus myös ongelmia. Kerrotaan siellä sellaistakin juttua, että tupakanpoltosta vieroitettava vaipui psykoosiin kun yritettiin tätä keinoa. Vaaransakin sillä näyttää olevan, siinä Mariacka on oikeassa, mutta kyllä tämä menetelmänä tunnetaan ja myös käytetään siitä huolimatta.

[Sariola]

..... ..... .....
Jos ymmärrät lukemaasi, en ole missään vaiheessa kiistänyt suggestion vaikutusta hypnoosissa (tai sitä ilman).

Posthypnoottista suggestiota ei käytetä terapiamuotona lääketieteessä. Joitakin kokeita sen vaikutuksista on tehty, mutta tutkimusten mukaan tämäntyyppiset suggestiot tehoavat vain erittäin suggestioherkkiin ihmisiin, jotka luultavimmin noudattaisivat annettuja ohjeita (suggestioita) vaikkei niitä hypnoosissa annettaisikaan. Tätä tutkitaan vielä.

Mutta kerro toki esimerkkejä tuosta hypnoosissa toteutetusta suggestiosta. Ja mielellään ihan omin sanoin, ei tarvitse etsiä esimerkkejä itsehypnoosimenetelmiä kaupittelevalta sivustolta.

Jos jokin asia on sinulle selvä, siinä ei näköjään tarvita välttämättä minkäänlaista logiikkaa. Se on toki hieno piirre, mutta siitä voi olla aikuisen elämässä myös ongelmaa.

Kerrotaan, kerrotaan esimerkkejä...
Täytyy jälleen aiheuttaa Mariackalle "aikuisen elämässä myös ongelma". Näyttää siltä, että Mariacka on jälleen levittänyt perätöntä tietoa. Sen voi todeta seuraavasta TV:n MOT ohjelmasta, josta lyhennelmä alla:
-----------------------------------------------------------------------------------


TV1, Mot 2.5.2005 / Toim. Matti Virtanen / PIM – Olet terapeutti /

”Hypnoosin teho on ajoittain ällistyttävä”
Psykoterapeuteilla kaksijakoinen suhtautuminen hypnoosin terapiakäyttöön


MOT selvitti psykoterapeuttien suhtautumista hypnoosiin kyselyllä, joka lähetettiin kaikille psykologiliiton rekisterissä oleville psykoterapeuteille. Kirje lähetettiin myös Tieteellinen hypnoosi ry:n terapeuttiluettelossa oleville henkilöille. Kysely tavoitti noin 450 henkeä, joista 50 vastasi. Vastausprosentti oli sen verran alhainen, ettei mitään yleistyksiä kannata tehdä. Tähän yhteenvetoon on koottu osa vastauksista.
(Tämän kirjoittajan poimintoja. Sariola)



Kysymys 1. Mikä merkitys hypnoterapialla tai suggestiivisilla menetelmillä voi olla psykoterapiassa?

– Mielestäni hypnoterapialla ja suggestiivisilla menetelmillä voi olla suurikin positiivinen vaikutus potilaan hoidossa/koetussa voinnin paranemisessa. Kysymykseen tulevat esim. erilaiset jännitystilat, tupakasta vierottaminen, kivun lievitys, psyykkinen valmentautuminen. Hypnoterapiaa ja perinteistä keskustelevaa terapiaa ei tule sekoittaa keskenään, vaan hoidon tulee olla jompaakumpaa. Hypnoterapiassa terapeutin rooli on aktiivinen ja se korostaa terapeutin manipulatiivista, autoritaarista asemaa potilaaseen nähden. Tämän takia sen käytössä on oltava erityisen huolellinen. Hyvin herkille, vaikutusalttiille potilaille se ei mielestäni sovi, kuten ei myöskään psykoottisille. Erotusdiagnostiikka on hallittava, mikäli hypnoottisia tai suggestiivisia hoitomuotoja käyttää. (vastaaja on perehtynyt hypnoosin teoriaan ja käytäntöön mm. opiskeluaikoinaan)

– Psykoterapiassa hypnoosilla ja suggestiivisilla menetelmillä on hyvin laaja merkitys. Hypnoosissa mm. mielikuvatyöskentely voimistuu, mitä voidaan käyttää ihmisen hyväksi monin tavoin. Ihmisen kyky tiedostaa tässä ja nyt lisääntyy, stressitaso laskee jne. (vastaaja käyttää hypnoosia)

– Muutamien vuosien ajan hypnoosi on saavuttamassa mielestäni sille kuuluvan arvonsa yhtenä psykoterapian muotona. Sen käyttöä lääketieteessä on huomattavasti estänyt ja hillinnytkin yleisön näkemykset sen viihteellisyydestä ja usein se on liitetty ”huuhaa-hoitoihin”. Suggestiot ovat aina olleet tehokas työväline vallanpitäjillä yms., jotka haluavat
villitä toisia. Hypnoosi on ideakylvöä yksilöihin. Heissä suostutellut mielikuvat alkavat vähitellen muokata heidän ajatuksiaan tarkoitettuun, ohjattuun suuntaan. Maailma on täynnä esimerkkejä näistä negatiivisista ilmiöistä. Hypnoosi elää ikään kuin kaksoiselämää, sillä on myös positiivinen osansa taiten käytettynä.

- Hypnoosi on ollut ilmeisesti lääkäreiden työmenetelmä sairaanhoidossa. Historia osaa kertoa myös näistä varsin runsaasti. On sääli, että vallitseva hypnoosin negatiivinen ennakkomaine estää monia hakeutumasta hypnoterapian piiriin. Olen itse käyttänyt hypnoterapiaa yli kolmenkymmenen vuoden ajan osana hoitoarsenaaliani. Tavallisesti suosittelen potilaalle hypnoosia, jos kokemusteni mukaan siitä on henkilön sairauden hoidossa mahdollisesti hyötyä. - - Itse käytän hypnoosia lievempien sairauksien ja ongelmien hoitoon. - - Kun kerran sairaus tai ongelma on selvitelty, on varsinaisen hypnoosin käyttöindikaatiotkin selvillä. Usein hypnoterapialla voidaan pitkäaikaislääkitys jättää laskuista pois tai huomattavasti keventää. Teho on ajoittain ällistyttävä. Hypnoosia ei voida suinkaan pitää minään ihmekeinona. Se on yksi terapiamuoto toisten joukossa. Täytyy tuntea sen rajoitukset, edut ja haitat. Se ei sovellu kaikille, kaikki eivät mene hypnoosiin jne. (vastaaja käyttää hypnoosia)

----------------------------------------------------------------------------

Noissa lainauksissa puhutaan vain yleensä hypnoterapiasta. Voidaan päätellä, että ainakin osassa käytetään myös jälkihypnoottista suggestiota hoidon osana. Se on niin olennainen osa hypnoosissa annettavista suggestioista. Tätä johtopäätöstä voidaan pitää varmana, vaikka sitä ei erityisesti mainita.

Koko juttu löytyy täältä:
http://yle.fi/mot/mv050502/kysely.htm

[Sariola]

Nils Gustafssonin hypnoosi

Tässä esityksessä en pyrikään olemaan objektiivisen varma asioista, vaan esitän asiat niinkuin oletan ja uskon niiden olleen.

* Hypnoosin suorittaja oli hyvin ja huolellisesti valittu. Hänellä oli sekä arvovaltaa että riittävät taidot tehtävän suorittamiseen. Stenbäck oli saanut hypnoosioppeja mm. Saksassa ja varmaan aikalaiset pitivät häntä erittäin pätevänä nimenomaan tähän tehtävään. Arvoltaan Stenbäck oli lääketieteen tohtori.

* Potilas, NG, kaikesta päätellen kunnioitti tohtoria suuresti. Lisäksi hän halusi henkilökohtaisesti tulla hypnotisoiduksi ja selvittää oikean tekijän. Minusta kaikki olemassa olevat tiedot viittaavat siihen.

* Niiden lähteiden mukaan mitä minä olen nähnyt, oli hypnoosikoe hyvin onnistunut teknisesti. Koehenkilö oli vaipunut sopivaan keskisyvään hypnoosiin. Lääkärillä on myös omat keinonsa tarkistaa, että potilas todella on hypnoosissa. Eräiden lähteiden mukaan se tapahtuu silmistä käyttäen apuvaloa. Tietynlainen reaktio syntyy vain sillä, joka on hypnoosissa. Minä oletan, että tarkistus on tehty.

* Potilas on kyllä kuvannut tapahtumia hyvin todentuntuisesti, ja niin on voinut hyvin myös tapahtua, mm. verrattaessa kertomusta viimeisimpiin tietoihin, joita KRP:n veritutkimusryhmä on esittänyt 2000-luvulla. Kuitenkin tässä on valemuistojen mahdollisuus. Jos siinä paikalla on ollut muistiaukko, on potilaan alitajunta voinut kehittää siihen valemuistoja. Näin itse hypnoosikertomus ei ole luotettava. Aivan varma ei voida olla kumpi tapaus on kysymyksessä, todelliset tapahtumat vai valemuistot.

* Hypnoosikoetta on ollut valvomassa toinen varmistava lääkäri ja kaksi poliisin edustajaa. Tietysti he ovat pysytelleet taustalla ja olleet häiritsemättä itse hypnoositapahtumaa. Oletan, että mitään häiriötä he eivät ole aiheuttaneet. Lääkärin ja potilaan lisäksi paikalla on siis ollut kolme muuta silmäparia, he ovat tarkkailleet, mutta eivät ole häirinneet tapahtumaa. Tämä järjestely on varmaan tehty etukäteen ja huolellisesti.

* NG on itse jälkeenpäin kertonut, että hän ei muista mitään, mitä hypnoosissa oli tapahtunut. Myös hän on kertonut, että hänelle ei myöskään ole kerrottu mitään, mitä hän on sanonut. Vasta 2000-luvulla on hypnoositiedot saatettu julkisuuteen. Aiemmin ne ovat olleet salaisia.

* Hypnoosikokeen lopussa AS on antanut potilaalle jälkihypnoottisen suggestion unohtaa kaikki, mitä siinä tilaisuudessa on tapahtunut. Niin näyttää myös tapahtuneen. AS näyttää hyvin tienneen, miten se tehdään ja miksi se tehdään. Nämä tiedot ovat olleet ammattilaisten tiedossa jo ennen Bodomin tapahtumia. Hypnoosi on vanha asia. Sillä ei ole merkitystä, onko tuota jälkihypnoottista suggestiota tuohon aikaan sanottu posthypnoottiseksi suggestioksi, jälkihypnoottiseksi suggestioksi vai pelkästään suggestioksi. Itse asia on ollut tuohon aikaan jo hyvin tunnettu ja myös Stenbäck on sen hallinnut varsin hyvin. Tuo hypnoosikoe on ollut hyvin onnistunut tapahtuma. Jo tuohon aikaan on hyvin tiedetty, että hypnoositiedot eivät riitä sellaisenaan todisteiksi. Jossain määrin nuo tuntomerkit viittasivat mm. erääseen saksalaissyntyiseen mieheen, mutta varmuutta siitä ei ole ollut, eikä ole tänäkään päivänä. Lisäksi on olemassa alitajunnan synnyttämien valemuistojen mahdollisuus.

Näin se minun arvioni mukaan on mennyt!

[konsta]

Aika pitkälti olisin samaa mieltä Sariolan kanssa tuosta hypnoosista. Kannattaa muistaa, että tieteeellisen hypnoosin juuret ulottuvat aina 150 vuoden taakse Suomen historiassa, joten ei ollut mistään uudesta "villityksestä" kyse.

Toisaalta nykykäsityksen mukaan Asser teki joitakin virheitä, eli johdatteli potilasta tietyin ennakkoasetelmin. Todella tarkka tuossa pitäisi olla, eikä Asserilla tuntunut olevan "kuulustelijan" otetta asioihin. Finneistä ei tietenkään voi kysyä, vaan ainoastaan: näkyykö kasvoissa(kaikilla on kasvot) jotakin, jne.

Hypnoosikertomus ikäänkuin katkeaa siihen Nilsin ilmoitukseen, ettei hän näe mitään, koska silmissä on verta. Tässä Asser johdattelee taas liikaa, eli "palauttaa" Nilsin telttaan. Tärkeitä kysymksiä jää tekemättä. Kuulohavinnosta ei puhuta mitään. Tarkentavat kysymykset puuttuu.

[Sariola]

Olen siitä samaa mieltä, että kysymysten muotoilu olisi voinut olla parempi. Silti itse tapahtumana hypnoosikoe näyttää onnistuneen. En myöskään usko, että tarkkailijat olisivat häirinneet tapahtumaa millään tavalla, kuten Hessu52 on arvellut. Kyllä tohtorin tasoinen mies tietää, että tarkkailijat pitää sijoittaa niin, että he eivät häiritse. Ei siinä pyöritä ympärillä, räpsitä valokuvia ja poltella tupakkaa. Sensijaan Hessun mielikuvitus näyttää toimivan omituisen lapsenomaisesti.

[Sariola]

MITEN TODETAAN ONKO POTILAS VAIPUNUT HYPNOOSIIN?

Jo tavallisen järkeilyn perusteella voidaan päätellä, että lääkäri kyllä voi todeta, onko potilas vaipunut hypnoosiin. Siihen on varmaan useitakin menetelmiä. Tässä on yksi: pupillirefleksin poikkeava toiminta. Hypnoosissa olevaa pyydetään avaamaan silmänsä. Tällöin kevyen valon osuessa silmään pupilli ei supistu normaalisti. Tämä normaali refleksi puuttuu. Näitä on todennäköisesti muitakin. Täällä on kyselty voiko hypnoosissa olon todeta. Eli vastaus on: kyllä voi.

Pupillary reflex

The esoteric publication Hypnotism, by Danish hypnotist Carl Septus, is an early reference work that notes the absence of the pupillary reflex sign. Septus states specifically that after subjects have been asked to open their eyes during a deep trance, light shone into the eyes does not cause pupil contraction. The hypnotist may use suggestion to keep the subject in hypnosis, but must avoid suggestions relating to eyes, visual focus, light, or the dilation or contraction of the pupils.

[Hessu52]

Jahas Sariola.

Nyt sitten syytät mielikuvitustani lapsenomaiseksi, kun sitä tuolla muutama tovi aikaisemmin suorastaan vaadit.

Mikä sinulle sitten on hyvä?

Ei tuo sinun kirjoituksesi ole sen etevämpi, kuin omanikaan, pelkkää mielikuvitusta ja liirumlaarumia, johon olet lisäillyt hienoja sivistysanoja väliin, joista itselläsi ei ole tajuakaan, mitä ne tarkoittavat.

Tuo tärähti silmääni, kun kerroit ihan alussa Asser Stebäckin olleen taitavan lääkärin, mutta se että hän olisi noilla senaikaisilla tiedoillaan ollut edes pätevä hynoosi tohtori, niin ei kaksi istuntoa (Itä) Saksassa vielä kenestäkään tee pätevää asiantuntijaa.

Muutta kokemustahan tällä Asser sedällä ei hypnoosista siihen mennessä ollut ollutkaan.

Myöskin tuo toisen lääkärin paikalla olo epäilyttää, sillä mitä hän siellä olisi tehnyt?

Homman mennessä pieleen, olisi hypnotisoinut Asserin unohtamaan kaiken, eli Gussen hypnoosin ja aina tämän havaitessaan, jälkihypmotisminä vaihtamaan kadun toiselle puolelle (kevennys).

Kyllä se minun kuvaukseseni antaa paremman näytön sen ajan sairaalatyöskentelystä, mitä Sariolan nykyajan kliininen tarina.

Oliko se muuten yleensäkään sairaala, vai Asserin vastaanottohuone, missä koe tehtiin?

Nuo huoneethan olivat pieniä siihen aikaan ja seinillä roikkui jos jonkinlaista luusahaa ja lobotomiaporaa.

Siinäkö saisi, tai pystyisi potilas muka rentoutumaan?

Minun mielestäni kyllä se oli huuhaata koko homma, jos viitsii lukea kaiken sen vähänkin tuosta sepityksestä, mitä siitä sitsistä on saatu aikaan.

[konsta]

Muutta kokemustahan tällä Asser sedällä ei hypnoosista siihen mennessä ollut ollutkaan.

Tiedätkö tosiaankin tämän ihan oikeasti? Olisivatko valinneet henkilön, joka ei olisi itse hypnotisoinut ketään? Mihin tietosi perustuu? Vastaa ole hyvä, tai laitetaan tämäkin tuonne vääritelyt kautta aikojen palstalle.

[Sariola]

Jahas Sariola.
Nyt sitten syytät mielikuvitustani lapsenomaiseksi, kun sitä tuolla muutama tovi aikaisemmin suorastaan vaadit.
.

Minulla on sama käsitys koko ajan tästä seikasta. Mielikuvitus toimii pikkulapsenomaisesti, eli mielikuvitusta saa olla ja se on jopa hyvä, mutta asiakeskustelussa sitä ohjaamassa pitää olla älykäs ja looginen järki. Pitää pystyä kuvittelemaan tilanne järkevästi, niin että se osuu lähelle totuutta, eikä karkaa holtittomasti mihin tahansa.

Tuo paikka on ollut Hesperian sairaala heinäkuun 2-5. päivinä 1960. Läsnä olivat myös toinen varmistava lääkäri, Keskusrikospoliisin silloinen apulaispäällikkö varatuomari Arvi Vainio sekä jutun tutkimuksia kentällä johtanut komisario. Muita ei lähde ilmoita olleen paikalla. Saman lähteen mukaan "Nils Gustafsson määrättiin oman kokeensa jälkeen unohtamaan kaiken, ilmeisesti kaiken sen kauheuden vuoksi, mitä hän hypnoosissa oli nähnyt ja mikä olisi jäänyt vaivaamaan hänen mieltään loppuiäksi." Tuollainen suggestio oli jo tuolloin hyvin tunnettu asia, ja paljon myös käytetty. Kysymyksessä on juuri posthypnoottinen suggestio, eli jälkihypnoottinen suggestio - hyvin jo tuolloin tunnettu ilmiö hypnoosin yhteydessä. Siis suggestio, joka kohdistuu hypnoositapahtuman jälkeiseen aikaan.

Asser Stenbäck oli alunperin pappi, mutta vaihtoi lääketieteen puolelle.
* Pappi 1935
* Pastoraalitutkinto 1952
* Lääketieteen ja kirurgian tohtori 1954
* Kivelän sairaalan hermotautien osaston apul. lääkäri 1949-52
* Hesperian sairaalan johtava ylilääkäri 1957-1965
* Dosenttina Helsingin yliopistossa ja professorina Turun yliopistossa

Tiedot osoittavat, että hän on ollut hyvin menestynyt ja arvostettu lääkäri, kuten tuolla aikaisemmin viittasin. Hänen isänsä oli myös pappi. Hän on saanut vaikutteita mm. tunnetulta saksalaiselta psykiatrilta Ernst Kretschmeriltä.

[Hessu52]

Jahas, että taas Sariola menee tuohon vanhaan pahaan tapaansa.

Hän alkaa kertoilla mitä kaikkia oppiarvoja jollakin on, eikä kerro sitä, mitä kokemuksia kyseisellä henkilöllä on esimerkiksi nimenomaan hypnoosista.

Mikä siinä on ihmeellistä, jos papista opiskelee lääkäriksi, pahempi olisi papista puliukoksi?

En olekaan väittänyt "Asseria" pätemättömäksi muilla aloilla ja sitten tuokin vielä, mitä hittoa hänen isänsä tähän hynotisoimiseen kuuluu, vai oliko hänkin mukana?

Konsta, kunhan luet "Asseri sedän" todistajana kertoman litanian, niin havaitset, että siellä hän itse kertoo käyneensä ( Itä ?) Saksassa kuuntelemassa pari luentoa hypnoosista ja sen perusteella hän sitten teki kokeen Gusselle.

Samalla se oli kaiketi myös koe hänelle itselleen, sillä missään ei ole mainintaa, että hän olisi suorittanut hynooseja jo aiemmin kenellekään.

Jos olen väärässä, niin oikaiskaapa.

[awa]

"Nils Gustafsson määrättiin oman kokeensa jälkeen unohtamaan kaiken, ilmeisesti kaiken sen kauheuden vuoksi, mitä hän hypnoosissa oli nähnyt ja mikä olisi jäänyt vaivaamaan hänen mieltään loppuiäksi." Tuollainen suggestio oli jo tuolloin hyvin tunnettu asia, ja paljon myös käytetty. Kysymyksessä on juuri posthypnoottinen suggestio, eli jälkihypnoottinen suggestio - hyvin jo tuolloin tunnettu ilmiö hypnoosin yhteydessä. Siis suggestio, joka kohdistuu hypnoositapahtuman jälkeiseen aikaan.

Psykogeenista muistinmenetystä on joskus vaikea erottaa teeskentelystä, jolloin henkilö ei halua muistaa tapahtumia välttääkseen tapahtumaan liittyvää vastuuta, jolla olisi juridisia, taloudellisia tai muita hankalia seuraamuksia. Teeskennelty muistin menetys on luonteeltaan useimmiten äkillinen ja oirekuvaltaan voimakas, eikä teeskentelijälle ole ominaista dissosiaatiivisesta amnesiasta kärsiville ominainen herkkä hypnotisoitavuus.

Lähde:

Dissosiatiivinen muistinmenetys
Lääkärikirja Duodecim
20.4.2007
Matti Huttunen, psykiatrian erikoislääkäri

..........................................................................................................


No - tämä nyt oli vain tällainen irrallinen lainaus joka ei varsinaisesti liity Bodomin murhiin, jossa kukaan ei teeskentele eikä esitä mitään. Ja olihan Gustafssonkin todella helposti hypnotisoitavissa, koska jo kolmannella kerralla Asserin hypnoosipuhuttelu onnistui. Hypnoosi oli todellinen - jossa Gustafsson pupillit laajana oli "tuonpuoleisessa maailmassa" - tämän APU-lehtikin ja poliisi ja vielä pari muuta oli varmuudeksi todistamassa. Ja tupakkaahan silloin poltettiin joka paikassa.

- hymm -

[Sariola]

..... ei varsinaisesti liity Bodomin murhiin, jossa kukaan ei teeskentele eikä esitä mitään. Ja olihan Gustafssonkin todella helposti hypnotisoitavissa, koska jo kolmannella kerralla Asserin hypnoosipuhuttelu onnistui. Hypnoosi oli todellinen - jossa Gustafsson pupillit laajana oli "tuonpuoleisessa maailmassa" - tämän APU-lehtikin ja poliisi ja vielä pari muuta oli varmuudeksi todistamassa. Ja tupakkaahan silloin poltettiin joka paikassa. .....

Tupakkaa ei varmaankaan polteltu siinä ympärillä ja seuraamassa oli tietääkseni vain varmistava lääkäri ja kaksi poliisia. He tuskin käyttäytyivät niin, että olisivat olleet häiriöksi. Minun muistikuvieni mukaan APU-lehti ei myöskään ollut tässä hypnoosissa millään lailla mukana. Muutama vuosi myöhemmin kokonaan toisessa hypnoositapahtumassa, johon NG myöskin suostui, oli APU-lehti mukana järjestelemässä. Siinä oli eri hypnotisoijakin, olisiko ollut nimeltään Fahler, jos oikein muistan. Mielestäni tuossakaan ei ole mitään outoa, että AS hypnotisoi NG:n kolme eri kertaa. Niillä arvioni mukaan luotiin ja vahvistettiin luottamuksellista suhdetta hypnotisoijan ja hypnotisoitavan välillä, joka on välttämätöntä onnistuneen hypnoosin kannalta, ja varmistettiin, että päästään juuri sopivaan hypnoositilaan. Näin näyttää myös tapahtuneen.

Awa heittelee noita ilkeämielisiä heittojaan ja arvioitaan summanmutikassa välittämättä tosiasioista. Todista nyt aluksi, että APU-lehti oli mukana siinä ensimmäisessä, eli AS:n hypnoositapahtumassa, ja että APU-lehden edustaja oli paikalla itse hypnoositapahtumassa, niin pienet uskottavuuden rippeet ehkä säilyvät. Vai lasketteletko perätöntä tietoa täysin harkitusti ja ilman pienintäkään katumusta noin vain? Todista väitteesi, mistä tuollaiset tiedot ovat lähtöisin?

[Hessu52]

Älä Sariola viitsi.

Sinut on yllätetty housut kintuissa, etkä pysty enää muuta, kuin syyttelemään toisia valehtelijoiksi, tai satujen sepittäjäksi, jollainen taidatkin itse olla.

Minkälaista älämölöä te toverit silloin piditte, kun minä kirjoitin totuuksia hypnoosista, vääristelemättä niitä kuitenkaan, kuten te kaksi toveria teette.

Itse haukut awaa mielikuvitteellisesta kirjoittelusta, mitä kuitenkin itse jatkuvasti harjoitat.

Mistä sinä tiedät, millaisissa tiloissa Gussea hypnotisoitiin?

Oletko aivan varma ja onko sinulla näyttöä, että siellä ei tupakoitu?

Oletko varma, etteivät poliisit kuiskineet keskenään ja pitäneet kirjaa, jolloin lehtiön rapina ja kynän suhina ole häirinnyt istunoa?

Kuten itse aikoinaan asioista täällä kirjoitin, niin hypnoosiin vaipuakseen potilas tarvitsee täydellisen rauhan, mikä ei suinkaan ole se, että poliisit ja muut ympäristöhäiriöt ovat paikalla.

Juuri tuollaisessa tilassa, jossa luulen Gussen olleen, ei ole saanut sitä rauhallisuutta aikaan, joka olisi johtanut onnistuneeseen hypnoosiin.

Mitä tulee sitten Apulehden teettämään hypnoosiin, niin suorittiko silloinen hypnotisoija sen jälkihypnoosin, ettei Gusse olisi muistanut kaameita asioita?

Miksi muuten Gusselle olisi pitänyt tehdä se jälkisuggestio, vai mikä sen oikea nimi onkaan, koska hän ei muistanut teosta muutenkaan mitään, ollessaan "valveilla"?

Eikö olisi ollut parempi, että Gusse olisi saanut palautua muistoihin, jos niitä olisi tullut, niin jotain uutta olisi saattanut tulla mieleen, mutta epäilen, että sitä olisi kukaan silti saanut kuulla.