^
Se vaatii immuniteettipassin. Kyllä nämä asiat on suunniteltu ja tiedossa EU valtioilla ja kaikilla muillakin.
Tämä on ainakin yksi pääsyy kaiken hössötyksen taustalla. Tulette näkemään.
Samaan aikaan talouden alasajoa ajetaan globaalisti ja rahajärjestelmä romahtaa.Tarvitaan uusi ajattelutapa valuutan käsittelyssä. Vallan keskittäminen ja täydellinen hallinta
UUSI NORMAALI
GREAT RESET niinkuin maailman talousfoorumilla suunniteltiin hetki sitten.
https://www.weforum.org/great-reset
The great reset
There is an urgent need for global stakeholders to cooperate in simultaneously managing the direct consequences of the COVID-19 crisis. To improve the state of the world, the World Economic Forum is starting The Great Reset initiative.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8a65 ... 32f2f3321c
Ekonomistien synkkä ennuste Suomen yt-sumasta: Jopa 20 000 menettää työnsä, yrityksiä konkurssiin – ”Olemme nähneet vasta alun”
UPM, Finnair, Swissport Finland, Fazer ja Viking Line. Yhteistoimintaneuvotteluista ilmoittaneiden yritysten lista pitenee. Ainakin pari tuhatta ihmistä on vaarassa menettää työnsä vain muutaman vuorokauden aikana annettujen ilmoitusten perusteella. Määrä voi kymmenkertaistua syksyllä.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että alkuviikon uutiset ovat vasta esimakua tulevasta. Tuhannet ja tuhannet ihmiset ovat vaarassa menettää työnsä.
– Kyllä tässä helposti muutamasta kymmenestä tuhannesta puhutaan. Tulemme syksyä ja talvea kohden näkemään enemmän ja isompia yt-ilmoituksia, hän sanoo.
Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että epävarmuus on myrkkyä. Yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa ja se tarkoittaa myös irtisanomisia.
Pehmeät keinot on käytetty jo keväällä, kun yritykset reagoivat muun muassa nopeammilla lomautuksilla. Konkurssihakemuksiin taas sai vuoden alkupuoliskolla lisäaikaa ja maksujärjestelyjä.
– Nyt on selkeästi nähtävissä, että tämä ei ole lyhytaikainen tilanne. Saattaa olla, että syksy on aika kova. Meillä on paljon yrityksiä, joilla on konkurssi edessä syksyllä tai talvella. Pelkään, että olemme nähneet vasta alun, Malinen sanoo.
Teollisuuden isku tulossa
Mika Kuismanen sanoo, että yt-neuvotteluja oli toki keväälläkin. Niiden taustalla oli tosin enemmän sokkivaikutus. Ensimmäisenä koronakriisin psykologiset vaikutukset ja rajoitukset iskivät hänen mukaansa palvelusektoriin ja kauppoihin, kuten ravintoloihin.
– Teollisuus ja rakentaminen eivät ole vieläkään ottaneet samanlaista iskua.
Keväällä teollisuuden vanhoja tilauksia ei peruttu, mutta nyt uudet tilaukset ovat vähentyneet. Rakennuspuolella taas uudet rakennuslupahakemukset ja suunnitellut aloitettavat kohteet ovat Kuismasen mukaan vähentyneet.
– Pitää huomioida, että ne ovat myös työnantajayrityksiä. Eli kerrannaisvaikutus alihankintaketjuihin voi olla merkittävä.
Finnair on ilmoittanut vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa.Finnair on ilmoittanut vähentävänsä noin tuhat työpaikkaa.
Teollisuus ja rakentaminen alkavat siis ottaa koronaiskuaan vastaan vasta nyt. Petri Malinen lisää listaan palvelualat, matkailun ja ohjelmapalvelut, jotka kärsivät koronakriisistä edelleen.
– Uusi normaali on aika erilainen kuin mistä tähän lähdettiin. Osan kohdalla yrityksen toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut.
Mitä pitäisi tehdä?
Suomen yrittäjien mukaan työttömyysluvut nousevat ja työllisyysluvut laskevat. Mika Kuismasen mukaan mahdollisesti kovempaa kuin keväällä tai kesällä arvioitiin. Sen sijaan BKT:n osalta Suomen yrittäjät ei näe suurta muutosta. Se on yhä miinusmerkkinen, mutta romahdusta ei ole näkyvissä.
Mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Petri Malinen mainitsee julkisen vallan tukitoimet yrityksille, joilla toiminnan perusedellytykset ovat selkeästi ja vahvasti kunnossa. Mika Kuismanen taas peräänkuuluttaa TE-toimistojen ja palveluiden tehokasta toimintaa ja ”näpertelyn” lopettamista.
– Nyt pitää kaikki panokset laittaa siihen, että kun ihminen joutuu työttömäksi, palvelupuoli on hyvä. Ihmisen pitää saada henkilökohtaista ohjausta ja seurannan pitää olla aktiivista. Työttömäksi joutuvasta pitää pitää huolta.
Se on Kuismasen mukaan porkkana. Keppipuolella taas olisi muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, keston tarkastelu ja eläkeputkien poistaminen. Valtiovarainministeriö on ansiosidonnaisen heikennyksiä ja eläkeputkien poistamista esittänyt.
– Epäilen, että tämä hallituskoalitio ei niihin lähde.
Petri Malinen sanoo, että tavallinen ihminen voi auttaa tilannetta uskaltamalla kuluttaa normaalisti. Siis jos omassa toimintaympäristössä ei ole muutoksia. Toisena hän mainitsee kotimaanmatkailun ulkomaanturismin sijaan.
– Luottamus parani hetkellisesti kevään sulkujen päättymisen jälkeen. Mutta kun epävarmuus jatkuu, meilläkin on iso vastuu siinä, että työpaikat säilyvät.
LUE MYÖSUPM:n sokki-ilmoitus hiljensi Kaipolan – ”Paperi on ollut täällä kaikki”
SAK varovaisempi
Tilannetta seurataan tarkasti myös ammattiliittojen puolella. Syksyn näkymä ei ole työntekijöidenkään näkökulmasta hyvä. SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko ei kuitenkaan lähtisi vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä elokuun lopun yt-uutisten perusteella.
– Esimerkiksi metsäteollisuus ja kuljetusketju eivät liity toisiinsa. Kuljetusketju liittyy matkailuun ja se on selvästi kytköksissä koronaviruspandemiaan. Mutta metsäteollisuudessa on pidempiaikainen trendi, mikä johtuu rakennemuutoksesta. Esimerkiksi paperin kysyntä on ollut laskemaan päin.
Kokko viittaa Finnairin ja UPM:n yt-neuvotteluihin. Finnair on joutunut jättämään noin 90 prosenttia lennoistaan maahan. UPM taas on perustellut yt-neuvotteluitaan koronaviruksen lisäksi muun muassa logistiikka-, energia- ja suomalaisen työvoiman ulkoisilla kustannuksilla.
– Ottaisin vielä maltillisesti. Tässä on ehkä vähän maalailtu, onko vientiteollisuus syksyllä vaikeuksissa. Katsoisin enemmän teknologiateollisuuden ja miksei kemian teollisuuden suuntaan. Se kertoo ehkä enemmän, mitä siellä tapahtuu.
Kokko sanoo, että kaikki toimialat eivät ole samassa tilanteessa. Kuljetusketjujen ja matkailun palveluelinkeinojen yrityksissä pehmeämmät keinot saattavat olla oikeasti käytetty. Kokko ei tosin laskisi palkatonta lomautusta pehmeäksi keinoksi.
– Teollisuudessa pidempiaikaiset rakennemuutokset eivät puhu tämän tilanteen puolesta. Ei se pandemiakaan ole samalla tavalla koskettanut kaikkia.
TE-toimistojen tehokkaiden palvelujen lisäksi Kokko muistuttaa yritysten muutosturvavastuusta. Koronatilanne ei poista ajatusta, että pitäisi heti tarttua toimeen. Jos ihmisiä on irtisanomisuhan alla, pitää miettiä heti, miten heidät saadaan työllistymään mahdollisimman nopeasti.
Lähinaapureista ainakin Tanska.Täällä sentään ei vielä näin ole tapahtunut.