Saara

[teppo]

^ Hyvin usein oikeus on taipuvainen uskomaan alkuperäistä kertomusta enemmän, pitäen siihen jälkikäteen tehtyjä muutoksia epäuskottavina.

Volkan Ünsalin tapauksessa on hyvä pitää mielessä, että syksyllä 2003 ja suurin osa vuotta 2004 on tehty usean poliisin voimin suomalais-ruotsalaista poliisiyhteistyötä Ünsalin murhan selvittämiseksi. Oikeutta istuttiin kaksi kierrosta, joiden seurauksena syylliset (4 kpl) tuomittiin elinkautisrangaistuksiin, vaikka ruumis on vielä tänä päivänä teillä tietymättömillä. Toivottavasti tuomarit näkevät vaivaa ja tutustuvat olemassa olevaan vanhaan aineistoon riittävällä huolellisuudella, ennen kuin alkavat ympätä uuden tutkinnan aikaansaannoksia ja tulossa olevia todistajakuulemisia olemassa olevan vanhan aineiston päälle.

Nyt näyttäisi siltä, että aivan kaikki poliisit eivät tehneet murhan selvittämiseksi kovinkaan ansiokasta työtä. Yksi taitaa olla jopa syytettynä murhasta. On toki ymmärrettävää ja hyvin inhimillistä, että tutkinta ja tiedonantaminen rajataan siten, että sopiva määrä tekijöitä on saatu kiinni mutta itseen ja omaan lähipiiriin viittaavat seikat jäävät tutkimatta. Joku voisi toki nähdä tässä jopa lievää moitittavuutta.

[teppo]

Oikeuslaitos otti milloin minkin version käräjäoikeudessa käytännössä rusinat pullasta teorian mukaan ja hovioikeus ei vaivautunut sitäkään vähää Saaran kertomuksen läpivalaisussa vaan totesi ykskantaan ilman yhtäkään pitävää todistetta, että Saaralla ja Aarniolla oli seksisuhde Saaran kertomuksen perusteella.

Ja korjataanpa tämäkin "unohdus". Tutkinnassa saatiin suhteellisen vankkaa, jopa materiaalista näyttöä mainitusta suhteesta. Puolustus päätyi vetoamaan siihen, että mitään väärää ei Aarnion menettelyssä kuitenkaan ollut, kun se ei liittynyt työtehtäviin millään tavalla. Samaan lopputulemaan päätyi myös hovi.

Tämä olikin varmaan hupaisa uutinen niille poliisimiehille, jotka kerta toisensa jälkeen olivat käyttäneet aikaansa vierailujen varmistamiseen ja kytiksessä olemiseen ja luulleet ihan virkatehtävää avustaneensa.

[Kalle-Ville]

Ylipäätään Saaran kertoma on muotoutuvat myös toimittajien käsittelyssä, jossa toimittajat ovat kirjoittaneet kahta eri kirjaa tapahtumista. Näin siis jo vuonna 2013, jolloin Hesarin toimittajat ovat laajamittaisesti keskustelleet Saaran kanssa. Samaan aikaan on tehty esitutkintaa.

Valitettava tosiasia on se, ettei poliisi ollut halukas miltään osin näitä rikoksia alun perin tutkimaan vaan vain suojelemaan kollegaansa Jari Aarniota.

Mitään Jari Aarnion tekemiä rikoksia ei koskaan olisi edes tuomioistuimissa tuomittu ilman Saaran ja parin oikeustoimittajan Helsingin Sanomien välityksellä koko kansan tietoisuuteen saattamia tietoja Jari Aarnion rikoksista.

Poliisin toiminta on ollut suorastaan halveksittavan ala-arvoista ja puolueellista näiden rikosten esitutkinnassa alusta alkaen ja vain julkisuuden pelko laittoi poliisin edes jollakin tavalla räpeltäen tutkimaan näitä Jari Aarnion rikosia.

[Kalle-Ville]

Nyt näyttäisi siltä, että aivan kaikki poliisit eivät tehneet murhan selvittämiseksi kovinkaan ansiokasta työtä. Yksi taitaa olla jopa syytettynä murhasta. On toki ymmärrettävää ja hyvin inhimillistä, että tutkinta ja tiedonantaminen rajataan siten, että sopiva määrä tekijöitä on saatu kiinni mutta itseen ja omaan lähipiiriin viittaavat seikat jäävät tutkimatta. Joku voisi toki nähdä tässä jopa lievää moitittavuutta.

Moitittavuus on mielestäni hyvin törkeää, minkä vuoksi poliisin toiminta on ollut täysin ala-arvoista ja puolueellista tässä asiassa.

[Kalle-Ville]

Oikeuslaitos otti milloin minkin version käräjäoikeudessa käytännössä rusinat pullasta teorian mukaan ja hovioikeus ei vaivautunut sitäkään vähää Saaran kertomuksen läpivalaisussa vaan totesi ykskantaan ilman yhtäkään pitävää todistetta, että Saaralla ja Aarniolla oli seksisuhde Saaran kertomuksen perusteella.

Ja korjataanpa tämäkin "unohdus". Tutkinnassa saatiin suhteellisen vankkaa, jopa materiaalista näyttöä mainitusta suhteesta. Puolustus päätyi vetoamaan siihen, että mitään väärää ei Aarnion menettelyssä kuitenkaan ollut, kun se ei liittynyt työtehtäviin millään tavalla. Samaan lopputulemaan päätyi myös hovi.

Tämä olikin varmaan hupaisa uutinen niille poliisimiehille, jotka kerta toisensa jälkeen olivat käyttäneet aikaansa vierailujen varmistamiseen ja kytiksessä olemiseen ja luulleet ihan virkatehtävää avustaneensa.

Jari Aarnio on toiminut hyvin mielivaltaisesti, kuten myös monet muutkin päällystöön kuuluvat poliisit, jotka ovat antaneet Aarnion toimia ilman minkäänlaista kontrollia, vaikka heille on nimenomaisesti kerrottu Aarnion yksikön oudoista toimintatavoista.

[Nicht schuldig]

Ylipäätään Saaran kertoma on muotoutuvat myös toimittajien käsittelyssä, jossa toimittajat ovat kirjoittaneet kahta eri kirjaa tapahtumista. Näin siis jo vuonna 2013, jolloin Hesarin toimittajat ovat laajamittaisesti keskustelleet Saaran kanssa. Samaan aikaan on tehty esitutkintaa.

Valitettava tosiasia on se, ettei poliisi ollut halukas miltään osin näitä rikoksia alun perin tutkimaan vaan vain suojelemaan kollegaansa Jari Aarniota.

Mitään Jari Aarnion tekemiä rikoksia ei koskaan olisi edes tuomioistuimissa tuomittu ilman Saaran ja parin oikeustoimittajan Helsingin Sanomien välityksellä koko kansan tietoisuuteen saattamia tietoja Jari Aarnion rikoksista.

Poliisin toiminta on ollut suorastaan halveksittavan ala-arvoista ja puolueellista näiden rikosten esitutkinnassa alusta alkaen ja vain julkisuuden pelko laittoi poliisin edes jollakin tavalla räpeltäen tutkimaan näitä Jari Aarnion rikosia.

Mitä enemmän tätä asiaa on tutkinut sitä selvemmäksi käy, että sama piiri liikkuu siellä taustalla. Tässäkin tapauksessa asiaan liittyy mm. Aarnion lavastama "syytön mies" eli Reinholm, joka näyttää tulevan tähän oikeudenkäyntiin todistajaksi. Se on ihan upea ajatus, että toimittajat tutkivat asioita puhutaankin tutkivasta journalismista ja osoittavat epäkohtia esim. oikeuden käytössä. Mutta eikö tutkivan journalistin täytyisi juuri nähdä se asia sieltä syytetyn näkövinkkelistä myöskin eikä vain kehittää tarinaa syyttäjän version mukaisesti?

Mitä tulee Saaran kertomuksiin ja niiden todenperäisyyden tutkimiseen täytyisi siinäkin olla jonkinlainen suodatin päällä. Sinällään asiat ovat voineet tapahtua joskus ja jossakin, mutta mistä tietää mitkä asiat oikeasti liittyvät toisiinsa? Väitän, että ei mistään. Siinä on juuri se rajapinta, jossa täytyy olla hyvin varovainen. Tämä rajapinta ylitettiin mielestäni jo ensimmäisessä tarinassa, jossa Saaraa käsiteltiin rikollisten lähellä olleena naisena, joka on joutunut kärsimään kovia ja jota jopa poliisi on hyväksikäyttänyt. Nyt tiedetään, että Saara oli lähellä rikollisia mutta ei suinkaan yksipuolisesti hyväksikäytettynä vaan hän oli osa tätä maailmaa. Siellähän Saara luovutti jopa asuntonsa ja kalusteensa tunnettujen rikollisten käyttöön ja hän tunsi sellaisia rikollispiirien kovia nimiä kuin Vilhunen, ja jopa Vilhusen vaimo yritti auttaa yhden kertomuksen mukaan Saaraa pääsemään työelämään. En minä vastusta sitä, että rikolliset tai vankilasta tulleet ihmiset auttavat toinen toisiaan, ei siinä ole mitään väärää. Mutta siinä on, että jälkikäteen itse sisällä asioissa olleena henkilönä pyrkii kertomaan toisesta henkilöstä asioita, jotka tulevat vakavassa mielessä vahingoittamaan toisen ihmisen elämää ja uraa.

Mielestäni Keisari Aarnio kirja on järjettömän hyvin kirjoitettu kirja täydessä flow:ssa, luen sitä edelleen silloin tällöin. Mutta ongelmana tässä on se, että fiktio ja kerronta asioista voi sekoittua näihin tapahtuman kulkuihin siten, että oikeasti ei saada selville mikä on totuus. Näinhän on nyt käynyt, totuus esim. huumerikosoikeudenkäynnissä ei tullut esille. On selvää, että kysymys Jari Aarnion osallisuudesta huumerikoksiin ei ole ollenkaan perustunut todelliseen ja faktiseen näyttöön vaan tuomarit lähtivät mukaan tarinan kerrontaan. He eivät todistaneet esim. Saaraan liittyviä tarinoita todeksi.

Sen sijaan, että nämä Saaran tarinat olisi todettu oikeudessa joko todeksi tai epätodeksi tai jotain niiden väliltä, näitä kertomuksia hyödynnettiin tai mielikuvaa näistä kertomuksista käytettiin pontena Jari Aarnion tuomitsemiksi. Juuri sen takia tällaiset kertomukset täytyisi läpivalaista huolellisesti ja tarkoituksena tulisi olla löytää niiden punainen lanka ja johdonmukaisuus sekä ajallinen ja tapahtumiin liittyvä konteksti. Muussa tapauksessa kyseessä on tilanne, jossa jollekin toiselle henkilölle voi syntyä todellista vahinkoa. Näin on käynyt Jari Aarnion tapauksessa. Ensin hänen maineensa mustamaalattiin päämediassa aivan huoletta vain Saaran kertomuksiin tukeutuen. Seuraavaksi alkoi oikeudenkäyntien sarja alkaen Trevocista, jossa Aarnion päälle kasattiin koko ajan lisää painolastia, ja samat tuomarit siirtyivät sitten huumerikosoikeudenkäynnin käräjäoikeuden tuomareiksi.

Syntyi noidankehä, jossa oikeastaan yksikään toimija ei pysähtynyt ja ajatellut asiaa rauhallisesti ja vain todellisiin olkoonkin sitten niukkoihin tosiasioihin kiinnittyen. Sen sijaan juttu sai siivet. Syntyi ilmiö ihmisestä, joka on/oli kaikkivoipa, kaikkialla läsnä, kaikkeen tekemiseen vaikuttava. Tosiasiallisesti hän ei olisi kyennyt tätä kaikkea edes tekemään, päivän tunnit, ihmisen kunto, yksityiselämä ei olisi kestänyt tällaista valtavaa ja massiivista jopa useamman roolin hallintaa.

Mutta silloin kun se tarina on kerran putkahtunut ulos raameistaan, niin sitä ei voi enää pysäyttää, jos joku toimija ei sitä pysäytä. Tässä tapauksessa pysäyttäjä olisi voinut olla syyttäjä itse, joku tuomareista, ehkä toimittajat olisivat pystyneet tähän, kulissien takana jotkut muut. Mutta näin ei tapahtunut. Viralliset tahot ovat vuosia hyväksyneet tämän prosessin ja lopulta ollaan tilanteessa, jossa Aarnion kerrotaan olevan murhaaja.

Saara on nyt ehkä sitten hoksannut vuosia myöhemmin, että hän on ollut mukana tämän lumivyöryn kasautumisessa Aarnion päälle.

[teppo]

Se on ihan upea ajatus, että toimittajat tutkivat asioita puhutaankin tutkivasta journalismista ja osoittavat epäkohtia esim. oikeuden käytössä. Mutta eikö tutkivan journalistin täytyisi juuri nähdä se asia sieltä syytetyn näkövinkkelistä myöskin eikä vain kehittää tarinaa syyttäjän version mukaisesti?

Aika pitkään homma meni niin, että Aarnio syötti luottotoimittajilleen tarinoita, jotka nämä sitten nöyrän alamaisesti toistivat.

Siellähän Saara luovutti jopa asuntonsa ja kalusteensa tunnettujen rikollisten käyttöön ja hän tunsi sellaisia rikollispiirien kovia nimiä kuin Vilhunen, ja jopa Vilhusen vaimo yritti auttaa yhden kertomuksen mukaan Saaraa pääsemään työelämään.

Muitakin kovia rikollisia tuttavapiirissä oli. Esimerkiksi Jari Aarnio.

En minä vastusta sitä, että rikolliset tai vankilasta tulleet ihmiset auttavat toinen toisiaan, ei siinä ole mitään väärää. Mutta siinä on, että jälkikäteen itse sisällä asioissa olleena henkilönä pyrkii kertomaan toisesta henkilöstä asioita, jotka tulevat vakavassa mielessä vahingoittamaan toisen ihmisen elämää ja uraa.

Olisiko Saaran tullut vaieta Aarnion osuudesta? Onko tämä joku rikollisen maailman kunniakoodi?

On selvää, että kysymys Jari Aarnion osallisuudesta huumerikoksiin ei ole ollenkaan perustunut todelliseen ja faktiseen näyttöön vaan tuomarit lähtivät mukaan tarinan kerrontaan. He eivät todistaneet esim. Saaraan liittyviä tarinoita todeksi.

Aarnio tuomittiin useista törkeistä rikoksista. Huumerikokset olivat vain osa pakettia. Asiallisesti ottaen tiedät itsekin, että rikoksista saatiin hyvin kattava näyttö. Saaraa koskevien rikosten osalta oikeus tulkitsi tilannetta Aarnion osalta parhain päin. Ts. vaikka tapahtumat katsottiin todeksi, ei tekoja luettu rikoksiksi, koska Aarniohan oli saattanut palauttaa rahat, joita kiisti koskaan ottaneensa, ja seksikin oli ihan ok, koska mitään työtehtävää ei tapaamisiin liittynyt, kuten puolustustuskin halusi ilmaista. Saaran tarinoista yhtä Leppiniemi piti aivan mahdottomana, mutta harmi vaan, että hän ei muistanut Aarnion myöntäneen sen jo. Meni sitten noloksi selittelyksi.

Syntyi ilmiö ihmisestä, joka on/oli kaikkivoipa, kaikkialla läsnä, kaikkeen tekemiseen vaikuttava. Tosiasiallisesti hän ei olisi kyennyt tätä kaikkea edes tekemään, päivän tunnit, ihmisen kunto, yksityiselämä ei olisi kestänyt tällaista valtavaa ja massiivista jopa useamman roolin hallintaa.

Koetetaanpa nyt rauhoittua. Kyseessä on tarina ei-niin-ihmeellisestä kaverista, jonka vahvuus rikollisena oli, että hän oli poliisi. Poliisina hänellä oli mahdollisuus peitellä rikoksia ja olla tutkimatta niitä. Tämä on se lisä, minkä hän kykeni tuomaan Kortekallion porukan konseptiin. Lisäksi hän onnistui valkkaamaan juoksupojikseen syystä tai toisesta alttiita mieliä. Ehkä lähinnä he kokivat mestarinsa kaikkivoipaksi. Rikollisena Aarnion osaaminen loppui lopulta kesken. Hän ei loppuun saakka ymmärtänyt nykyaikaisen poliisityön mahdollisuuksia. Siinä kohdassa slarvaaminen töistä ja ammatillisen kehittymisen laiminlyönti kostautuivat.

[Kalle-Ville]

Se on ihan upea ajatus, että toimittajat tutkivat asioita puhutaankin tutkivasta journalismista ja osoittavat epäkohtia esim. oikeuden käytössä. Mutta eikö tutkivan journalistin täytyisi juuri nähdä se asia sieltä syytetyn näkövinkkelistä myöskin eikä vain kehittää tarinaa syyttäjän version mukaisesti?

Aika pitkään homma meni niin, että Aarnio syötti luottotoimittajilleen tarinoita, jotka nämä sitten nöyrän alamaisesti toistivat.

Siellähän Saara luovutti jopa asuntonsa ja kalusteensa tunnettujen rikollisten käyttöön ja hän tunsi sellaisia rikollispiirien kovia nimiä kuin Vilhunen, ja jopa Vilhusen vaimo yritti auttaa yhden kertomuksen mukaan Saaraa pääsemään työelämään.

Muitakin kovia rikollisia tuttavapiirissä oli. Esimerkiksi Jari Aarnio.

En minä vastusta sitä, että rikolliset tai vankilasta tulleet ihmiset auttavat toinen toisiaan, ei siinä ole mitään väärää. Mutta siinä on, että jälkikäteen itse sisällä asioissa olleena henkilönä pyrkii kertomaan toisesta henkilöstä asioita, jotka tulevat vakavassa mielessä vahingoittamaan toisen ihmisen elämää ja uraa.

Olisiko Saaran tullut vaieta Aarnion osuudesta? Onko tämä joku rikollisen maailman kunniakoodi?

On selvää, että kysymys Jari Aarnion osallisuudesta huumerikoksiin ei ole ollenkaan perustunut todelliseen ja faktiseen näyttöön vaan tuomarit lähtivät mukaan tarinan kerrontaan. He eivät todistaneet esim. Saaraan liittyviä tarinoita todeksi.

Aarnio tuomittiin useista törkeistä rikoksista. Huumerikokset olivat vain osa pakettia. Asiallisesti ottaen tiedät itsekin, että rikoksista saatiin hyvin kattava näyttö. Saaraa koskevien rikosten osalta oikeus tulkitsi tilannetta Aarnion osalta parhain päin. Ts. vaikka tapahtumat katsottiin todeksi, ei tekoja luettu rikoksiksi, koska Aarniohan oli saattanut palauttaa rahat, joita kiisti koskaan ottaneensa, ja seksikin oli ihan ok, koska mitään työtehtävää ei tapaamisiin liittynyt, kuten puolustustuskin halusi ilmaista. Saaran tarinoista yhtä Leppiniemi piti aivan mahdottomana, mutta harmi vaan, että hän ei muistanut Aarnion myöntäneen sen jo. Meni sitten noloksi selittelyksi.

Syntyi ilmiö ihmisestä, joka on/oli kaikkivoipa, kaikkialla läsnä, kaikkeen tekemiseen vaikuttava. Tosiasiallisesti hän ei olisi kyennyt tätä kaikkea edes tekemään, päivän tunnit, ihmisen kunto, yksityiselämä ei olisi kestänyt tällaista valtavaa ja massiivista jopa useamman roolin hallintaa.

Koetetaanpa nyt rauhoittua. Kyseessä on tarina ei-niin-ihmeellisestä kaverista, jonka vahvuus rikollisena oli, että hän oli poliisi. Poliisina hänellä oli mahdollisuus peitellä rikoksia ja olla tutkimatta niitä. Tämä on se lisä, minkä hän kykeni tuomaan Kortekallion porukan konseptiin. Lisäksi hän onnistui valkkaamaan juoksupojikseen syystä tai toisesta alttiita mieliä. Ehkä lähinnä he kokivat mestarinsa kaikkivoipaksi. Rikollisena Aarnion osaaminen loppui lopulta kesken. Hän ei loppuun saakka ymmärtänyt nykyaikaisen poliisityön mahdollisuuksia. Siinä kohdassa slarvaaminen töistä ja ammatillisen kehittymisen laiminlyönti kostautuivat.

Tepolle noista vastauksista täysi kymppi (10).

[Nicht schuldig]

Se on ihan upea ajatus, että toimittajat tutkivat asioita puhutaankin tutkivasta journalismista ja osoittavat epäkohtia esim. oikeuden käytössä. Mutta eikö tutkivan journalistin täytyisi juuri nähdä se asia sieltä syytetyn näkövinkkelistä myöskin eikä vain kehittää tarinaa syyttäjän version mukaisesti?

Aika pitkään homma meni niin, että Aarnio syötti luottotoimittajilleen tarinoita, jotka nämä sitten nöyrän alamaisesti toistivat.

Jari Aarnio on kertonut huumepoliisin työstä ja ottanut kantaa joihinkin asioihin.

Siellähän Saara luovutti jopa asuntonsa ja kalusteensa tunnettujen rikollisten käyttöön ja hän tunsi sellaisia rikollispiirien kovia nimiä kuin Vilhunen, ja jopa Vilhusen vaimo yritti auttaa yhden kertomuksen mukaan Saaraa pääsemään työelämään.

Muitakin kovia rikollisia tuttavapiirissä oli. Esimerkiksi Jari Aarnio.

Samaan piiriin kuuluu Late Johansson (NBK perustaja), Dino Reinholm ("syytön mies"), Leinonen (ehdotettu kenraali NBK), Tarkki (perustaja NBK), Raninen (kunniajäsen), Andersson (More perustaja), Vilhunen, Tienhaara (Suomen kovin rikollinen), Satu Andersson (more tatuointi), Saara (Tienhaaran tyttöystävä, Vilhusen mukaan ehkä suhde Leinoseen) ja nimekäs joukko muita rikollisia tai henkilöitä lähipiiriä mm. Tervakoskella. Olisitko nyt ihan varma siitä, ettei tällä porukalla olisi jonkinlaista intressiä vaikuttaa asioihin siten, että ne ovat omalta kannalta katsottuna myönteisiä ja rahaa tuottava rikollinen toiminta voisi jatkua?

En minä vastusta sitä, että rikolliset tai vankilasta tulleet ihmiset auttavat toinen toisiaan, ei siinä ole mitään väärää. Mutta siinä on, että jälkikäteen itse sisällä asioissa olleena henkilönä pyrkii kertomaan toisesta henkilöstä asioita, jotka tulevat vakavassa mielessä vahingoittamaan toisen ihmisen elämää ja uraa.

Olisiko Saaran tullut vaieta Aarnion osuudesta? Onko tämä joku rikollisen maailman kunniakoodi?

Saara on nyt pyörtänyt aika paljon näistä puheistaan ja hyvinkin keskeisiä seikkoja on pudonnut pois. Leinosen todistajan kertomus vuodelta 2015 ja siitä eteenpäin on tukeutunut aika vankasti juuri Saaran kertomaan. Esim. hän ei nyt tahdo muistaa millään, että kävi VVO:ssa halutessaan jäädä Saaran asuntoon. Siellä tosin sekä Saara ja Leinonen yhdessä keskustelevat aiheesta kuuntelussa.

On selvää, että kysymys Jari Aarnion osallisuudesta huumerikoksiin ei ole ollenkaan perustunut todelliseen ja faktiseen näyttöön vaan tuomarit lähtivät mukaan tarinan kerrontaan. He eivät todistaneet esim. Saaraan liittyviä tarinoita todeksi.

Aarnio tuomittiin useista törkeistä rikoksista. Huumerikokset olivat vain osa pakettia. Asiallisesti ottaen tiedät itsekin, että rikoksista saatiin hyvin kattava näyttö. Saaraa koskevien rikosten osalta oikeus tulkitsi tilannetta Aarnion osalta parhain päin. Ts. vaikka tapahtumat katsottiin todeksi, ei tekoja luettu rikoksiksi, koska Aarniohan oli saattanut palauttaa rahat, joita kiisti koskaan ottaneensa, ja seksikin oli ihan ok, koska mitään työtehtävää ei tapaamisiin liittynyt, kuten puolustustuskin halusi ilmaista. Saaran tarinoista yhtä Leppiniemi piti aivan mahdottomana, mutta harmi vaan, että hän ei muistanut Aarnion myöntäneen sen jo. Meni sitten noloksi selittelyksi.

Mateiaalinen näyttö olisi koostunut dna:sta, jonka jokainen ihminen myöskin tuomaria myöten tietää, ettei tämä näyttö voi olla pitävää.
Mitä muuta materiaalista näyttöä on ollut Saaran tai Aarnion suhteesta? Tottakai Aarnio tunsi ja/tai tiesi nämä ihmiset edes osittain, se oli hänen työtehtävänsä seurata näiden ihmisten toimintaa. Mitä hänen olisi pitänyt tehdä?

Syntyi ilmiö ihmisestä, joka on/oli kaikkivoipa, kaikkialla läsnä, kaikkeen tekemiseen vaikuttava. Tosiasiallisesti hän ei olisi kyennyt tätä kaikkea edes tekemään, päivän tunnit, ihmisen kunto, yksityiselämä ei olisi kestänyt tällaista valtavaa ja massiivista jopa useamman roolin hallintaa.

Koetetaanpa nyt rauhoittua. Kyseessä on tarina ei-niin-ihmeellisestä kaverista, jonka vahvuus rikollisena oli, että hän oli poliisi. Poliisina hänellä oli mahdollisuus peitellä rikoksia ja olla tutkimatta niitä. Tämä on se lisä, minkä hän kykeni tuomaan Kortekallion porukan konseptiin. Lisäksi hän onnistui valkkaamaan juoksupojikseen syystä tai toisesta alttiita mieliä. Ehkä lähinnä he kokivat mestarinsa kaikkivoipaksi. Rikollisena Aarnion osaaminen loppui lopulta kesken. Hän ei loppuun saakka ymmärtänyt nykyaikaisen poliisityön mahdollisuuksia. Siinä kohdassa slarvaaminen töistä ja ammatillisen kehittymisen laiminlyönti kostautuivat.

Kyllä tarina kaverista on todella ihmeellinen, siellä hän suorittaa montaakin roolia yhtäaikaa. Hän on perheenisä ja hänellä on vaimo ja lisäksi tyttöystävä ja vielä prostituoitu päälle päättteeksi. Ikäkin alkaa jo painamaan suorituskykyä. Joten kyllä se ihmetystä herättää. Samaisen miehen täytyisi pyöriä aamusta iltaan puhelinten kanssa ympäri kaupunkia alaisten istuessa kuin tatit poliisilaitoksella. Kyllä se ihmetystä herättää. Sama henkilö tuntuisi määräävän koko rikollismaailmaa ilman että kukaan ammattipoliiseista tajuaa mitään, perhe on aivan pihalla miehen hommista ja rikolliset eivät tunne omaa johtajaansa. Kyllä se ihmetystä herättää.

[teppo]

Kyllä tarina kaverista on todella ihmeellinen, siellä hän suorittaa montaakin roolia yhtäaikaa. Hän on perheenisä ja hänellä on vaimo ja lisäksi tyttöystävä ja vielä prostituoitu päälle päättteeksi. Ikäkin alkaa jo painamaan suorituskykyä. Joten kyllä se ihmetystä herättää. Samaisen miehen täytyisi pyöriä aamusta iltaan puhelinten kanssa ympäri kaupunkia alaisten istuessa kuin tatit poliisilaitoksella. Kyllä se ihmetystä herättää. Sama henkilö tuntuisi määräävän koko rikollismaailmaa ilman että kukaan ammattipoliiseista tajuaa mitään, perhe on aivan pihalla miehen hommista ja rikolliset eivät tunne omaa johtajaansa. Kyllä se ihmetystä herättää.

Moni mies kykenee jonkinasteiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen vielä 40 täytettyäänkin. Puolustus ei vedonnut siihen, että papalta ei enää olisi merkityksellinen ja kaunis ihmissuhde tai tanssaaminen Markku Aron tahdissa onnistunut. Vastoin luuloasi ammattipoliisit onnistuivat pääsemään Aarnion rikosten jäljille. Tämä saattaa tulla sinulle täytenä yllätyksenä, mutta hän on saanut jo tuomion useista rikoksista, murhasyytteitä käsitellään parhaillaan ja vielä on tuoreempi talousrikosepäilykin odottamassa.

Vähän on semmoinen olo, että osa keskustelijoista haluaa esiintyä hönömpänä kuin oikeasti onkaan.

[Joosua]

Joidenkin kirjoittajien taholta on saanut varsin paljon huomiota Aarnion seksuaalinen aktiivisuus ja siihen liittyen keski-ikäisen miehen mieskunto.

Ihmiset ovat seksuaalisuuden suhteen yksilöllisiä ja esimerkiksi ikä, elämäntavat, genetiikka ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat nekin yksilöllisesti. Mutta jos mies on ollut jo alkujaan "panomies" ja hän pysyy terveenä ja harrastaa liikuntaa sekä muutenkin huolehtii itsestään niin seksi voi sujua hyvin vanhempanakin. 40 - 50 vuotias on tässä mielessä aika nuori vielä. Tässä iässä ovat monet vielä varsin kovassa kunnossa muutenkin. Ja jos kaikki on kunnossa ja ne naisystävät on kiinnostavia niin ei 60 - vuottakaan ollenkaan mikään mahdoton ikä ole.

Itseasiassa miehen pystyminen vanhempanakin suvunjatkoon, on aikoinaan ollut tärkeää. Jonkun pienemmän joukon kaikki nuoret miehet saattoivat tuhoutua taistelussa tai vaarallisilla metsästysmatkoilla. Tällöin oli hyvä että vanhemmatkin miehet vielä pystyivät "miehen töihin". Näistä syistä luonto on asian näin järjestänyt. Joten ei Aarnio mieskuntonsa suhteen ole mikään erityinen harvinaisuus.

[Nicht schuldig]

Joidenkin kirjoittajien taholta on saanut varsin paljon huomiota Aarnion seksuaalinen aktiivisuus ja siihen liittyen keski-ikäisen miehen mieskunto.

Ihmiset ovat seksuaalisuuden suhteen yksilöllisiä ja esimerkiksi ikä, elämäntavat, genetiikka ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat nekin yksilöllisesti. Mutta jos mies on ollut jo alkujaan "panomies" ja hän pysyy terveenä ja harrastaa liikuntaa sekä muutenkin huolehtii itsestään niin seksi voi sujua hyvin vanhempanakin. 40 - 50 vuotias on tässä mielessä aika nuori vielä. Tässä iässä ovat monet vielä varsin kovassa kunnossa muutenkin. Ja jos kaikki on kunnossa ja ne naisystävät on kiinnostavia niin ei 60 - vuottakaan ollenkaan mikään mahdoton ikä ole.

Itseasiassa miehen pystyminen vanhempanakin suvunjatkoon, on aikoinaan ollut tärkeää. Jonkun pienemmän joukon kaikki nuoret miehet saattoivat tuhoutua taistelussa tai vaarallisilla metsästysmatkoilla. Tällöin oli hyvä että vanhemmatkin miehet vielä pystyivät "miehen töihin". Näistä syistä luonto on asian näin järjestänyt. Joten ei Aarnio mieskuntonsa suhteen ole mikään erityinen harvinaisuus.

Niin mistä tiedät tämän tietyn miehen omaavan tällaisen mieskunnon? Siksikö, että tästä ilmiöstä Aarnio voidaan olettaa mitä vaan?
Nythän siis puhutaan reippaasti yli viisikymppisestä miehestä. Biologia kertoo jotain muuta. Enpä haluaisi mennä ihan yksityiskohtiin. Mutta esim. prostituoiduista tiedetään, ettei se kovin paljoa yli viisikymppisenä ole oikein mahdollista. Mikähän siinä on syynä? Eikö hommaa kannattaisi jatkaa?

Vanhempikin mies voi pystyä suvun jatkamiseen kyllä. Nythän väite ei olekaan se, ettei vanhempi mies pystyisi tähän. Vaan väite on se, että parisen kertaa viikossa pyörähdettäisiin tyydyttämässä tarpeita prostituoidun luona ja samaan aikaan on vaimo ja tyttöystävä? Kuulostaako uskottavalta? Tuomareiden yksi tehtävä on ajatella asioita yleisen tietämyksen valossa. Näyttääkö siltä, että tehtävä on suoritettu? Ei vaan he ovat uskoneet tarinaan, jolla ei ole mitään biologista tai muuta perustaa vain tukeutuen kahden epävarman todistajan kertomaan. Molemmissa sekä Nurmijärven naisen todistuksessa on ongelmia (esim. tavaroiden joutuminen naisen varastoon ym.) ja Saaran kertomassa esim. varastetut paidat Aarniolle ym. Heidän ei olisi pitänyt yleiseen elämänkokemukseen viitaten uskoa näitä tarinoita.

Hauska tuo metsästysmaat vertaus. Kun nuoret miehet puuttuvat niin vanhempikin kelpaa. Näin esim. sodissa on syntynyt kummallisia pareja, jossa ikäero voi olla kolmisenkymmentä vuotta tai enemmänkin.

Saaran piiri oli koostunut ainakin osittain nyt sellaisista henkilöistä, jotka ovat olleet vuosikausia vankilassa näin esim. Tienhaara. Vilhunen oli vapautunut vasta heinäkuussa vuonna 2002, kenraali Leinonen oli kesän 2003 vapaana ennen kuin paukahti elinkautinen, Raninen onnistui olemaan tappamatta ketään vain muutaman kuukauden vapaudessa. Piiriä oli paljonkin lisää. Olisiko nyt oikeastaan paremminkin uskottavaa se, että Saara oli osa tätä rikollispiiriä. Kyseessä ei todellakaan ollut tapaus, jossa hän olisi ollut erottautunut näistä piireistä ja vain lähinnä sattuman kautta joutunut mukaan näihin tapahtumiin.

Jos ajatellaan huumerikosoikeudenkäyntiä niin ei siellä tullut esille, että Vilhunen ja Saara tunsivat toisensa jo pitkältäkin ajalta. He olivat siis toisilleen läheisiä ihmisiä. Eikä Saaran tuttavapiiriä käyty muutenkaan lävitse.

Mielestäni Saaraa oli syytäkin käydä tapaamassa ja katsoa missä hän liikkui aivan kuten tätä muutakin piiriä hänen ympärillään. Hänen kauttaan on voitu saada arvokasta tietoa eri ihmisten liikkeistä. Niin sisällä on Saara näissä piireissä ollut. Tiedetäänhän sekin, että maaliskuussa 2003 asunnossa tapahtui jotain ikävää. Saara on tässä piirissä ollut väkivaltaisille tapahtumille alttiina.

Miksei Aarnio olisi voinut käydä tämän naisen luona työtehtävissä?

[Joosua]

Joidenkin kirjoittajien taholta on saanut varsin paljon huomiota Aarnion seksuaalinen aktiivisuus ja siihen liittyen keski-ikäisen miehen mieskunto.

Ihmiset ovat seksuaalisuuden suhteen yksilöllisiä ja esimerkiksi ikä, elämäntavat, genetiikka ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat nekin yksilöllisesti. Mutta jos mies on ollut jo alkujaan "panomies" ja hän pysyy terveenä ja harrastaa liikuntaa sekä muutenkin huolehtii itsestään niin seksi voi sujua hyvin vanhempanakin. 40 - 50 vuotias on tässä mielessä aika nuori vielä. Tässä iässä ovat monet vielä varsin kovassa kunnossa muutenkin. Ja jos kaikki on kunnossa ja ne naisystävät on kiinnostavia niin ei 60 - vuottakaan ollenkaan mikään mahdoton ikä ole.

Itseasiassa miehen pystyminen vanhempanakin suvunjatkoon, on aikoinaan ollut tärkeää. Jonkun pienemmän joukon kaikki nuoret miehet saattoivat tuhoutua taistelussa tai vaarallisilla metsästysmatkoilla. Tällöin oli hyvä että vanhemmatkin miehet vielä pystyivät "miehen töihin". Näistä syistä luonto on asian näin järjestänyt. Joten ei Aarnio mieskuntonsa suhteen ole mikään erityinen harvinaisuus.

Niin mistä tiedät tämän tietyn miehen omaavan tällaisen mieskunnon? Siksikö, että tästä ilmiöstä Aarnio voidaan olettaa mitä vaan?
Nythän siis puhutaan reippaasti yli viisikymppisestä miehestä. Biologia kertoo jotain muuta. Enpä haluaisi mennä ihan yksityiskohtiin. Mutta esim. prostituoiduista tiedetään, ettei se kovin paljoa yli viisikymppisenä ole oikein mahdollista. Mikähän siinä on syynä? Eikö hommaa kannattaisi jatkaa?

Vanhempikin mies voi pystyä suvun jatkamiseen kyllä. Nythän väite ei olekaan se, ettei vanhempi mies pystyisi tähän. Vaan väite on se, että parisen kertaa viikossa pyörähdettäisiin tyydyttämässä tarpeita prostituoidun luona ja samaan aikaan on vaimo ja tyttöystävä? Kuulostaako uskottavalta? Tuomareiden yksi tehtävä on ajatella asioita yleisen tietämyksen valossa. Näyttääkö siltä, että tehtävä on suoritettu? Ei vaan he ovat uskoneet tarinaan, jolla ei ole mitään biologista tai muuta perustaa vain tukeutuen kahden epävarman todistajan kertomaan. Molemmissa sekä Nurmijärven naisen todistuksessa on ongelmia (esim. tavaroiden joutuminen naisen varastoon ym.) ja Saaran kertomassa esim. varastetut paidat Aarniolle ym. Heidän ei olisi pitänyt yleiseen elämänkokemukseen viitaten uskoa näitä tarinoita.

Hauska tuo metsästysmaat vertaus. Kun nuoret miehet puuttuvat niin vanhempikin kelpaa. Näin esim. sodissa on syntynyt kummallisia pareja, jossa ikäero voi olla kolmisenkymmentä vuotta tai enemmänkin.

Saaran piiri oli koostunut ainakin osittain nyt sellaisista henkilöistä, jotka ovat olleet vuosikausia vankilassa näin esim. Tienhaara. Vilhunen oli vapautunut vasta heinäkuussa vuonna 2002, kenraali Leinonen oli kesän 2003 vapaana ennen kuin paukahti elinkautinen, Raninen onnistui olemaan tappamatta ketään vain muutaman kuukauden vapaudessa. Piiriä oli paljonkin lisää. Olisiko nyt oikeastaan paremminkin uskottavaa se, että Saara oli osa tätä rikollispiiriä. Kyseessä ei todellakaan ollut tapaus, jossa hän olisi ollut erottautunut näistä piireistä ja vain lähinnä sattuman kautta joutunut mukaan näihin tapahtumiin.

Jos ajatellaan huumerikosoikeudenkäyntiä niin ei siellä tullut esille, että Vilhunen ja Saara tunsivat toisensa jo pitkältäkin ajalta. He olivat siis toisilleen läheisiä ihmisiä. Eikä Saaran tuttavapiiriä käyty muutenkaan lävitse.

Mielestäni Saaraa oli syytäkin käydä tapaamassa ja katsoa missä hän liikkui aivan kuten tätä muutakin piiriä hänen ympärillään. Hänen kauttaan on voitu saada arvokasta tietoa eri ihmisten liikkeistä. Niin sisällä on Saara näissä piireissä ollut. Tiedetäänhän sekin, että maaliskuussa 2003 asunnossa tapahtui jotain ikävää. Saara on tässä piirissä ollut väkivaltaisille tapahtumille alttiina.

Miksei Aarnio olisi voinut käydä tämän naisen luona työtehtävissä?

Mitään tarkempaa tietoa Aarnion mieskunnosta tai muustakaan terveydentilasta ei varmastikaan ole kenelläkään foorumilaisella. Myöskään tarkempaa tietoa mitä hän on mahdollisessa seksuaalisessa kanssakäymisessä puuhannut vaimonsa ja naisystävänsä kanssa ei ole. Prostituoitu Saaran osalta on jonkinlaista ylimalkaista kuvausta ollut esillä. Mutta ei tästäkään mitään tarkempaa.
Tästä tullaan siihen että Aarnion iästä johtuvat mahdolliset rajoitukset seksuaalisissa kyvyissä, joista siis ei ole oikeastaan mitään tietoa, eivät toimi minkäänlaisia näyttönä sen enempää hänen syyllisyytensä tai syyttömyytensä puolesta. Siis siinä kuinka monen emännän kanssa on vehdannut. Tai pystynyt vehtaamaan. Eikä Aarnio ole ilmeisesti puolustuksessaan edes vedonnut terveydentilaansa tai mieskuntoonsa.

Näyttönä, suuntaan tai toiseen, on Aarnion mieskunto yhtä heikko kuin aiemmin esitetty väite että koska hän on kuljetellut poikaansa tennismatseihin ja pelannut itsekin tennistä, ei hän olisi ehtinyt tehdä rikoksiaan.

[Costantin]

Joidenkin kirjoittajien taholta on saanut varsin paljon huomiota Aarnion seksuaalinen aktiivisuus ja siihen liittyen keski-ikäisen miehen mieskunto.

Ihmiset ovat seksuaalisuuden suhteen yksilöllisiä ja esimerkiksi ikä, elämäntavat, genetiikka ja mahdolliset sairaudet vaikuttavat nekin yksilöllisesti. Mutta jos mies on ollut jo alkujaan "panomies" ja hän pysyy terveenä ja harrastaa liikuntaa sekä muutenkin huolehtii itsestään niin seksi voi sujua hyvin vanhempanakin. 40 - 50 vuotias on tässä mielessä aika nuori vielä. Tässä iässä ovat monet vielä varsin kovassa kunnossa muutenkin. Ja jos kaikki on kunnossa ja ne naisystävät on kiinnostavia niin ei 60 - vuottakaan ollenkaan mikään mahdoton ikä ole.

Itseasiassa miehen pystyminen vanhempanakin suvunjatkoon, on aikoinaan ollut tärkeää. Jonkun pienemmän joukon kaikki nuoret miehet saattoivat tuhoutua taistelussa tai vaarallisilla metsästysmatkoilla. Tällöin oli hyvä että vanhemmatkin miehet vielä pystyivät "miehen töihin". Näistä syistä luonto on asian näin järjestänyt. Joten ei Aarnio mieskuntonsa suhteen ole mikään erityinen harvinaisuus.

Niin mistä tiedät tämän tietyn miehen omaavan tällaisen mieskunnon? Siksikö, että tästä ilmiöstä Aarnio voidaan olettaa mitä vaan?
Nythän siis puhutaan reippaasti yli viisikymppisestä miehestä. Biologia kertoo jotain muuta. Enpä haluaisi mennä ihan yksityiskohtiin. Mutta esim. prostituoiduista tiedetään, ettei se kovin paljoa yli viisikymppisenä ole oikein mahdollista. Mikähän siinä on syynä? Eikö hommaa kannattaisi jatkaa?

Vanhempikin mies voi pystyä suvun jatkamiseen kyllä. Nythän väite ei olekaan se, ettei vanhempi mies pystyisi tähän. Vaan väite on se, että parisen kertaa viikossa pyörähdettäisiin tyydyttämässä tarpeita prostituoidun luona ja samaan aikaan on vaimo ja tyttöystävä? Kuulostaako uskottavalta? Tuomareiden yksi tehtävä on ajatella asioita yleisen tietämyksen valossa. Näyttääkö siltä, että tehtävä on suoritettu? Ei vaan he ovat uskoneet tarinaan, jolla ei ole mitään biologista tai muuta perustaa vain tukeutuen kahden epävarman todistajan kertomaan. Molemmissa sekä Nurmijärven naisen todistuksessa on ongelmia (esim. tavaroiden joutuminen naisen varastoon ym.) ja Saaran kertomassa esim. varastetut paidat Aarniolle ym. Heidän ei olisi pitänyt yleiseen elämänkokemukseen viitaten uskoa näitä tarinoita.

Hauska tuo metsästysmaat vertaus. Kun nuoret miehet puuttuvat niin vanhempikin kelpaa. Näin esim. sodissa on syntynyt kummallisia pareja, jossa ikäero voi olla kolmisenkymmentä vuotta tai enemmänkin.

Saaran piiri oli koostunut ainakin osittain nyt sellaisista henkilöistä, jotka ovat olleet vuosikausia vankilassa näin esim. Tienhaara. Vilhunen oli vapautunut vasta heinäkuussa vuonna 2002, kenraali Leinonen oli kesän 2003 vapaana ennen kuin paukahti elinkautinen, Raninen onnistui olemaan tappamatta ketään vain muutaman kuukauden vapaudessa. Piiriä oli paljonkin lisää. Olisiko nyt oikeastaan paremminkin uskottavaa se, että Saara oli osa tätä rikollispiiriä. Kyseessä ei todellakaan ollut tapaus, jossa hän olisi ollut erottautunut näistä piireistä ja vain lähinnä sattuman kautta joutunut mukaan näihin tapahtumiin.

Jos ajatellaan huumerikosoikeudenkäyntiä niin ei siellä tullut esille, että Vilhunen ja Saara tunsivat toisensa jo pitkältäkin ajalta. He olivat siis toisilleen läheisiä ihmisiä. Eikä Saaran tuttavapiiriä käyty muutenkaan lävitse.

Mielestäni Saaraa oli syytäkin käydä tapaamassa ja katsoa missä hän liikkui aivan kuten tätä muutakin piiriä hänen ympärillään. Hänen kauttaan on voitu saada arvokasta tietoa eri ihmisten liikkeistä. Niin sisällä on Saara näissä piireissä ollut. Tiedetäänhän sekin, että maaliskuussa 2003 asunnossa tapahtui jotain ikävää. Saara on tässä piirissä ollut väkivaltaisille tapahtumille alttiina.

Miksei Aarnio olisi voinut käydä tämän naisen luona työtehtävissä?

Mitään tarkempaa tietoa Aarnion mieskunnosta tai muustakaan terveydentilasta ei varmastikaan ole kenelläkään foorumilaisella. Myöskään tarkempaa tietoa mitä hän on mahdollisessa seksuaalisessa kanssakäymisessä puuhannut vaimonsa ja naisystävänsä kanssa ei ole. Prostituoitu Saaran osalta on jonkinlaista ylimalkaista kuvausta ollut esillä. Mutta ei tästäkään mitään tarkempaa.
Tästä tullaan siihen että Aarnion iästä johtuvat mahdolliset rajoitukset seksuaalisissa kyvyissä, joista siis ei ole oikeastaan mitään tietoa, eivät toimi minkäänlaisia näyttönä sen enempää hänen syyllisyytensä tai syyttömyytensä puolesta. Siis siinä kuinka monen emännän kanssa on vehdannut. Tai pystynyt vehtaamaan. Eikä Aarnio ole ilmeisesti puolustuksessaan edes vedonnut terveydentilaansa tai mieskuntoonsa.

Näyttönä, suuntaan tai toiseen, on Aarnion mieskunto yhtä heikko kuin aiemmin esitetty väite että koska hän on kuljetellut poikaansa tennismatseihin ja pelannut itsekin tennistä, ei hän olisi ehtinyt tehdä rikoksiaan.

Eikö Aarnion kannattaisi väittää olevan impotentti, ja että spermat nojatuolissa on ollut lavastus? Tai että joku mies KRP:stä on käynyt pieraisemassa ne rusinastaan nojatuolille?

[Joosua]

Eikö Aarnion kannattaisi väittää olevan impotentti, ja että spermat nojatuolissa on ollut lavastus? Tai että joku mies KRP:stä on käynyt pieraisemassa ne rusinastaan nojatuolille?

Muistaakseni Aarnio ei saanut mitään rangaistusta Saaran luona käymisestä. Eli tämä osa jutusta oli käytännössä merkityksetön. Suuren yleisön silmissä tämä oli tietenkin moraalitonta.

Aarnion puuhista Saaran luona oli Saaran todistus. Sitä ei kyseenalaistettu. Lisäksi oli teknistä näyttöä. Nojatuolista jossa akti Saaran mukaan tapahtui, löytyi Aarnion DNA:ta. Sekä löytyi siittiöitä. Niistä ei saatu eristettyä dna:ta. Oikeus piti selvänä että asia on kuten Saara kertoi, eli seksiä oli harrastettu.

Tämä "seksihaara" johon jotkut hanakasti tarttuvat, on jutun todistelussa erittäin pienessä roolissa. Oleellisempiin kohtiin kannattaa syventyä, jos siis epäilee että Aarnio on syytön. Vaikka Saaran luona käynnit voitaisiin todistaa perättömiksi niin tuomio ei muuttuisi.