Onnettomuusteoria
Kääntäen. Jos kengät olisivat olleet sillä paikalla, johon Gustafsson ne sanoi jättäneensä, niihin olisi merkkaantunut nimenomaan suuria pisaroita. Eikö?teemu kirjoitti:^^Muistelen, etteivät kenkien veriroiskeet näkyneet paljaalla silmällä, vaan tulivat esille vasta tarkemmassa tutkimuksessa. Roiskeet olivat siten pieniä. Sen sijaan teltan roiskeiden koko oli aina 4 mm:n läpimittaan asti.
^
Teltan pisarat on havaittu 1960, mutta kenkien vasta myöhemmin.
Kengät ovat olleet kauempana kuin varjostuma ja teltan ulkopuolella. Lähtönopeus on pienillä pisaroilla suurempi, mutta myös ilmanvastus suurempi, kuin suurilla pisaroilla. En osaa suoraan sanoa voisivatko pienet pisarat päätyä kauemmas kuin suuret. Jos ne eivät voi lentää kauemmas, niin Mäkeä on täytynyt lyödä kenkien lähellä erikseen.ETP kirjoitti: Teltan I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella (kuva 12), I- ja II-sivun yhdistävän sauman lähellä, on useita kooltaan n. 1 mm x 1,5 mm – 5 mm x 10 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on alhaalta vasemmalta ylös oikealle, kohti teltan harjaa (kuvat 14 – 16).
Veriroiskeiden lähtöpistealue on I-sivun puolella, lähellä I- ja II-sivun yhdistävää saumaa. Laskennallinen lähtöpistealue on n. 40 cm korkeudella teltan pohjasta ja n. 10-20 cm etäisyydellä telttakankaan pinnasta (kuva 12).
Teltan harjaa kohti suuntautuvista veriroiskeista on otettu DNA-näytteet kahdesta eri kohdasta (M885/B, Anja Mäki) ja (BO/1, BKA, saadut tulokset voidaan parhaiten selittää sillä, että jäljen olisi jättänyt Anja Mäki).
I-sivulla, suuaukon vasemmalla puolella, on myös useita elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 1,5 mm – 1 mm x 3 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on hieman viistosti ylhäältä vasemmalta alaspäin oikealle (kuvat 13, 15, 17a ja 17b). Em. suuntaiset veriroiskeet sijaitsevat pääosin sivun vasemman puolen keskivaiheilla. Em. veriroiskeiden lähtöpistealueet ovat mitä ilmeisemmin II-sivun puolella.
Vasemmalla puolella on myös joitakin elliptisen muotoisia, kooltaan n. 5 mm x 20 mm olevia veriroiskeita, joiden suunta on lähes pystysuoraan ylhäältä alaspäin (kuva 16).
.......................
Teltan II-sivulla (kuva 22) 1. osiossa, 1. ja 2. osion sauman lähellä. Korkeussuunnassa keskivaiheilla, on veriroiskeiden keskittymäalue (lähtöpistealue), jossa on erittäin runsaasti pyöreähköjä, kokoluokkaa n. 0,5 – 4 mm olevia veriroiskeita (kuva 23).
Pienet pyöreähköt veriroiskeet ulottuvat poikki 2. osion jatkuen 3 osioon asti. Veriroiskeiden määrä vähenee ja tiheys harvenee kohti teltan lievettä, kohti teltan harjaa ja kohti 3. osiota. Osa keskittymäalueen veriroiskeista on elliptisen muotoisia, kooltaan n. 1 mm x 2 mm – 3 mm x 10 mm ja niiden suunta on lähtöpistealueesta poispäin (kuva 23).
Alueen veriroiskeet voivat olla peräisin yhdestä lyönnistä tai mahdollisesti useammasta lyönnistä, jolloin lähtöpistealue on kuitenkin pysynyt likimain samana. Valtaosa em. alueen veriroiskeista on pyöreähköjä, jolloin lähtöpisteen etäisyyttä teltta-kankaan pinnasta ei voida laskea. Alueella olevien muutamien elliptisen muotoisten veriroiskeiden perusteella lähtöpisteen etäisyydeksi voidaan arvioida n. 10 – 50 cm telttakankaan pinnasta.
Teltan II-sivun veriroiskeiden keskittymäalueen roiskeista on otettu DNA-näyte (M885/C, viittaa Anja Mäkeen, RTL 8087/6/03, liitteet 2 ja 3).
Teltan pisarat on havaittu 1960, mutta kenkien vasta myöhemmin.
^^
...En osaa suoraan sanoa voisivatko pienet pisarat päätyä kauemmas kuin suuret. Jos ne eivät voi lentää kauemmas, niin Mäkeä on täytynyt lyödä kenkien lähellä erikseen. ...
(sama lähde kuin aiemmin)
"Jälkien mittauksessa on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Tulokulmien ja -suuntien avulla jäljistä voidaan matemaattisten yhtälöiden avulla laskea lähtöpisteen etäisyys esimerkiksi seinästä tai lattiasta. Pienimmät verijäljet jäävät lähimmäksi lähtöpistettä.
Myös verijälkien koko kertoo tapauksesta. Suurimmat jäljet syntyvät tippuneesta verestä. 1-4 mm:n laajuisia veripisaroita syntyy keskinopeuksisista iskuista, esimerkiksi nyrkin iskusta. Alle 1 mm:n jäljet syntyvät suurinopeuksisista iskuista, esimerkiksi luodista tai räjähdyksestä.
"
...En osaa suoraan sanoa voisivatko pienet pisarat päätyä kauemmas kuin suuret. Jos ne eivät voi lentää kauemmas, niin Mäkeä on täytynyt lyödä kenkien lähellä erikseen. ...
(sama lähde kuin aiemmin)
"Jälkien mittauksessa on lukuisia erilaisia mahdollisuuksia. Tulokulmien ja -suuntien avulla jäljistä voidaan matemaattisten yhtälöiden avulla laskea lähtöpisteen etäisyys esimerkiksi seinästä tai lattiasta. Pienimmät verijäljet jäävät lähimmäksi lähtöpistettä.
Myös verijälkien koko kertoo tapauksesta. Suurimmat jäljet syntyvät tippuneesta verestä. 1-4 mm:n laajuisia veripisaroita syntyy keskinopeuksisista iskuista, esimerkiksi nyrkin iskusta. Alle 1 mm:n jäljet syntyvät suurinopeuksisista iskuista, esimerkiksi luodista tai räjähdyksestä.
"
Varjostuma on isompien pisaroiden muodostaman viuhkan alueella. Kengistä taas ei tunneta yhteään isompaa pisaraa. Siten ne lienevät sijainneet sen verran kauempana uhrista, ettei tippuveri tai hidas roiskeveri ole ulottunut kenkiin asti.
Olisi ollut joku yksittäinen voimakas isku, joka lähetti pisaraviuhkan liikkeelle kenkiin asti, ja osui pääosin maahan tai jonnekin muualle, koska teltasta ei ole kerrottu löydetyn pieniä pisaroita.
Olisi ollut joku yksittäinen voimakas isku, joka lähetti pisaraviuhkan liikkeelle kenkiin asti, ja osui pääosin maahan tai jonnekin muualle, koska teltasta ei ole kerrottu löydetyn pieniä pisaroita.
"- Veri oli tullut pääosin lähes kohtisuoraan ylhäältä alas, Ytti kertoi. "teemu kirjoitti:Varjostuma on isompien pisaroiden muodostaman viuhkan alueella. Kengistä taas ei tunneta yhteään isompaa pisaraa. Siten ne lienevät sijainneet sen verran kauempana uhrista, ettei tippuveri tai hidas roiskeveri ole ulottunut kenkiin asti.
Olisi ollut joku yksittäinen voimakas isku, joka lähetti pisaraviuhkan liikkeelle kenkiin asti, ja osui pääosin maahan tai jonnekin muualle, koska teltasta ei ole kerrottu löydetyn pieniä pisaroita.
Tuo em. ei tue pisaraviuhkateoriaa.
^Uhri seissyt pystyssä,
voimakas isku esim vasemmalle ylös
pisarat lähteneet sivulle ja pois teltalta
ilmanvastus jarruttanut sivuttaisliikkettä,
lopulta pisarat olisivat vajoneet pääasiassa alaspäin
noin kvalitatiivisesti.
Mutta miten onnettomuudessa? Miten onnettomuus sattuisi siten, että pisarat putoaisivat kuvatulla tavalla, vai onko se mahdotonta?
voimakas isku esim vasemmalle ylös
pisarat lähteneet sivulle ja pois teltalta
ilmanvastus jarruttanut sivuttaisliikkettä,
lopulta pisarat olisivat vajoneet pääasiassa alaspäin
noin kvalitatiivisesti.
Mutta miten onnettomuudessa? Miten onnettomuus sattuisi siten, että pisarat putoaisivat kuvatulla tavalla, vai onko se mahdotonta?
Pitää kesän tullessa hakea kauppahallista verta ja tehdä takapihalla testejä. (emäntä saa taas aihetta hymyyn)teemu kirjoitti:^Uhri seissyt pystyssä,
voimakas isku esim vasemmalle ylös
pisarat lähteneet sivulle ja pois teltalta
ilmanvastus jarruttanut sivuttaisliikkettä,
lopulta pisarat olisivat vajoneet pääasiassa alaspäin
noin kvalitatiivisesti.
Mutta miten onnettomuudessa? Miten onnettomuus sattuisi siten, että pisarat putoaisivat kuvatulla tavalla, vai onko se mahdotonta?
Lakana maahan ja kokeilla käsien heilutusta ja iskuja. Palataan tähän myöhemmin.
Mutta Boisman? Miten on selitettävissä sen puukonreikäryppään sijainti. Sehän ei mielestäni sijaitse kaulan alueella. Ehkä paremminkin olkapään alueella.
On ihailtavia nuo Sinun ja Kukkuun spekuloinnit. Eniten ihailen kuitenkin Anja Yttiä, että hänellä oli siviilirohkeutta esittää mielipiteensä.teemu kirjoitti:^^Muistelen, etteivät kenkien veriroiskeet näkyneet paljaalla silmällä, vaan tulivat esille vasta tarkemmassa tutkimuksessa. Roiskeet olivat siten pieniä. Sen sijaan teltan roiskeiden koko oli aina 4 mm:n läpimittaan asti.
Pari tyhmää kysymystä:
- Kenkien veriroiskeet eivät näkyneet paljaalla silmällä, vaan tulivat esiin vasta tarkemmissa tutkimuksissa, siis tutkimuksissa 1960, vai?
- Miksi Sepin kengät luovutettiin omaisille? Tutkittiinko niitäkin sitä ennen tarkemmin?
- Ovatko nuo esim. teltan veriroiskeet säilyneet aikojen saatossa > 40 vuotta siinä kunnossa, että ne on tuolla tarkkuudella olleet mitattavissa?
¤¤¤
Vastaan lonkalta ja sillä tarkkuudella:nightowl kirjoitti: ...- Kenkien veriroiskeet eivät näkyneet paljaalla silmällä, vaan tulivat esiin vasta tarkemmissa tutkimuksissa, siis tutkimuksissa 1960, vai?
- Miksi Sepin kengät luovutettiin omaisille? Tutkittiinko niitäkin sitä ennen tarkemmin?
- Ovatko nuo esim. teltan veriroiskeet säilyneet aikojen saatossa > 40 vuotta siinä kunnossa, että ne on tuolla tarkkuudella olleet mitattavissa?
¤¤¤
- Kenkien veriroiskeet tulivat mielestäni esiin vasta 2000-luvun tutkimuksissa.
- Toisessa Gustafssonin kengässä oli tahra kosketusverta, mutta Boismanin kengissä sellaista ei kerrottu olleen. Niinpä oli järkevää jättää Gustafssonin kengät todisteeksi.
- Verijäljet olivat osittain varisseet teltasta. Tutkimuksen päiväykset ovat 2000-lukua. Vanhaa veritutkimusmateriaalia on nähty hyvin vähän. Liina on poikkeus.
Näyttää siltä, että onnettomuusteoria on kaiketi hylättävä, koska veriroiskeetkaan eivät näytä osuvan kohdilleen.
Jotain erikoista ovat tutkijat aikanaan nähneet Gussen, tai yleensäkin poikien kengissä, koska Gussen kengät olivat tallessa ja Sepin luovutettiin vuoden päästä murhista.
Kummastuttaa meikää ainakin se, mitä kengissä on ollut, koska Sepinkin kengät luovutettiin kait viimeisena tavarana omaisille, joten eipä kengän lonttosten kanssa pidetty kiirettä.
Vastaavasti tärkeitä todisteita luovutettiin pois jo seuraavan päivänä, ennen kuin tavarat olivat laboratoriota nähneetkään, joka kummastuttaa, mikä kiire niitä oli luovuttaa, vai olisiko todisteiden kirjaaminen ollut niin rasittavaa puuhaa kesähelteellä, ettei poliisit sitä viitsineet laiskuuttaan tehdä.
Sehän on ollut selvä jo pitemmän aikaan, että Tulikki on tapettu viimeiseksi, kun on yrittänyt teltan aukosta karkuun, mutta eipä hänkään kerinnyt tämän murhaajapedon kynsistä.
Mutta eipä ollut murhaajapedollakaan kanttia katsoa Tuulikin elottomia silmiä teltan riekaleiden seassa, koska murhaajaelukan oli peitettävä kuolleen Tuulikin kasvot viltillä.
Sepikin oli kääritty teltan liepeeseen, pois näkyvistä, joten mitä tällainen kertoo murhaajasta.
Hänen on täytynyt tuntea uhrit.
Gussen saattoi pelastaa sammuminen ja illalla tapahtunut putoaminen, sekä itsensä telomisen vuoksi ulkoruokintaan joutuminen, tai sitten murhaajaelukka on tahallaan jättänyt Gussen henkiin toivoen, että tämä saisi syyt niskoilleen.
Gusseakaan ei voi toki lukea pois murhaajakanditaattien joukosta, sillä hän on ainoa todellinen henkilö, joka on todistettavasti ollut niemessä, kun murhat tehtiin.
Espoon käräjäoikeus on kuiten todennut Nils Gustaffsonin syyttömäksi murhiin, koska on näyttänyt vahvasti siltä, että niemellä on ollut joku ulkopuolinen.
Jotain erikoista ovat tutkijat aikanaan nähneet Gussen, tai yleensäkin poikien kengissä, koska Gussen kengät olivat tallessa ja Sepin luovutettiin vuoden päästä murhista.
Kummastuttaa meikää ainakin se, mitä kengissä on ollut, koska Sepinkin kengät luovutettiin kait viimeisena tavarana omaisille, joten eipä kengän lonttosten kanssa pidetty kiirettä.
Vastaavasti tärkeitä todisteita luovutettiin pois jo seuraavan päivänä, ennen kuin tavarat olivat laboratoriota nähneetkään, joka kummastuttaa, mikä kiire niitä oli luovuttaa, vai olisiko todisteiden kirjaaminen ollut niin rasittavaa puuhaa kesähelteellä, ettei poliisit sitä viitsineet laiskuuttaan tehdä.
Sehän on ollut selvä jo pitemmän aikaan, että Tulikki on tapettu viimeiseksi, kun on yrittänyt teltan aukosta karkuun, mutta eipä hänkään kerinnyt tämän murhaajapedon kynsistä.
Mutta eipä ollut murhaajapedollakaan kanttia katsoa Tuulikin elottomia silmiä teltan riekaleiden seassa, koska murhaajaelukan oli peitettävä kuolleen Tuulikin kasvot viltillä.
Sepikin oli kääritty teltan liepeeseen, pois näkyvistä, joten mitä tällainen kertoo murhaajasta.
Hänen on täytynyt tuntea uhrit.
Gussen saattoi pelastaa sammuminen ja illalla tapahtunut putoaminen, sekä itsensä telomisen vuoksi ulkoruokintaan joutuminen, tai sitten murhaajaelukka on tahallaan jättänyt Gussen henkiin toivoen, että tämä saisi syyt niskoilleen.
Gusseakaan ei voi toki lukea pois murhaajakanditaattien joukosta, sillä hän on ainoa todellinen henkilö, joka on todistettavasti ollut niemessä, kun murhat tehtiin.
Espoon käräjäoikeus on kuiten todennut Nils Gustaffsonin syyttömäksi murhiin, koska on näyttänyt vahvasti siltä, että niemellä on ollut joku ulkopuolinen.
Paljon ei olisi tarvinnut siirtääkään. Ilmeisesti kaikkia muita on siirretty, miksi ei myös Boismania, vaikka vain vähän.?kukkuu kirjoitti: Kehossa ei löydy vastaavalta paikalta vastaavia jälkiä.
Vai voisiko rypäs sopia Björklundin niskaan tehtyinin jälkiin, jotka eivät ole juurikaan enää vuotaneet? Björklundia olisi siirretty vielä sen jälkeen, esim vetämällä farkkujen lahkeista.
Pitääkö kyseenalaistaa poliisien tulkinta Boismanin kuolleen niille sijoilleen?teemu kirjoitti:Paljon ei olisi tarvinnut siirtääkään. Ilmeisesti kaikkia muita on siirretty, miksi ei myös Boismania, vaikka vain vähän.?kukkuu kirjoitti: Kehossa ei löydy vastaavalta paikalta vastaavia jälkiä.
Vai voisiko rypäs sopia Björklundin niskaan tehtyinin jälkiin, jotka eivät ole juurikaan enää vuotaneet? Björklundia olisi siirretty vielä sen jälkeen, esim vetämällä farkkujen lahkeista.
Veren dna on Boismanin, joten Björklundiin iskut tuskin ovat osuneet.
Kun tätä kuvaa tarkastelee, niin aika paljon näkyy sisäpuolella olevaa vertakin.
Olisiko mahdollista, että Boisman olisi alkuaan maannut mahallaan ja veri olisi vuotanut alaspäin.