Koetin laskea ja mallintaa tätä tänään, mutta ei tuo visiiri oikein sovi kuvioon. Seuraavaksi tulee aika paljon teknistä jargonia, mutta siihen kaikki päätelmäni nyt perustuvat. Havaittuja virheitä saa faktapohjaisesti iloliemin korjata.damfin kirjoitti: Ke Syys 30, 2020 2:02 pm Asioiden mahdottomuudesta voi olla montaa mieltä, en minäkään vannomaan mene että keulavisiiri on siihen reiän kohdalle osunut, mutta en minä sitä kyllä mahdottomaksikaan usko, jos nyt esimerkiksi tätä kuvaa katsoo ja kohtalaisen kovaa merenkäyntiä ajattelee...
MS-Estonia-I – kopio.jpg
Tapahtumaketjun tekisi mahdolliseksi se että lukituksen pettämisen jälkeen laivan vauhdista ja merenkäynnistä johtuvat vesimassojen iskut keulavisiiriin ovat ryskyttäneet sitä ensin laivan keulaa vasten niin että ne saranat ovat pettäneet jolloin keulavisiiri on kaatunut sitä bulbia vasten, ja heti perään seuraava tyrsky on heittänyt sen takaisin ylös ja siitä yläviistoon laivan sivulle, josta se on tuon nuolen suuntaisesti pudonnut laivan kylkeä vasten jossa sivulta tuleva aalto on paiskannut sen kylkeä vasten kutakuinkin tuon löydetyä reiän kohdalla, ja vaikka se keulavisiiri ei sitä 500 tonnia painakaan, se aalto voi painaa moninkertaisesti sitä vastaavalla voimalla.
Visiiri paiskautuu takaisin laivan keulaa vasten = ensimmäinen voimakas pamaus, visiiri paiskautuu laivan kylkeä vasten = toinen voimakas pamaus
Sama liikekuvio selittäisi sen miksi juuri tuon puoleinen kulma siitä visiiristä oli taittunut, sitä taas ei oikein selitä se että visiiri olisi pudonnut toiselle puolelle laivaa.
F=m*a kaavalla tarvittaisiin likimain putoamiskiihtyvyyden kaltainen kiihtyvyys aallon positiivisen puolijakson huippuun, jotta saataisiin aikaan 500 KNm voima visiirin painoon nähden. Aallonnopeus oli noin 20 m/s ja jaksonpituus itämerellä luokkaa 25-60 metriä, jaksonaika 4-6s. On vaikea kuvitella, että näillä parametreillä aallon ensimmäiselle puolijaksolle (jonka voisi ajatella visiiriä heittävän) saataisiin 10 m/s2 kiihtyvyyttä.
Kiihtyvyyttä hankalampi asia on se, että aaltojen suunnan huomioiden visiiri olisi ollut suojassa iskevältä aallolta. Tuuli ja aallot oli jota kuin lounaasta koilliseen. Jos visiiri on ollut aluksen styyrpuurin puolella hetken aikaa kellumassa, miten aalto olisi päässyt iskemään kelluvaa visiiriä alusta vasten, kun periaatteessa aaltojen suunta on styyrpuurista sivusta poispäin. Jos aallon negatiivinen puolijakso taas imaisi jotenkin visiirin aluksen kylkeen, kiihtyvyys ei lienee olisi kovin merkittävä.
Mittakaavassa mallinsin, että matkaa aukolle olisi keulasta n. 80 metriä ja laiva kulki tuolloin n. 7 m/s. Näin ollen visiiri olisi kellunut 11,5 sekuntia ennen osumista kylkeen.
