Onnettomuusteoria

[Hessu52]

En usko, että "puukottaja" on käyttänyt ns. kuokkaotetta, jolloin puukon kahva on kämmenen sisällä ja tera osoittaa maahan.

Sillä tyylillä ei saa kunnon osumia, tarkoitan tarkkoja osumia, kuten testissäni silloin aikanaan huomasin.

Ennemminkin uskon "puukkomiehen " käyttäneen "pistotyyliä", jolloin puukon terä on peukalon ja etusormen tukemana, ja näin ollen on helpompi osua, kuten senkin kokeessani havaitsin.

Uskon kuitenkin siihen, että teltta on ollut pystyssä melko pitkään, sillä niitä isoja repeämiä olisi ollut romahtaneeseen telttaan ollut aika vaikea leikata.

Uskon myös, että murhaaja on jostain syystä halunnut vetää teltan uhreineen rantaan ja siitä veteen, kaiketi salatakseen murhatyön jonkin aikaa, mutta urakka on ollut liian raskas.

Humalaisen aivotuksia on aika vaikea selvinpäin olevan ymmärtää, joten sen takia on ne kaikki teltan narutkin katkottu.

Miksi näin olisi tehty, jollei syynä olisi ollut teltan siirto.

Olisiko Gusse ensin yritetty raahata veteen, että teltta olisi ollut kevyempi, mutta huomattu tehtävä vieläkin liian raskaaksi, joten hänet on raijattu takaisin.

Siitä olisivat sitten jääneet ne Gussen kertomat kuuluisat jäljet maahan, joita kukaan muu ei ollut nähnyt, kuin Gusse ja hänen äitinsä.

No tuo teoriahan oli minulta vain heitto, jota kukaan ei tosissaan ota.

[awa]

Niin - kai se on ollut niin, että tätä yhtä henkiin jäänyttä on raahattu ja sillä on kuin raadolla, joka on selvinnyt pyörremyrskystä.

Murrhaajan onneksi hän ei muista mitään. Mutta murhaaja odottaa.

[Sariola]

.....
Murrhaajan onneksi hän ei muista mitään. Mutta murhaaja odottaa. ....

Tässä awa puuttui ehkä tietämättään arkaan aiheeseen. Jos asia on niin, että NG todella näki murhaajan, mutta muistiaukko on sen poistanut ja hypnoosissa vielä hän on saanut (posthypnoottisen) suggestion unohtaa myöhemmin kaikki, mitä hypnoosissa oli kertonut.

Jos muisti kuitenkin pitkän ajan jälkeen on alkanut palautua myös itse tuon rikoksen tapahtumien osalta. Tällöin mahdollinen tekijä haluaisi ehkä vaientaa tällaisen silminnäkijän, jonka todistus olisi tekijän osalta raskauttava.

Tuleepa mieleen se juttu, että NG:ltä tavattiin aseita. Ei ihme, jos hän pelkäsi jotakin, esim. oikean tekijän toimenpiteitä. Myös suggestion teho saattaa poistua ajan kanssa. Tällainen tilanne olisi vaarallinen oikealle rikolliselle. Tällainen kuvio tuli tässä vain mieleen. Mahdollinen ulkopuolinen tekijä on ehkä jo kuollut. Saattaa elääkin.

[Hessu52]

Saattaahan olla, että Gusse pelkääkin muiden uhrien omaisten kylässä käyntiä ja siitä ne aseet.

Ei homma vielä selvä ole, vaikka Gussen Espoon käräjäoikeus vapauttikin.

Jos löytyy uusia todisteita, niin sitten.

Harmi tämän kuntoni kanssa,etten pysty suorittamaan naarausretkeä Bodomille ensi kesänä, vaikka kuinka yritän kuntouttaa itseäni, niin ei mene kuin huonompaan suuntaan, joten kirurgit jo teroittavat skalpellejaan meikäläisen paksua nahkaa varten.

No kerrankos sitä täällä ollaan, mutta olisi se saanut tapahtua, se naaraus.

[kukkuu]

...Silloin suu olisi sijoittunut reikäryppään kohdalle. Tuo termi "lammikko" askarruttaa vieläkin.

Boisman ehkä yritti saada happea reikien kautta. Kädet olivat rinnalla paitaa avaavassa asennossa, mikä sopisi samaan. Hänellä oli ilmarinta, mikä aiheuttaa tukehtumisen tunteen.

Lammikko näyttäisi olevan yläviistoon III-sivun sauman suunnassa, teltan ollessa pystytetyssä asennossa, mutta syntynyt alaspäin pään muodostaman kohouman ja päätysauman väliin teltan ollessa kumossa.

IV-3 osion viilto olisi tehty vasta lammikon syntymisen jälkeen. Olisiko tassä ambulanssimiesten tekemä viilto Boismanin pään saamiseksi esiin, vai jonkin varhaisemman teltan tutkimisoperaation jälki?

Syntyyköhän hengitysverta ainoastaan suun kautta vai voisiko sitä syntyä myös kurkusta olevasta aukosta?

[konsta]

Saattaahan olla, että Gusse pelkääkin muiden uhrien omaisten kylässä käyntiä ja siitä ne aseet.

Joo, näin sen täytyy olla.

[Hessu52]

Kerropa konsta, mitä sellainen kertoo ihmisestä, jolla on kuuleman mukaan aina kirves autonsa takakontissa ja puukko jossain käden mitan päässä?

On saattanut olla joskus käsiasekin mukana, kenpä tietää.

No pikaistuksessaan voisi ajatella, että metsurihan siinä on liikkeellä, sahoineen ja puukkoineen, mutta ?????

Pyssykin on saattanut olla mukana vain sen vuoksi, jos hirvi, tai peurakolari sattuisi osumaan just omalle tai kaverin kohille, niin saisi lopettaa eläinparan tuskat, mutta kun sellaisen lopetuksen saa tehdä ainoastaan viranomainen, eli polliisi, tai kunnan eläinlääkäri, joten sekin ????

Kenetpä tuo huhu tuo mieleesi konsta?

[kukkuu]

"Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu 20 puun kappaletta sekä 11 neljää eri paksuutta olevaa narun kappaletta. Yhden narun toisessa päässä on solmu, seitsemän narun toisessa päässä on lenkki ja yhdessä narussa on lenkin lisäksi naruun solmittu purjerengas. Lisäksi tutkimusaineistossa oli kaksi narun kappaletta, joista toisessa on purjerengas. Tutkimusaineistosta löytyy myös yksi irtonainen purjerengas "




"seitsemän narun toisessa päässä on lenkki "-- nämä ovat kaikki IV sivun narut ja kolme II-sívun naruja.
"yhdessä narussa on lenkin lisäksi naruun solmittu purjerengas"-- tämä on II-sivun neljäs naru, jota ei olekaan leikattu poikki.
"kaksi narun kappaletta, joista toisessa on purjerengas"--
"Yhden narun toisessa päässä on solmu"--

Nuo kaksi viimeistä ei ole oikein selvästi ilmaistu. Olen käsittänyt harjanurun leikatun teltan kummastakin päästä ja sen lisäksi ykkösosan harjalta. Siitä tulisi neljä narun pätkää. Kuva selittäisi paljon.

Miksiköhän noita naruja oli neljää eri paksuutta?

[Hessu52]

Luulisin kukkuu, että teltta oli ties kuinka vanha ja sen vuoksi siitä oli edellisiltä retkiltä kadonnut naruja, jos ne ovat olleet sellaisissa metallisissa renkaissa.

Narunpätkät ovat saattaneet kadota ja jokainen uusi telttailija on sitten etsinyt itseltään sopivaa narua telttaan nyöreiksi.

Harjanarun uskoisin kyllä olleen se vahvin naru, joten luulen, että se ainakin on katkottu puukolla.

Meillä oli silloin joskus -50 luvulla vähän samanlainen teltta kotona, jossa tuli nukuttua jokunenkin kesäyö, mitä nyt muutaman kerran oli ukkosta mentävä kotiin sisälle pakoon, sillä silloin olin vielä liian nuori lähteäkseni oikeille "reduille" (slangia).

Oliskohan se ollut jotain armeijan ylijäämätavaraa, jota faija osteli jos jonkiin laista.

Siihen oli oma paikkausteippikin, joka muistutti vähän roudarin teippiä, mutta ei ollut niin pitävää liimaa, mutta sillä me ne reiät aina paikattiin, kun niitä kesäisissä riehoissa tuli.

Ennen sen teltan hävittämistä, se olikin melkoisen kirjava, mutta se siitä.

Teltta oli ennen sotia hankittu ja se repesi melko pienestäkin "kosketuksesta".

Luulisin poikienkin teltan olleen yhtä hapero ja että se on repeytynyt melko herkästi ja sen takia siitä on taistelun tiimellyksessä näitä metallirenkaita irtoillut. (onhan niillä oma nimikin, mutta ei just tuu mieleen) tuli mieleen, "purjerengas".

[konsta]

Ne joilla on salattavaa, tyypillisesti sepittävät juttuja.

[awa]

Ne joilla on salattavaa, tyypillisesti sepittävät juttuja.

Ai näinkö :

-------------------------------------------------------------------------------------

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois (29.3.2004, s. 4).

Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä (7.5.2004, s. 3). Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat (7.5.2004, s. 3).

Leukaluun ja rystysten vammat

29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla (s. 4). Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa (12.5.2004, s. 9). Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista (26.4.2004, s. 5). Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä (29.3.2004, s. 4).

Muut vammat ja toipuminen

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin (30.3.2004, I, s. 11). 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään (s. 3).

Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen (29.3.2004, s. 5). Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna (12.5.2004, s. 4). Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona (14.4.2004, s. 3). Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin” (s. ?). 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä (s. 7 ja 9). Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan (s. 6).

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan (29.3.2004, s. 11). Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen” (26.4.2004, s. 4) ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton (25.5.2004, s. 7). Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele (25.5.2004, s. 7).

[konsta]

Ne joilla on salattavaa, tyypillisesti sepittävät juttuja.

Ai näinkö :

Juuri näin. Eli vetoaminen tuohon surmien jälkeen yli 20 vuotta myhemmin esitettyyn kommenttiin on juuri sitä sepitystä.

[Hessu52]

Te toverit sepittelette vielä törkeämmin, joten olisi kosta sinunkin parasta pysyä "nahkapukusi" sisällä.

Awa ei tuossa jutussa kirjoittanut mitään väärää, ainoastaan totta, vai onko sinulla konsta asiasta jotain parempaa tietoa?

Kerro meillekin, missä kohtaa awa sepittää kirjoitustaan?

[awa]

Ne joilla on salattavaa, tyypillisesti sepittävät juttuja.

Juuri näin. Eli vetoaminen tuohon surmien jälkeen yli 20 vuotta myhemmin esitettyyn kommenttiin on juuri sitä sepitystä.

Kukas siinä sepittää* ( *savolaisittain ilmaistuna) .

Kerro konsta tuo omituinen sepittäjäsi.

[konsta]

Nisse siinä höpöttelee, samaa stooria kuin kuulusteluissa. On ilmeisesti ihan tosissaan, koska uskoo kaiken olevan kirjoissa ja kansissa. Tyhmä tuosta voisi innostua.