Aarnio tuomittiin käräjäoikeudessa murhasta elinkautiseen

[Pieni liekki]

Jep. Ja kun on haastettu todistajaksi, niin vaihtoehdot on mennä todistamaan ja puhua totta, muuten rikkoo lakia. Tämä tietysti harmittaa pro-aarniolaisia.

Pätkä "Kutsuvat minua palkkamurhaajaksi"-kirjasta sivulta 312:
"Tuntuu pahalta miettiä, miten olisi käynyt, jos Aarnio ei olisi ollut läpeensä korruptoitunut. Hän olisi voinut hoitaa työnsä eikä leikkiä gangsteria Keijon kanssa. Ehkä minä, Leo ja muut olisimme säästyneet monelta vankilavuodelta. Ehkä yksi ihmiselämä olisi voitu pelastaa."

Minä olen ylpeä niistä ammattitaitoisista poliiseista, jotka olivat selvittämässä Ünsalin murhaa. He saivat ydinporukan tekijät kiinni ja heille elinkautistuomiot, vaikka Ünsalin ruumista ei koskaan löydetty. Kannattaa tehdä itselleen tapauksen aikajana, niin siitä huomaa, kuinka viranomaispäässä on toimittu ja saatu vähitellen aikoinaan palaset kohdilleen. Voihan tämä oikeudenkäynti tuoda Aarniolle puhtaat paperit - ainakin Ünsalin murhatapauksen suhteen.

Keskimäärin poliisit toimivat hyvin, mutta Aarnio on ollut karkea poikkeus. Aarniolle tulee tai on tulematta tuomio näytön perusteella. Jos näyttö ei riitä ei tuomiota tule. Itselläni ei ole ongelmaa hyväksyä oikeuslaitoiksen ratkaisuja, oli ratkaisu kumminpäin tahansa.

Niin, kai oikeuden täytyy selvittää, mitä kaikkia toimenpiteitä poliisi ja Aarnio ovat tuolloin vuonna 2003 tehneet ehkäistäkseen silloin käynnissä olleen rikoskokonaisuuden ja ovatko nämä toimenpiteet olleet tuolloin käytössä olleisiin resursseihin nähden riittävät. Kyllä minäkin hyväksyn tulevan oikeuden ratkaisun Ünsalin murha-asiassa, jos se on tehty oikeudenmukaisesti, riittävän laajalla katsantokannalla ja asianmukaisesti perustellen.

[Joosua]

Olen sitä mieltä, että Vilhunen on informoinut Aarniota teosta ja Aarnio on ollut hyvin ajantasalla mitä tulee tapahtumaan. Uskon myös, että Vilhunen on osallistunut järjestelyihin. En ota kantaa mikä oikeudenratkaisu ja mahdolliset tuomiot tulee olemaan sen päättäköön oikeus.

Näin asia lyhyesti sanoen näyttää minustakin olevan. Varsin hyvin näyttää poliisi pystyneen selvittämään tapahtumien kulun ja ihmisten tietoisuuden.

Toki oikeus näytön harkitsee ja päättää. Tässä, niinkuin aikaisemmissakin Aarnion rikosjutuissa luultavasti käydään taas läpi kaikki mahdolliset oikeusasteet. Ainakin huumerikosoikeudenkäynnissä Aarnio näytti saavan ihan oikeudenmukaisen kohtelun jossa niin syyllisyyttä puoltava kuin syyttömyyttäkin puoltava näyttö huomioonotettiin aivan asiallisesti.

[teppo]

Niin, kai oikeuden täytyy selvittää, mitä kaikkia toimenpiteitä poliisi ja Aarnio ovat tuolloin vuonna 2003 tehneet ehkäistäkseen silloin käynnissä olleen rikoskokonaisuuden ja ovatko nämä toimenpiteet olleet tuolloin käytössä olleisiin resursseihin nähden riittävät.

Nyt menee taas pahasti lööperin puolelle. Käräjäoikeuden täytyy ratkaista, riittääkö näyttö Aarnio tuomitsemiseen murhasta. Ts. aiheuttiko Aarnio Unsalin kuoleman ns. epävarsinaisella laiminlyöntirikoksella. Aarnion puolustus on jo esittänyt, että ei aiheuttanut ja että jos kyllä, niin tämä olisi kesällä 2003 säädetyn lain mukaan ihan sallittua vielä syksyllä 2003 mutta ei olisi ollut enää vuodenvaihteessa.

Tapauksessa Raninen on paikalla olleena oikein hyvä todistamaan, havaitsiko hän prosessissa jotain epäsäännönmukaisuuksia. Ja voi olla, että kun hän ei ole ollut kuulusteltavana ensimmäistä kertaa, niin nyt jälkikäteen hän on saattanut kiinnittää huomiota, että miten Aarnion alainen huumepoliisi on ollut häntä kuulustelemassa murhajutussa ja menikö tilanne ihan sen oletuksen mukaan, että kaikkia tekijöitä pyrittiin saamaan vastuuseen vaiko ei.

Kyllä minäkin hyväksyn tulevan oikeuden ratkaisun Ünsalin murha-asiassa, jos se on tehty oikeudenmukaisesti, riittävän laajalla katsantokannalla ja asianmukaisesti perustellen.

Ei varmaankaan tarvitse olla selvänäkijä arvatakseen, että mahdollisen langettavan tuomion tullessa ratkaisu ei mielestäsi ole tehty oikeudenmukaisesti, riittävän laajalla katsantokannalla ja asianmukaisesti perustellen.

[Joosua]

Ei varmaankaan tarvitse olla selvänäkijä arvatakseen, että mahdollisen langettavan tuomion tullessa ratkaisu ei mielestäsi ole tehty oikeudenmukaisesti, riittävän laajalla katsantokannalla ja asianmukaisesti perustellen.

Kiitokset hyvistä nauruista. Juuri tuon esittämäsi käytännössä faktaksi luokiteltavan seikan perusteella moni ei jaksa Pilin kanssa vääntää.

[Nicht schuldig]

Ekasta tuomiosta puuttui huumeet ja nyt puuttuu ruumis ja kaikki kontaktit murhasta tuomittuihin, että siinä mielessä sopii kyllä tuomion pohjaksi=) Ja tietysti sillä tavalla, että huumejutussakin oli tekijät tuomittu, ja vedettiin vaan päälle tämmöinen tuntematon päättäjäporras vuosien jälkeen, jota kukaan ei ollut nähnyt eikä kuullut ennen, ja jolle ei tavallaan ollut mitään tarvetta jutun sujumisen kannalta.

Periaatteessa syyttäjä pelaa murhan tekijöiden eikä poliisien pussiin.

Tässä murhajutussa on paljon samankaltaisuutta kuin on huumejutussa. Ensin on alempi organisaatio ja sitten päälle rakennettu toinen ylempi organisaatio. Kyseiset henkilöt eivät tunne tai tiedä toistensa rooleja. Tässä on Raninen ja muut esittäneet, että he eivät tienneet kuka tai ketkä olivat taustalla ennenkuin myöhemmin. Tämä taktiikka hyödyttää näitä varsinaisia tekijöitä, koska silloin voidaan ajatella, että he eivät olisi koskaan tätä tekoa tehneetkään, jos olisivat päässeet perille todellisten taustalla vaikuttaneiden henkilöiden tarkoitusperistä. Murhan tekijät kokevat tulleensa petetyksi. Heidät sivuutettiin sen ylemmän tahon tahdosta houkuttelemalla heidät tekemään murha ja päälle päätteeksi vasikoimaan siitä poliisille. Poliisi ei myöskään estänyt tätä murhaa vaikka tiesi siitä, joten murhaa ei olisi tapahtunut, jos poliisi olisi tehnyt työnsä hyvin.

Motiivia näihin Aarnion väitettyihin tekoihin ei ole ollenkaan käsitelty huumerikosoikeudenkäynnissä. Muistaakseni ei ainakaan hovioikeuden tuomiossa mainittu lausettakaan siitä, että mikä olisi ollut Aarnion motiivi. Hänen vain ajateltiin toimivan näin. Joten on syytä oletttaa, että sama voi päteä nytkin tässä murhajutun käsittelyssä. Toinen vaihtoehto on se, että syyttäjä vetää tarpeen vaatiessa ässän hihasta, joka voi olla oletus Aarnion ja Vilhusen liittymisestä Arlandan pankkiryöstöön.

[teppo]

Tässä murhajutussa on paljon samankaltaisuutta kuin on huumejutussa. Ensin on alempi organisaatio ja sitten päälle rakennettu toinen ylempi organisaatio. Kyseiset henkilöt eivät tunne tai tiedä toistensa rooleja.

Menestyksellinen toiminta perustuu usein erikoistumiseen ja työnjakoon. Järjestäytyneessä rikollisuudessa on usein perusteltua organisoitua niin, että alihankintaketjun toteuttajaporras ei ole ihan selvillä toimeksiantajasta. Toimeksiantajan ei kannata mainostaa rooliaan, etenkään silloin, jos hän sattuu olemaan myös huumepoliisi, jonka virkatehtävä mahdollistaa oman osallisuuden peittely.

Tämä taktiikka hyödyttää näitä varsinaisia tekijöitä, koska silloin voidaan ajatella, että he eivät olisi koskaan tätä tekoa tehneetkään, jos olisivat päässeet perille todellisten taustalla vaikuttaneiden henkilöiden tarkoitusperistä.

Pidän ihan realistisena ajatusta, että palkkamurha jätettäisiin tekemättä, jos olisi epäily, että yksi jäsenistä vuotaa tietoja poliisille ja että homma on sillä tavalla seurannassa, että raa'an työn tekijöiden on tarkoituskin jäädä kiinni. Jos jälkikäteen saa lehdistä lukea, että porukasta yksi on muiden vankilassaoloaikana tehnyt menestyksekkään uran ammattirikollisena yhdessä huumepoliisin kanssa, joka on sekaantunut tapauksen tutkintaan ja muutenkin, niin tiettyjä epäilyjä voi herätä.

Motiivia näihin Aarnion väitettyihin tekoihin ei ole ollenkaan käsitelty huumerikosoikeudenkäynnissä.

Aarniota ei huume- ja virkarikosoikeudenkäynnissä syytetty murhasta, joten sen motiivia ei tarvinnutkaan käsitellä.

Muistaakseni ei ainakaan hovioikeuden tuomiossa mainittu lausettakaan siitä, että mikä olisi ollut Aarnion motiivi.

Aarnion motiiveja on käsitelty esimerkiksi mainitsemassasi hovioikeuden tuomiossa useassa kohdassa. Sanahaulla eli käyttämällä niinkin ilmeistä hakusanaa kuin "motiivi", mitä et tehnyt, löytäisit sellaisia motiiveja kuin oman vastuun ja kiinnijäämisen välttäminen sekä hyödyn hankkiminen itselle ja rikoskumppaneille.

Täytyy sanoa, että jos olisin määräävässä asemassa oleva poliisi, jonka olisi tarkoitus tehdä ohessa törkeitä rikoksia, niin kaltaisesi hoksaajat olisivat rekrytointipäätöksiä tutkijapuolelle tehdessä etusijalla.

Aarnio oli vielä käräjilläkin erittäin motivoitunut yrittämään säilyttää edes osan hyödystä itsellään. Hän oli jopa valmis sepittämään itsestään tarinan korruptoituneena poliisina ja "liikemiehen" juoksupoikana, jotta rahat eivät näyttäisi tulleen sellaisesta rikoksesta, että ne voitaisiin tuomita menetetyksi.

[metsätonttu]

Periaatteessa syyttäjä pelaa murhan tekijöiden eikä poliisien pussiin.

Päinvastoin, eikä pelkästään periaatteessa vaan myös ihan käytännössä poliisi on tehnyt esitutkinnan ja syyttäjä on poliisin tekemän esitutkinnan perusteella arvioinut, että syytekynnys ylittyy ja syyttää esitutkinassa ilmeiden seikkojen pohjalta. Syyttäjä toimii yhteistoiminnassa poliisin kanssa. Murhasta syytettyjen, Aarnio ja Vilhunen, pussiin pelaavat puolestaan kyseisten henkilöiden puolustus.Lisäksi oikeuteen on haastettu henkilöitä todistamaan, jotka eivät saa todistuksestaan hyötyä, heidän pussiinsa ei pelaa ketään.

Eli esittämäsi väite on täysin perusteeton.

Tässä murhajutussa on paljon samankaltaisuutta kuin on huumejutussa.

Samat syytetyt löytyy, Aarnio ja Vilhunen. Tiedetään, että järjestäytyneeseen huumerikollisuuteen liittyy usein myös vakavaa väkivaltarikollisuutta, joka saattaa myös olla ylhäältä päin johdettua. Sinänsä ei ole mikään uusi ilmiö, jos huumerikoksista tuomittuja on myös syytettynä väkilvaltarikollisuudesta.

Ensin on alempi organisaatio ja sitten päälle rakennettu toinen ylempi organisaatio. Kyseiset henkilöt eivät tunne tai tiedä toistensa rooleja. Tässä on Raninen ja muut esittäneet, että he eivät tienneet kuka tai ketkä olivat taustalla ennenkuin myöhemmin.

Kyse on järjestäyneestä rikollisuudesta, joka on siis hierarkinen järjestelmä. Ylemmällä tasolla hierarkiassa on enemmän tietoa ja tietoa alemmaksi kerrotaan sen verran kun tarpeellista. Järjestäytyneessä rikollisuudessa(kaan) ei ole mitään periaatetta, että kaikki tieto on kaikkien saatavilla. Esimerkiksi voi olla olemassa kilpimieskäytäntö, jonka takana mahdollisesti oleva rahoittaja tai koko rikollisorganisaation ylin johto on anonymisoitu. Tällöin organisaation alimmilla tasoilla ei tiedetä ketä on kyseessä ja poliisinkin on vaikeampi päästä jäljille. Voidaan esimerkiksi ajatella, että Vilhunen on toiminut Aarnion kilpimiehenä, mutta koska kyseessä on erikoistapaus, jossa Aarnio on toiminut lisäksi poliisina ja Aarniolla ja Vilhusella on ollut muutakin yhteistä liiketoimintaa kuin huumeliiketointa sekä lisäksi vinkkitoimintaa, niin roolitus on paljon monimutkaisempi kuin puhdas kilpimieselementti pitää sisällään, mutta käytännössä Aarnion linkki järjestäyneeseen rikollisuuteen on ollut Vilhunen ja rikollisorganisaatiossa Aarnion kytkennästä Vilhuseen ei ole tiedetty eli siihen suuntaan Aarnion rooli on piilotettu.

Jää avoimeksi olisiko Anderssonilla ollut lisätietoa Vilhusen osuudesta. Andersson kun joutui henkirikoksen uhriksi 2018, eikä siten ole todistamassa.

Lauri "Late" Johansson, jolla oli tietoa suunniteilla olevasta teosta on haastettu Aarnion todistajaksi. En tiedä mitä Johansson kertoo, jää nähtäväksi kertooko hän Vilhusen osallisuudesta tietoja.

Tämä taktiikka hyödyttää näitä varsinaisia tekijöitä, koska silloin voidaan ajatella, että he eivät olisi koskaan tätä tekoa tehneetkään, jos olisivat päässeet perille todellisten taustalla vaikuttaneiden henkilöiden tarkoitusperistä. Murhan tekijät kokevat tulleensa petetyksi. Heidät sivuutettiin sen ylemmän tahon tahdosta houkuttelemalla heidät tekemään murha ja päälle päätteeksi vasikoimaan siitä poliisille. Poliisi ei myöskään estänyt tätä murhaa vaikka tiesi siitä, joten murhaa ei olisi tapahtunut, jos poliisi olisi tehnyt työnsä hyvin.

En näe millä tavalla tämä hyödyttää heitä. Nämä miehet on elinkautisensa saaneet kiistatta oikein perustein. Heidän tuomioitaan ei tulla purkamaan eikä he tule saamaan tästä taloudellistaakaan hyötyä. Kiistatta he ovat tienneet mitä tekevät, mutta se ei vähennä Aarnion ja Vilhusen syyllisyyttä jos he ovat tähän sotkeutuneet. Se on sivuseikka mikä Ranisen, Leinosen ja kumppaneiden tunne-elämä on. Niistä tietää viime kädessä vain henkilöt itse ja niistä Aarniota ja Vilhusta ei syytetä eikä tulla syyttämään.

Motiivia näihin Aarnion väitettyihin tekoihin ei ole ollenkaan käsitelty huumerikosoikeudenkäynnissä. Muistaakseni ei ainakaan hovioikeuden tuomiossa mainittu lausettakaan siitä, että mikä olisi ollut Aarnion motiivi. Hänen vain ajateltiin toimivan näin. Joten on syytä oletttaa, että sama voi päteä nytkin tässä murhajutun käsittelyssä. Toinen vaihtoehto on se, että syyttäjä vetää tarpeen vaatiessa ässän hihasta, joka voi olla oletus Aarnion ja Vilhusen liittymisestä Arlandan pankkiryöstöön.

Aarnion huumetuomio perustui siihen, että esitutkinnassa saatu näyttö riitti tuomioon. Se ei perustunut siihen, että Aarnion kuviteltiin tehneen huumerikoksia.

Huumerikollisuudessa motiiveita voi olla esimerkiksi raha, oman käytön rahoittaminen tai järjestäytyneessä rikollisuudessa se voi olla toimeksianto josta ei voi kieltäytyä riippuvaisuustekijöiden tai valtasuhteiden vuoksi. Ensimmäinen noista voi olla motiivi Aarnion kohdalla. Jos henkiö ei myönnä tekoa, niin ei hän silloin myöskään kerro motiivia. Tuomion saamiseksi ei tarvita tunnustusta riittää, että näyttä on riittävä. Henkirikoksissa voi motiivilla on suurikin merkitys esimerkiksi arviotaessa onko kyseessä kuolemantuottamus, tappo vai murha. Jos pyöritit huumeliigaa ja jäit kiinni, niin siinä motiivi ei tuomion kannalta välttämättä ole niin ratkaiseva tekiä.

[Never]

Täällä esiintyy muutama nimimerkki jatkuvasti Aarnion puolustajana.Ei millään silmät aukea totuuden myöntämiseen eli siihen että Aarnio on yksi Suomen kaikkien aikojen rikollisista.Kun ottaa huomioon hänen asemansa,johtava poliisihenkilö,rikokset ovat todella törkeitä.Asemaansa käyttäen,alaisiaan manipuloiden ja palkiten hän sai luotua itselleen aseman jonka luuli olevan kestävä ja pettämätön.Kaiken huippuna veljeily alamaailman silloisen pomon kanssa on järkyttävää.Ylimielinen käyttäytyminen narsistisen itsensä ihailun kera oli jopa koomista.Ehkäpä nyt alkaa hymy hyytyä kun aseveli Vilhunen puhuu myös hänelle mahdollista ek:ta välttyäkseen itse samalta tuomiolta.Kukaan ei tiedä kuinka suuri on Aarnion aikaisten huumepoliisien ohivetojen määrä esim.kotietsinnöissä.Niitä on nimittäin paljon.Miten paljon on tyyppejä lusinut pitkiä tuomioita Vilhusen vasikoinnin vuoksi,ja kysymyksessä ei ollut lain puolustaminen,rikollisten saamiseksi vastuuseen teoistaan vaan oman rikollisuuden pönkittäminen ,kilpailijoiden poistaminen markkinoilta.Ehkäpä tästä rottamaisuudesta saavat vielä kumpikin jonkinlaisen pikku muistutuksen,sen aika näyttää.Ehkäpä joskus selviää mitä maksoi Andersonin tappo ja kuka toimeksiantaja .
Muuten olen sitä mieltä että poliiseiksi,varsinkin johtaviin asemiin päässeiden muisti on tosi lyhyt,kukaan ei muista mitään.
Erittäin vakuuttavaa poliisityöskentelyä,kansalaisten suojelua sekä lakien ja asetusten valvontaa!

[Kuolemannaakka]

En mää täs mittä syyllissi kaippa, toristeit mää kaippa.

On vaarallinen suuntaus sellainen, että ihmisestä tehdään kaikkivoipa paha, joka vaan tekee asioita, siksi kun kaikki tietää, että tekeehän se. Faktatodisteet on kauhean vähissä tässä jutussa, kuten huumejutussakin. Jutut perustuvat lähinnä rikollisten monta kertaa muuttuneisiin tarinoihin ja kaiken faktan tulkitsemiseen ja valikoimiseen näiden tarinoiden kautta. Niistä puuttuu konkretia, ne ovat tarinoita.

Silloin erityisesti pitäisi hälytyskellojen soida, jos tarinan mahdollistamiseksi laajennetaan valehtelijoiden tai kanssarikollisten piiriä. Siis että myös epäillyn työkaverit, lapset tai muut hänen kanssaan samoin kertovat ovat "jostain ihmeellisestä syystä" vain valehtelijoita, jotka tämä syytetty on jotenkin ottanut valtaansa. Ilman mitään motiivia henkilöt, jotka eivät liity rikokseen mitenkään, valehtelevat syytetyn puolesta. Tämä usein kertoo siitä, että tarina ei olekaan tosi. Nyt voidaan uskoa kaikenmaailman paloittelusurmaajien juttuja, koska "tiedetään", että syytetyn alaiset vaan nyt jostain syystä valehtelevat, ettei heidän esimiehensä ole huumekauppias ja murhaaja. Mitään motiivia ei osata esittää alaisille, eikä oikein syytetyllekään. Hänen huumepomoutensa ei näkynyt edes elintasossa, ja eittämättä hän kuitenkin töissäkin kävi. Hyvin ehti joka paikkaan hääräilemään.

On ihan loogista, että tuo Arlanda tähän kytketään vielä. Aarniohan voi johtaa vaikka koko Suomen rikollisjärjestöjä, eikä siihen tarvita muuta kuin parin ihmisen kertomus. Aluksi Aarniota syytettiin lahjusten ottamisesta, ja joka kierros syytteet paisuvat ja paisuvat ja nyt kaikki jo tietävät, että hän on oikeastaan koko Suomen suurin ja pahin rikollinen. Aluksi ei tämmöistä tiedetty.

Tätä henkirikossyytettä ei olisi nostettu viisi vuotta sitten. Nyt se on jo itsestäänselvyys. Ajatelkaa, mitkä seuraukset tällä on. Kuinka moni poliisi ihan oikeasti ja todistettavasti ei ole estänyt rikosta, josta hänelle on kerrottu huhuna tai jonkun toimesta faktana? Ammattirikolliset saavat tappouhkauksia varmaan joka vuosi monta. Pitääkö heitä suojella ympäri vuorokauden aina kun kuulee jonkun jotain uhonneen? Tämähän menee ihan mahdottomiin.

[teppo]

Hänen huumepomoutensa ei näkynyt edes elintasossa

Nafti puoli miljoonaa euroa käteistä, jonka alkuperää ei kykene uskottavasti selittämään.

[metsätonttu]

Silloin erityisesti pitäisi hälytyskellojen soida, jos tarinan mahdollistamiseksi laajennetaan valehtelijoiden tai kanssarikollisten piiriä. Siis että myös epäillyn työkaverit, lapset tai muut hänen kanssaan samoin kertovat ovat "jostain ihmeellisestä syystä" vain valehtelijoita, jotka tämä syytetty on jotenkin ottanut valtaansa. Ilman mitään motiivia henkilöt, jotka eivät liity rikokseen mitenkään, valehtelevat syytetyn puolesta. Tämä usein kertoo siitä, että tarina ei olekaan tosi.

Aika spekulatiivista ja epätarkkaa pohdintaa. Lapset ja työkaverit rinnastetaan. Jos tutkinassa selviää, että siihen liittyy useampia henkilöitä, niin silloin siihen liittyy. On paljon esimerkkejä isoja ja pieniä tapauksia jossa, joku pystyy ohjailemaan ja vaikuttamaan muihin ihmisiin, ryhmiin, joukkoihin, organisaatioihin jopa kansakuntiin. Ja näistä ei todellakaan kaikki ole olleet positiivisia ilmiöitä.

Nyt voidaan uskoa kaikenmaailman paloittelusurmaajien juttuja, koska "tiedetään", että syytetyn alaiset vaan nyt jostain syystä valehtelevat, ettei heidän esimiehensä ole huumekauppias ja murhaaja.

Asioita lievästi sanottuna hieman kärjistetään tässä. Vaikka on toki varmaan niitäkin, jotka uskovat paloittelusurmaajan juttuja, onhan niitäkin jotka uskovat seksuaalirikoksista tuomittujen kertomuksiin ja niitä jotka uskovat Aarnion juttuihin. En usko, että tämä on mikään käänteentekevä tapaus ihmisten tapaan ajatella isossa kuvassa.

Mitään motiivia ei osata esittää alaisille, eikä oikein syytetyllekään. Hänen huumepomoutensa ei näkynyt edes elintasossa, ja eittämättä hän kuitenkin töissäkin kävi. Hyvin ehti joka paikkaan hääräilemään.

On vaarallinen suuntaus sellainen, että ihmisestä tehdään kaikkivoipa paha.
Aluksi Aarniota syytettiin lahjusten ottamisesta, ja joka kierros syytteet paisuvat ja paisuvat ja nyt kaikki jo tietävät, että hän on oikeastaan koko Suomen suurin ja pahin rikollinen. Aluksi ei tämmöistä tiedetty.

Maalailut Aarnion kaikkivoivasta pahuudesta tai suurin ja pahin rikollinen terminlogista alkavat kuulostaa jo lahkosaarnaajan manauksilta. Itse näen Aarnion henkilönä, joka on tehtaillut rikoksia ja jäänyt siitä kiinni. Se on toki tuomittavampaa, että rikokset on tehty poliisijohtajana. Pahempiakin rikoksia on tehty, esimerkiksi lasten raiskaukset, kouluampumiset jne. esimerkkejä löytyy varmaan lukuisia. Toki Aarnionkin rikokset ovat vakavia.

Toki näistä ei aluksi tiedetty, mutta rikokset yleensäkin pyritään tekemään salassa, jolloin niistä ei vielä yleisesti tiedetä.

Tätä henkirikossyytettä ei olisi nostettu viisi vuotta sitten. Nyt se on jo itsestäänselvyys. Ajatelkaa, mitkä seuraukset tällä on. Kuinka moni poliisi ihan oikeasti ja todistettavasti ei ole estänyt rikosta, josta hänelle on kerrottu huhuna tai jonkun toimesta faktana? Ammattirikolliset saavat tappouhkauksia varmaan joka vuosi monta. Pitääkö heitä suojella ympäri vuorokauden aina kun kuulee jonkun jotain uhonneen? Tämähän menee ihan mahdottomiin.

Henkirikossyyte nostetaan siinä vaiheessa, kun siihen on riittävä näyttö. Viisi vuotta sitten sitä näyttöä ei varmaan vielä ollut riittävästi. Voi olla, että ammattirikolliset saavat monenlaisia uhkauksia, mutta rinnastat se sujuvasti tilanteen jossa järjestäytyneen rikollisuuden kaverit järjestävät palkkamurhaa ja palkkiot vaihtaa omistajaa ja järjestäyneenrikollisuuden pomo numero yksi Vilhunen kertoo tästä luotetulle kontaktilleen Aarniolle. Silloin puhutaan tiedosta ei huhusta. Eikä kyse ole uhosta vaan kylmästä tiedosta mikäli Vilhusen kertomus pitää paikkansa. Ja miksei pitäisi.

[metsätonttu]

Silloin erityisesti pitäisi hälytyskellojen soida, jos tarinan mahdollistamiseksi laajennetaan valehtelijoiden tai kanssarikollisten piiriä. Siis että myös epäillyn työkaverit, lapset tai muut hänen kanssaan samoin kertovat ovat "jostain ihmeellisestä syystä" vain valehtelijoita, jotka tämä syytetty on jotenkin ottanut valtaansa. Ilman mitään motiivia henkilöt, jotka eivät liity rikokseen mitenkään, valehtelevat syytetyn puolesta. Tämä usein kertoo siitä, että tarina ei olekaan tosi.

Aika spekulatiivista ja epätarkkaa pohdintaa. Lapset ja työkaverit rinnastetaan. Jos tutkinassa selviää, että siihen liittyy useampia henkilöitä, niin silloin siihen liittyy. On paljon esimerkkejä isoja ja pieniä tapauksia jossa, joku pystyy ohjailemaan ja vaikuttamaan muihin ihmisiin, ryhmiin, joukkoihin, organisaatioihin jopa kansakuntiin. Ja näistä ei todellakaan kaikki ole olleet positiivisia ilmiöitä.

Nyt voidaan uskoa kaikenmaailman paloittelusurmaajien juttuja, koska "tiedetään", että syytetyn alaiset vaan nyt jostain syystä valehtelevat, ettei heidän esimiehensä ole huumekauppias ja murhaaja.

Asioita lievästi sanottuna hieman kärjistetään tässä. Vaikka on toki varmaan niitäkin, jotka uskovat paloittelusurmaajan juttuja, onhan niitäkin jotka uskovat seksuaalirikoksista tuomittujen kertomuksiin ja niitä jotka uskovat Aarnion juttuihin. En usko, että tämä on mikään käänteentekevä tapaus ihmisten tapaan ajatella isossa kuvassa.

On vaarallinen suuntaus sellainen, että ihmisestä tehdään kaikkivoipa paha.
Aluksi Aarniota syytettiin lahjusten ottamisesta, ja joka kierros syytteet paisuvat ja paisuvat ja nyt kaikki jo tietävät, että hän on oikeastaan koko Suomen suurin ja pahin rikollinen. Aluksi ei tämmöistä tiedetty.

Maalailut Aarnion kaikkivoivasta pahuudesta tai suurin ja pahin rikollinen terminlogista alkavat kuulostaa jo lahkosaarnaajan manauksilta. Itse näen Aarnion henkilönä, joka on tehtaillut rikoksia ja jäänyt siitä kiinni. Se on toki tuomittavampaa, että rikokset on tehty poliisijohtajana. Pahempiakin rikoksia on tehty, esimerkiksi lasten raiskaukset, kouluampumiset jne. esimerkkejä löytyy varmaan lukuisia. Toki Aarnionkin rikokset ovat vakavia.

Toki näistä ei aluksi tiedetty, mutta rikokset yleensäkin pyritään tekemään salassa, jolloin niistä ei vielä yleisesti tiedetä.

Tätä henkirikossyytettä ei olisi nostettu viisi vuotta sitten. Nyt se on jo itsestäänselvyys. Ajatelkaa, mitkä seuraukset tällä on. Kuinka moni poliisi ihan oikeasti ja todistettavasti ei ole estänyt rikosta, josta hänelle on kerrottu huhuna tai jonkun toimesta faktana? Ammattirikolliset saavat tappouhkauksia varmaan joka vuosi monta. Pitääkö heitä suojella ympäri vuorokauden aina kun kuulee jonkun jotain uhonneen? Tämähän menee ihan mahdottomiin.

Henkirikossyyte nostetaan siinä vaiheessa, kun siihen on riittävä näyttö. Viisi vuotta sitten sitä näyttöä ei varmaan vielä ollut riittävästi. Voi olla, että ammattirikolliset saavat monenlaisia uhkauksia, mutta rinnastat se sujuvasti tilanteen jossa järjestäytyneen rikollisuuden kaverit järjestävät palkkamurhaa ja palkkiot vaihtaa omistajaa ja järjestäyneenrikollisuuden pomo numero yksi Vilhunen kertoo tästä luotetulle kontaktilleen Aarniolle. Silloin puhutaan tiedosta ei huhusta. Eikä kyse ole uhosta vaan kylmästä faktasta.

[Nicht schuldig]

Tässä murhajutussa on paljon samankaltaisuutta kuin on huumejutussa. Ensin on alempi organisaatio ja sitten päälle rakennettu toinen ylempi organisaatio. Kyseiset henkilöt eivät tunne tai tiedä toistensa rooleja.

Menestyksellinen toiminta perustuu usein erikoistumiseen ja työnjakoon. Järjestäytyneessä rikollisuudessa on usein perusteltua organisoitua niin, että alihankintaketjun toteuttajaporras ei ole ihan selvillä toimeksiantajasta. Toimeksiantajan ei kannata mainostaa rooliaan, etenkään silloin, jos hän sattuu olemaan myös huumepoliisi, jonka virkatehtävä mahdollistaa oman osallisuuden peittely.

Tämä taktiikka hyödyttää näitä varsinaisia tekijöitä, koska silloin voidaan ajatella, että he eivät olisi koskaan tätä tekoa tehneetkään, jos olisivat päässeet perille todellisten taustalla vaikuttaneiden henkilöiden tarkoitusperistä.

Pidän ihan realistisena ajatusta, että palkkamurha jätettäisiin tekemättä, jos olisi epäily, että yksi jäsenistä vuotaa tietoja poliisille ja että homma on sillä tavalla seurannassa, että raa'an työn tekijöiden on tarkoituskin jäädä kiinni. Jos jälkikäteen saa lehdistä lukea, että porukasta yksi on muiden vankilassaoloaikana tehnyt menestyksekkään uran ammattirikollisena yhdessä huumepoliisin kanssa, joka on sekaantunut tapauksen tutkintaan ja muutenkin, niin tiettyjä epäilyjä voi herätä.

Aivan. Ensin on joukko henkilöitä, jotka on kertaalleen tuomittu ja sitten voi jossain olla ylempi organisaatio, joka jää näkymättömiin. Näin esimerkiksi voisi kuvitella, jos Suomeen tuodaan huumeita vaikka Hollannista niin eihän se takaa koko hollantilaisen organisaation paljastumista, jos suomalaiset tekijät jäävät rajalla kiinni. Näin se vain on ja se täytyy hyväksyä tapahtuneena tosiasiana.

Nyt jos mietitään tätä palkkamurhaa. Meillä on jo tuomittu kolme paikalla ollutta tekijää ja yksi toimeksiantaja. Heidät on saatu ikään kuin "rajalla kiinni", eli heitä oli seurattu mm. toimeksiantajan luokse ulkomaille. Nyt jos mentäisiin samalla ajattelukaavalla mitä tässä haetaan niin oikeastaan meidän olisi täytynyt seurata jälkiä sinne toimeksiantajan takaa löytyviin tekijöihin. Tuskin toimeksiantaja itse tätä asiaa yksinään hahmotteli, teon alkuperä ja motiivi on toisessa rikoksessa eli Arlandan pankkiryöstössä. Jos siis oikeasti haluttaisiin selvittää ne tekijät, jotka tätä palettia johtivat, he löytyisivät ulkomailta ja olisivat mahdollisesti useamman maan kansalaisia.

Nyt herää ensimmäinen kysymys, miksi tämä ylempi organisaatio Unsalin palkkamurhassa olisi ylipäätään Suomessa? Miksi kaksi suomalaista henkilöä kuuluisi tähän organisaatioon?

Mikä on se motiivi taustalla? Palkkamurhan palkkioksi oli sovittu muutama kymmenen tuhatta euroa. Eihän tällä summalla kumpikaan Vilhunen tai Aarnio olisi liikauttanut sormeakaan.

Se on selvää mitä nämä tekijät nyt saavat väittäessään Vilhusen ja Aarnion tekemisiä. He pääsevät esiintymään, osalla on ollut kirjahankkeita. Heidän syyllisyyttään näihin tekoihin voidaan nyt ihmetellä, että olivatko he vain harhaan johdettuja ihmisiä, joista suuremmat tekijät pyrkivät hyötymään. Höynäytettiinkö heitä astumaan syrjään, jotta suuremmat tekijät pääsivät paremmille osingoille.

[teppo]

Jos siis oikeasti haluttaisiin selvittää ne tekijät, jotka tätä palettia johtivat, he löytyisivät ulkomailta ja olisivat mahdollisesti useamman maan kansalaisia.

Jos olisin rikoksiin syyllistynyt suomalainen poliisi ja haluaisin varmistua, että oma organisaatio ei kykene selvittämään tekojani, niin rekrytoisin tiimiini kaltaisiasi ajattelijoita.

Aarnion motiivi olla puuttumatta ruotsalaisten liikkeelle panemaan murhahankkeeseen voi olla eri kuin ruotsalaisten. Ehkä toisin toimiminen olisi saattanut paljastaa hänen ihmissuhteensa tai rikolliset vehkeilynsä. Tai sitten hän voi sanoa, että so what, ei tässä mitään laitonta ollut.

[Kalle-Ville]

Periaatteessa syyttäjä pelaa murhan tekijöiden eikä poliisien pussiin.

Syyttäjä pelaa ilmeisesti tässä nyt kerrankin omaan pussiinsa, että kaikki murhaan syyllistyneet saisivat sen hyvin ansaitsemansa elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Yleensähän syyttäjä, jos kuka pelaa poliisin pussiin ihan siitä syystä, että poliisi-syyttäjä- hyvä veli -korruptio suojelee toinen toisiansa jäämästä kiinni mistään lainvastaisuuksista, mikä edellyttää juuri niin iljettävää syyttäjä-poliisi-korruptiota kuin vain Suomessa voi olla.

Katso aiheesta vaikkapa Mikko Niskasaaren blogikirjoituksia, joita hänellä em. aiheesta riittää.