Oikeudenkäynti- ja esitutkintapöytäkirjojen tilaamiset, rikospaikkakuvat

[snufkin]

Lähtökohtaisesti, jos rikoksesta syytetty on vielä elossa, niin kyllä käräjäoikeudella on oikeus, julkisuuslakiin nojaten, sinulle olla niitä lähettämättä, jos et osaa antaa kunnon syytä tietopyynnölle.

[ReissuLasse]

Lähtökohtaisesti, jos rikoksesta syytetty on vielä elossa, niin kyllä käräjäoikeudella on oikeus, julkisuuslakiin nojaten, sinulle olla niitä lähettämättä, jos et osaa antaa kunnon syytä tietopyynnölle.

Minkä perusteella?
Yksityisen kansalaisen ei tarvitse perustella tietopyyntöä. Jos vastaus on ei on viranomaisen annettava siitä valituskelpoinen päätös.
Vähintää on saatava tuomitun nimi, rikokset ja rangaistus.
https://oikeus.fi/tuomioistuimet/karaja ... isuus.html

[Kylänmies]

Laittelin perään viestiä mikä sisälsi pohdintaa että miten sama henkilö voi tulkita samaa lakia eri tavoin eri kerroilla. Ainakin oman logiikkani mukaan on väistämättä tapahtunut virhe joko silloin kun minulle on aiemmin vastaavia tietoja luovutettu, tai nyt kun niitä kieltäydyttiin luovuttamasta.

Pyysin myös kommenttia tuohon ReissuLassen postaamaan linkkiin, koska siitäkin selvästi käy ilmi että kyseessä on julkinen tieto.

Saa nähdä mitä vastaavat seuraavaksi

[snufkin]

Minkä perusteella?

Korjaan: tarkoitin henkilötietolakia. Peruste on se, että ko. laki menee tai voi mennä elävien henkilöiden kohdalla julkisuuslain edelle, kun punnitaan tietopyynnön kohteen ja tietopyynnön tekijän oikeuksia.

Tässä hovioikeuden päätös v. 2018 tapauksessa, jossa tietopyynnön tekijällä ei ollut yksilöintitietoja mahdollisille tapauksille joita hän etsi. Hovioikeus ei antanut tietoja, koska katsoi, että luonnollisten henkilöiden, eli elävien henkilöiden, oikeus yksityisyyden suojaan on tässä kohtaa tärkeämpi kuin tietopyynnön tekijän oikeus saada näitä tietoja.

Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta antaa tietoa hovioikeudessa mahdollisesti käsitellyistä asioista ilman muita yksilöintitietoja ja siten muita hakukriteerejä kuin pyynnön kohteena olevien luonnollisten henkilöiden nimet

A on hovioikeuteen saapuneessa kirjelmässään tiedustellut, onko Vaasan hovioikeudella vireillä tai ollut vireillä rikos- tai riita-asioita, joissa osapuolena on tai on ollut joku seuraavista henkilöistä: ....

Hovioikeus on ilmoittanut A:lle hänen pyytämänsä tiedot koskien oikeushenkilöitä sekä vireillä olevien että lainvoimaisesti ratkaistujen asioiden asiakannasta ja luonnollisista henkilöistä tiedot vireillä olevien asioiden asiakannan tiedoista. Luonnollisten henkilöiden osalta hovioikeus on pyytänyt, että A ilmoittaisi tietojen käyttötarkoituksen ja toimittaisi henkilöiden mahdollisen suostumuksen tietopyyntöön...

A on vastannut, että hänen tietopyyntönsä perustuu oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 7 §:ään ja että tietojen käyttötarkoituksella tai mainittujen henkilöiden suostumuksella ei pitäisi olla merkitystä tietopyynnön kannalta. A on pyytänyt yksityiskohtaisen ja perustelun päätöksen sekä valitusosoituksen antamista...

...Henkilötietolain 1 §:n mukaan kyseisen lain tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista...

...Saman lain 11 §:n mukaan arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan mm. rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta.

Ja tärkein tulee johtopäätöksessä:

Luonnolliselta henkilöltä saa vaatia julkisuuslain 16 §:n 3 momentin luovutusedellytyksiä ilmoitettavaksi vain silloin, jos yksittäistapauksellisen arvioinnin perusteella on aihetta epäillä, että kysymys on muusta kuin yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin tehdystä tietopyynnöstä.

Tuomioistuimen diaari on henkilötietolaissa tarkoitettu henkilörekisteri siltä osin kuin siihen sisältyy tietoja luonnollisista henkilöistä. Tietojen hakeminen ja luovuttaminen hovioikeuden diaarista kyseisenkaltaisen avoimen tietopyynnön perusteella on henkilötietolain mukaista henkilötietojen käsittelyä, jota on edellä selostetuin tavoin rajoitettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Sen vuoksi A:n pyytämien tietojen hakemista ja luovuttamista ei voida ratkaista yksinomaan arvioimalla, ovatko diaarin tiedot julkisia esimerkiksi julkisuuslain tai oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain perusteella, vaan myös henkilötietolain säännökset tulee ottaa huomioon, mikä on todettu myös oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain esitöissä (HE 13/2006 vp s. 31). Tämä turvaa sen, että tietopyynnön kohteena olevien luonnollisten henkilöiden perustuslain 10 §:n 1 momentin mukainen yksityiselämän ja henkilötietojen suoja otetaan asianmukaisesti huomioon.

Henkilötietolaissa, rikosrekisterilaissa ja turvallisuusselvityslaissa rikokseen osallisuutta koskevien tietojen luovuttamiselle asetetut tiukat edellytykset puoltavat tulkintaa, että taustaselvitykseen rinnastuvalle tietojen hakemiselle ja luovuttamiselle on asetettava tiukat edellytykset. Hovioikeus katsoo, että tietopyynnön kohteiden yksityisyyden suoja on tässä asiassa julkisuutta painavampi perusoikeus yhtäältä julkisuuslain ja oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain ja toisaalta henkilörekisterilain, rikosrekisterilain ja turvallisuusselvityslain tavoitteet huomioon ottaen.

Hovioikeudella ei ole henkilötietolain mukaista perustetta antaa A:lle hänen pyytämiään tietoja ja näin ollen tietopyyntö koskien luonnollisten henkilöiden tietoja päättyneiden asioiden osalta ei ole edellytyksiä hyväksyä.

https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2018/vaaho20180068

Eli, jos henkilö on elossa, niin silloin tietopyynnön tekijän pitäisi vähintään pystyä osoittamaan, että tiedot tulevat yksityiseen käyttöön. Tätä varmaan tuossa aloituksen viestissä haetaan.

EDIT: Henkilötietolaki on kumottu tietosuojalailla, joka on voimassa 1.1.2019 alkaen. En tiedä kuinka yks yhteen tuo laki menee vanhan henkilötietolain kanssa. Joku muu voi sen selvittää. Veikkaisin silti, että yllä oleva esimerkki pätee pääperiaatteiltaan.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

[Kylänmies]

Suuret kiitokset snufkinille erittäin selventävästä vastauksesta.

Mutta vaikka asia on nykyään näin, niin kyllähän sieltä silti saa osa porukasta tilailtua paperia aivan entiseen malliin. Mitä te asiakirjoja onnistuneesti tilanneet olette vastanneet noihin kysymyksiin? Virkamiesten asiakaspalvelun tason tuntien siellä vaaditaan naama mutrussa ja kulmat kurtussa juuri oikeita vastauksia ensimmäisellä yrittämällä, tuskin auttaa lähetellä kymmentä kertaa erilaisia sepostuksia jos ekalla ei natsaa.

[ReissuLasse]

Edellä mainittu tapaus viittaa siihen että tietopyyntöä ei ole yksilöity riittävän tarkasti ja se onkin peruste sille että tietopyyntöä ei voida toteuttaa. Mainittu tapaus ei päde tilanteeseen jossa yksityishenkilö kyselee yhden yksilöidyn tapauksen tietoja.
Kysymällä yhden tapauksen tiedon yksityishenkilönä ne on pakko antaa, massakyselyssä ei ole.

[snufkin]

Edellä mainittu tapaus viittaa siihen että tietopyyntöä ei ole yksilöity riittävän tarkasti ja se onkin peruste sille että tietopyyntöä ei voida toteuttaa. Mainittu tapaus ei päde tilanteeseen jossa yksityishenkilö kyselee yhden yksilöidyn tapauksen tietoja.
Kysymällä yhden tapauksen tiedon yksityishenkilönä ne on pakko antaa, massakyselyssä ei ole.

Se voi olla, että se menee näin, mutta ihan 100% varmaksi en tuota sanoisi. Pointtina nyt se, että luonnollisilla henkilöillä on myös oikeus tietosuojalain antamaan suojaan. Voi hyvinkin olla, että joissain paikoissa ollaan tarkempia sen suhteen, että miten näitä oikeuksia suojellaan.

Ja tässä pitää huomioida, että tietopyynnön yksilöinnin puute ei ollut ainoa syy miksi sitä ei hyväksytty. Sitäpaitsi aloituksessa Kylänmies ei maininnut kuin tietopyynnön kohteen nimen ja syntymävuoden käytön joten voi hyvinkin olla verrattavissa em. esimerkkiin.

Suuret kiitokset snufkinille erittäin selventävästä vastauksesta.

Mutta vaikka asia on nykyään näin, niin kyllähän sieltä silti saa osa porukasta tilailtua paperia aivan entiseen malliin. Mitä te asiakirjoja onnistuneesti tilanneet olette vastanneet noihin kysymyksiin? Virkamiesten asiakaspalvelun tason tuntien siellä vaaditaan naama mutrussa ja kulmat kurtussa juuri oikeita vastauksia ensimmäisellä yrittämällä, tuskin auttaa lähetellä kymmentä kertaa erilaisia sepostuksia jos ekalla ei natsaa.

Mä en ole ihan noin tarkasti joutunut perustelemaan koskaan niin en voi sen tarkemmin vastata. Olettaisin kuitenkin, että heille riittää vastaus, joka vie vastuun pois heiltä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Eli ei varmaan mitään ihmeellisiä sepustuksia vaadi.

[ReissuLasse]

Tuomiot ja tuomittujen nimet ovat aina julkisia, ja ne on yksityiselle henkilölle annettava jos hän osaa niitä riittävän yksilöidysti kysellä.
Tuossa edellä olevassa keississä syntyi tilanne että olisi luovutettu monien henkilöiden tietoja ja tästä on herännyt kysymys siitä mihin tällaista tietomassaa, käytännössä rekisteriä halutaan käyttää, joten on aivan oikein että näiden tietojen käyttöä halutaan rajoittaa.

[Pirkko Ala-Hippuli]

Minkälaisia kokemuksia siitä, jos olette tilanneet jonkun jutun paperit?
Siis jutun mikä ei koske teitä itseään millään lailla.
Pitääkö tilausta perustella ja kenelle menee tieto että on pyytänyt paperit?
Kiitti

[On Anoi Kaa]

Pitääkö tilausta perustella ja kenelle menee tieto että on pyytänyt paperit?

Onnistuu sujuvasti. Ei tarvitse ja ei mene tieto eteenpäin tilaajista. Yllä tähän tosin jo vastaus...

13 §
Asiakirjan pyytäminen
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.

[L'amourha]

Poliisilta tilaillessa saattaapi tulla mutka matkaan jos kovasti aristelee omia tietojaan luovutella:

viesti polliisilta.jpg (82.84 KiB) Katsottu 7678 kertaa

[ABC]

Tästä ketjusta saa sellaisen kuvan, että tuomiolauselmat ovat julkisia kun ne lähetetään sähköpostilla?

Kaikki tuomiolauselmat ovat julkisia, piste. Ei riipu välineestä tai mistään muustakaan. Se, ettei tuomioita nähdä esimerkiksi päivän lehdissä, on ihan median oma päätös, joka perustunee jonkinlaiseen kohtuullisuusharkintaan, ts. esim. ettei nakkivarkauden vuoksi henkilön loppuelämä olisi piloilla.

Helpoiten asiakirjat saa, jos tietää keissin diaarinumeron. En ole ihan varma, saako myös nimillä tai sotuilla tietoja haetuksi.

[Medborgare]

Poliisilta tilaillessa saattaapi tulla mutka matkaan jos kovasti aristelee omia tietojaan luovutella:

Miten tämä liittyy asiarkirjojen tilaamiseen käräjäoikeudesta?
Ne jakaa käräjäoikeuden kanslia, ja vangittujen nimet ja syytteet saa pakkokeino-osastolta.

Asiakirjat ovat julkisia siten, että sinulla on oikeus saada ne tai nähdä.
Se ei välttämättä tee niistä facebook julkisia, eli syyte yksityisyyden suojaa loukkaavan tiedon levittämisestä voi napsahtaa silti.
Kysy vaikka ns. pedofiilien metsästäjiltä.
Pedojen metsästys on kannatettava asia, mutta omaa nimeä ei siinä kannata liata.

[Pirkko Ala-Hippuli]

Pitääkö tilausta perustella ja kenelle menee tieto että on pyytänyt paperit?

Onnistuu sujuvasti. Ei tarvitse ja ei mene tieto eteenpäin tilaajista. Yllä tähän tosin jo vastaus...

13 §
Asiakirjan pyytäminen
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä.

Siksi kyselin, kun eräitä papereita pyysin ja kovasti kyseli nimeäni ja miksi haluan paperit yms. Olin hämmästynyt tenttaamisesta.

[Eki-setä]

Siksi kyselin, kun eräitä papereita pyysin ja kovasti kyseli nimeäni ja miksi haluan paperit yms. Olin hämmästynyt tenttaamisesta.

Samoin kävi meikäläiselle eräässä käräjäoikeuden toimistossa. Pyysin virkailijalta tietyn jutun papereita. Hän sanoi hetkinen ja poistui takavasemmalle. Pian samasta suunnasta ilmestyi tärkeän oloinen herra, joka esitteli itsensä ja kyseli minulta kuka olen, toimittajako, miksi haluan paperit. Noin 10 minuutin keskustelun jälkeen hän lupasi, että paperit lähetetään minulle postitse. Tämä tapahtui aikana ennen sähköpostin yleistymistä. En papereita koskaan saanut.