Suomalaisasiantuntija: Ylistetty koronarokote suojaa vain sen saajaa – ei estä tartuntoja
YHDYSVALTALAISEN lääkejätti Pfizerin ja saksalaisen Biontechin eiliset ympäri maailman puhuttaneet rokoteuutiset ovat saattaneet antaa virheellisen kuvan siitä, että yhtiöiden kehittelemä rokote estäisi koronavirustartunnan 90-prosenttisesti, arvioi ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee.
– Pfizerin rokote kuuluu samaan kategoriaan kuin muutkin kehittelyssä pisimmällä olevista koronarokotteista. Ne ehkäisevät taudin oireita eli antavat suojan taudin oireilta, mutta eivät välttämättä vähennä tartuntoja ja (vähennä) viruksen mahdollista levittämistä eteenpäin, Sillanaukee painottaa STT:lle.
Yhtiöt suitsuttivat eilen tiedotteessaan rokotetestauksen kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa olevan koronarokotekokelaansa tehokkuutta. Yhtiöt kertoivat, että niiden yhteistyössä kehittelemä rokote on testauksissa estänyt koronaviruksen aiheuttaman taudin 90-prosenttisen tehokkaasti.
Sillanaukee arvioi, että asian on voinut helposti tulkita niin, että rokote toimii samalla tavalla kuin muutkin rokotteet ja estää tartunnan kokonaan.
– Yleensähän rokotteiden tehtävä on estää tautiin sairastuminen niin, että se ei myöskään sitten leviä. Siitä ei kuitenkaan ole tässä kyse. Kyse on vielä vain oireiden estämisestä, hän sanoo ja kertoo löydösten vaikuttavan siltä, että tauti voi edelleen tarttua.
Hän muistuttaa, että koronan aiheuttaman taudin osalta on jo huomattu, että tauti voi levitä myös ennen kuin tartunnan saaneelle on tullut oireita.
Tästäkin huolimatta Pfizerin ja Biontechin rokotetestaustulokset ovat hänen mielestään hieno asia, vaikka kyseisen rokotteen kylmäsäilytys ja -kuljetus onkin hyvin haasteellista.
Löydökset eivät kerro voiko tauti edelleen levitä
Myös Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet painottaa yhtiöiden rokotteiden estävän nimenomaan oireisen taudin. Rämet sanoo, etteivät löydökset kerro vielä siitä, voiko tautia levittää eteenpäin.
Rämet arvioi toiveena olevan, että rokote estäisi oireiden lisäksi myös tartunnan ja taittaisi pandemian. Tutkimusasetelma on kuitenkin jouduttu miettimään siltä kantilta, että siinä tarkastellaan jotain relevanttia asiaa, jonka pystyy selvittämään.
Rokotteen tehoa selvittäessä pystyttiin tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa katsomaan sitä, vähenevätkö tautitapaukset.
– Vielä merkityksellisempäähän on se, toimiiko se (rokote) riskiryhmille, estääkö se sairaalahoitoa vaativat infektiot, ja vähentääkö se tehohoidon tarvetta sekä loppuviimeksi kuolleisuutta, Rämet kertoo STT:lle.
Näitä varten tarvitaan kuitenkin Rämetin mukaan enemmän tutkittavia ja ensimmäisessä vaiheessa realistinen maali oli katsoa vähentääkö rokote tautitapauksia.
Rämet: Sangen hyvä suoja tautia vastaan
Rämet arvioi, etteivät taudin estäminen ja tartuntojen estäminen ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.
– Tässä kohti tiedetään, että rokotteella saadaan suoja tautia vastaan. Ja vieläpä sangen hyvä suoja, Rämet tarkentaa ja kuvailee suojan olevan parempi kuin esimerkiksi kausi-influenssarokotteella tavallisesti on.
Rämetin mukaan ei kuitenkaan tule tuudittautua siihen, etteikö tautia voisi edelleen tartuttaa.
– Toivon mukaan niin ei tapahdu, mutta sitä ei voi vielä tietää. Kaikkihan on mahdollista, mutta ei tiedetä vielä muuta kuin se, että rokote vähensi tautitapauksia merkittävästi, Rämet tarkentaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että rokotekehityksessä tavoitellaan tavallisesti suojaa niin virustartunnalta kuin taudiltakin, jos tämä vain on mahdollista.
Hänen mukaansa moni rokote ei kuitenkaan suojaa ainakaan täysin tartunnalta. Esimerkkinä tästä vaikkapa hinkuyskärokote. Monelle tuttu influenssarokote puolestaan estää Nohynekin mukaan sekä viruksen tarttumista että oireiden syntymistä, mutta ei täydellisesti.
Mikäli riittävä osa väestöä saisi rokotteen, joka suojaa taudin oireilta, ja täten oletettavasti myös sen vakavammilta muodoilta, onko tartunnat estävälle rokotteelle lopulta enää edes tarvetta?
– Jos ikäihmiset eivät muodosta riittävästi suojaa, he ovat vaaravyöhykkeessä, vaikka rokote muilla toimisikin. Tämä tieto ikäspesifisestä suojatehosta tarvitaan, Nohynek vastaa kysymykseen sähköpostitse STT:lle.
Suomalainen nenäsumuterokotus on lupaava
Rokotekehityksessä ovat Pfizerin ja Biontechin lisäksi pitkällä muun muassa lääkeyhtiöt AstraZeneca, Moderna ja Johnson & Johnson.
Sillanaukeen mukaan Suomessa meneillään olevat rokotetutkimukset ovat myös mielenkiintoisia. Hän mainitsee erityisesti nenäsumuterokotteen, josta on hänen mukaansa julkaistu maailmallakin jo erittäin hyviä tietoja.
– Se näyttäisi olevan sellainen, joka antaa suojan virukselta eli estäisi taudin tartuntoja, ei siis pelkästään oireita, Sillanaukee lisää.
Hänen mukaansa suomalaiseen rokotekehittelyyn etsitään parhaillaan rahoittajia, jotta kliinisiä kokeita päästäisiin tekemään. Hän arvioi, että kliiniset eli ihmisillä tehtävät kokeet voitaisiin saada tehtyä ensi vuoden aikana ja suomalainen rokote voisi olla valmiina vuoden 2021 loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä osastopäällikkönä aiemmin toiminut Sillanaukee on yksi kuudesta teemasuurlähettiläästä, jotka nimitettiin ulkoministeriön kesällä aloittamaan Business to Government eli B2G-alustakokeiluun.
Sillanaukeen mukaan alustan tavoitteena on se, että eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä ja pystyttäisiin paremmin hahmottamaan asioiden kokonaisnäkemystä ja keskinäisriippuvuutta.
Samalla yritetään saada annettua myös yhtenäisempi ääni ulospäin kansainvälisille toimikentille. Näin pystyttäisiin nykyistä paremmin tukemaan suomalaisen osaamisen näkyvyyttä ja yritysten vientiä.
Rokoteuutinen sai pörssit nousuun
Rokoteuutiset saivat eilen yhdessä Yhdysvaltain presidentinvaalien viikonloppuisten tulosten kanssa pörssikurssit ampaisemaan ylöspäin. Vielä tänäänkin pörssit Euroopassa avautuivat lievästi plussalle eilisen voimakkaan nousupäivän jälkeen.
Yhtiöiden kertomaan uutiseen ottivat kantaa niin tieteellinen yhteisö kuin maailman johtajatkin. Iso osa kommentoijista ylisti uutista, vaikka osa päätti samalla toppuuttella lausunnoissaan.
Tieteellisen yhteisön sisällä jotkut muun muassa huomauttivat, ettei testaukseen osallistuneiden ikää ole kerrottu. Myös muun muassa Yhdysvaltain seuraava presidentti Joe Biden arvioi rokoteuutisten antavan paljon syytä toivoon, mutta varoitti, että edessä on vielä pitkä taistelu. Lisäksi hän muistutti yhdysvaltalaisia kasvomaskien käyttämisen tärkeydestä.
Osaatko sikakoira sanoa, miksi Putte lähti hörhöilyyn mukaan? Onko tullu mitään tietoa?