Koronavirus CVD19 - Maailmanlaajuinen pandemia

[Gladys]

^Eteläiseltä pallonpuoliskolta saa vinkkiä influenssatilanteesta. Jännä kun koronaan sairastuu ja kuolee, mutta influenssaan ei. Sama havaitaan täällä hieman myöhemmin.

[Isovaalea]

Kerrohan sinä selkosuomella montako suomalaista on kuollut influenssaan tällä kaudella, tai montako influenssapotilasta on tällä hetkellä sairaalahoidossa/tehohoidossa. Ja perään selkosuomella perustelut.
[/quote]

Nythän on laiha influenssakausi ja käsidesi on auttanut tuohon. Influenssakuolleet löytyy varmasti ensivuonna Tilastokeskuksen sivuilta. Yksi skenaariohan voisi olla tiukka influessa + Covid

En kuitenkaan olisi huolissani 1 000+ vuotuisesta influenssakuolleesta, kun muita kuolleita on 50 000+. Noihin muihin syihin vaikuttamalla saadaan varmasti enemmän elinvuosia.

[sikakoira]

^Eteläiseltä pallonpuoliskolta saa vinkkiä influenssatilanteesta. Jännä kun koronaan sairastuu ja kuolee, mutta influenssaan ei. Sama havaitaan täällä hieman myöhemmin.

Mitähän nyt höpiset. Viimekaudella siis kuoli ainakin 500 ihmistä influenssaan (SUOMESSA) joka siis oli huipussaan samaan aikaan Covidin kanssa. Linkit löytyy tästä osiosta ja ihan sen "luotettavan" valtamedian uutisoimana.

Covid kuolemantapauksista taasen ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä koska tilastointi on tapahtunut kuten on tapahtunut.

Suomeksi olet voinut kuolla influenssaan ja mikäli sinulla on PCR testattu Covid olet Covid kuollut. Ei voi olla niin vaikeaa vai voiko???

PCR testi siis kuten täällä on jo moneen ja moneen kertaan kerrottu ja jopa joillekkin yksilöille ta-vat-tu EI KERRO OLETKO SAIRASTUNUT COVID TAUTIIN

En tiedä voiko tämän yksinkertaisemmin sanoa.

Kannattaa kuunnella mitä tohtoreilla tuolla edellisellä sivulla on sanottavaa tulevista rokotteista.

Ei kannata ihmetellä minkä takia moni terveysalan ammattilainen on huolissaan rokotuksista.

[Isovaalea]

Kuinka monen kuoleman syy on influenssa – kertovatko luvut kaiken?

http://www.stat.fi/tietotrendit/artikke ... A4ntyminen.

Pahin skenaario olisi tietysti kova talvi-kova influenssa-covid


28.2.2020
AIRI PAJUNEN, KATI TASKINEN
KUVA: SHUTTERSTOCK

Influenssaan on kuollut viime vuosina enemmän suomalaisia kuin 2000-luvun alkuvuosina. Tilastointiin liittyy kuitenkin haasteita, eikä kuolin­todistuksiin perustuva tilastotieto pysty kuvaamaan kaikkea influenssaan liittyvää kuolleisuutta.

Influenssaan kuolleiden määrä on vaihdellut 2000-luvulla Tilasto­keskuksen kuolemansyy­tilaston mukaan. Vuonna 2000 influenssaan kuoli reilut 150 henkeä, minkä jälkeen kuolleiden määrä väheni. Kuolleita oli vuosittain vain 20–60, jolloin jo pohdittiin, onko influenssa taltutettu (Korpi 2011).

Kuolleiden määrä kääntyi nousuun 2010-luvun puoli­välissä (kuvio 1). Vuonna 2018 influenssaan kuoli Suomessa yli 400 henkeä.

KUVIO 1. INFLUENSSAAN SUOMESSA VUOSINA 2000-2018 KUOLLEET, LKM
Kuvio 1. Influenssaan Suomessa vuosina 2000-2018 kuolleet, lkm Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto
Influenssaepidemioiden voimakkuuden vaihtelut selittävät kuolleiden määrän vaihtelua. Viime vuosien kasvun taustalla saattaa olla myös muita syitä, kuten influenssa­tietoisuuden ja influenssa­testausten lisääntyminen.

Influenssaan menehtyy Suomessa erityisesti ikääntyneitä (kuvio 2). Influenssaan 2000-luvulla kuolleista 80 prosenttia oli täyttänyt 75 vuotta.

Ikääntyneillä on nuorempia ikäluokkia enemmän perus­sairauksia, ja infektio on useammin kohtalokas juuri perus­sairauksia sairastaville. Lapsia (alle 18-vuotiaita) influenssaan 2000-luvulla kuolleista oli vajaa kaksi prosenttia.

KUVIO 2. INFLUENSSAAN SUOMESSA VUOSINA 2000-2018 KUOLLEET IKÄRYHMITTÄIN, LKM
Kuvio 2. Influenssaan Suomessa vuosina 2000-2018 kuolleet ikäryhmittäin, lkm Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto
Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto
Kuolemansyytilaston lähdeaineistona käytetään kuolin­todistuksia. Tilastossa julkaistaan kansain­välisen ohjeen mukaisesti vain yksi kuolemansyy, ns. tilaston perus­kuolemansyy. Maailman terveys­järjestön (WHO) ohjeen mukaan influenssa on tilaston perus­kuolemansyy, jos lääkäri on merkinnyt influenssan kuolin­todistukselle joko perus­kuolemansyyksi tai välittömäksi tai välivaiheen kuoleman­syyksi.

Influenssa voi olla kuolin­todistuksilla myös myötä­vaikuttavana kuoleman­syynä. Viime vuosiin asti influenssa on kuitenkin harvoin mainittu kuolemaan vaikuttavana myötäsyynä. Vuosina 2000-2016 influenssa esiintyi myötä­vaikuttavana syynä vuosittain vain hieman yli kymmenellä kuolin­todistuksella, kun perus-, välivaiheen- tai välittömänä kuoleman­syynä se mainittiin keskimäärin lähes 60 todistuksella.

Vuonna 2018 influenssaa esiintyi kuolin­todistuksilla huomattavasti enemmän: myötä­vaikuttavana 264 kertaa ja muina kuoleman­syinä 436 kertaa eli yhteensä 700 kuolin­todistuksella.

Kuolemansyytilastosta julkaistaan tietoja kuitenkin vain tilaston perus­kuolemansyyn mukaan. Muut kuolemansyyt, myötä­vaikuttavat syyt mukaan lukien, jäävät tietokantaan odottamaan tutkijoita.

Voiko kuolleiden määrän myös arvioida?
Julkisuudessa esiintyy toisinaan poikkeavia arvioita influenssaan kuolleiden määristä. Tämä johtuu erilaisista tavoista laskea ja arvioida influenssa­kuolleisuutta. Kaikki influenssaan liittyvät kuolemat eivät tule näkyviksi pelkästään kuoleman­syytilastoa tarkasteltaessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat tekevät omia laskelmia selvittääkseen influenssaan liittyvää kuolleisuutta kokonaisuudessaan. He arvioivat influenssan aiheuttamaa ylikuolleisuutta vertaamalla influenssa­kauden aikaista kuolleisuutta kauden ulkopuoliseen kuolleisuuteen sekä aiempiin influenssa­kausiin.

Ylikuolleisuusseuranta tapahtuu osana eurooppalaista EuroMoMo-projektia. Arviot ovat kuitenkin suuntaa-antavia, koska ylikuolleisuus voi johtua muistakin tekijöistä kuin influenssasta, esimerkiksi säästä tai muista tartunta­taudeista. (Ikonen et al. 2019).

THL:n arvion mukaan influenssa­kaudella 2017–2018 influenssan aiheuttama ylikuolleisuus olisi ollut noin 1 000 henkeä. (Ikonen et al. 2018).

Tunnetko aasialaisen, hongkongilaisen tai moskovalaisen?
Historian tunnetuin influenssa­pandemia, ns. espanjan­tauti, oli 1900-luvun tuhoisin kulkutauti. Suomessa se riehui vuosina 1918–1920, mutta jäi sisällis­sodan varjoon. Espanjan­taudin on arvioitu surmanneen Suomessa noin 20 000 henkeä, mutta sotaan liittyneen ylikuolleisuuden vuoksi tarkan määrän arvioiminen on hankalaa. (Linnanmäki 2005).

Kuolintodistuksiin perustuvaa kuolemansyy­tilastoa on tehty vuodesta 1936 alkaen. Juuri vuonna 1936 Suomessa koettiin poikkeuksellisen suuri influenssa­epidemia. Tuolloin tilastoitiin yli 1 700 influenssa­kuolemaa. (Kuvio 3)

Seuraava suurempi influenssa­epidemia koettiin vuonna 1953, jolloin influenssaan menehtyi Suomessa yli 1 200 henkeä.

KUVIO 3. INFLUENSSAAN SUOMESSA VUOSINA 1936-2018 KUOLLEET, LKM
Kuvio 3. Influenssaan Suomessa vuosina 1936-2018 kuolleet, lkm Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto

Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyy­tilasto

Influenssavirus muuntuu herkästi. Ajoittain se muuttuu niin radikaalisti, että pystyy aiheuttamaan maailman­laajuisen pandemian.

Tilastoidun ajanjakson ensimmäinen influenssa­pandemia, vuosina 1956–1958 riehunut aasialainen näkyy kuolemansyy­tilastossa piikkinä. Suomessa epidemia oli pahimmillaan marraskuusta 1957 tammikuuhun 1958 ja tappoi yhteensä 1 800 henkeä. Suurin osa kuolemista osui vuodelle 1957. (Linnanmäki 2005).

Vain vuosikymmen myöhemmin, vuonna 1968, puhkesi uusi influenssa­pandemia, ns. hongkongilainen (Linnanmäki 2005). Suomessa se oli edeltäjäänsä lievempi aiheuttaen tuhat kuolemaa, joista suurin osa tapahtui vasta taudin toisessa aallossa vuonna 1969.

Moskovalaiseksi nimetty influenssa­epidemia riehui maailmalla vuonna 1977. Se muistutti läheisesti kahden vuosikymmenen takaista aasialaista influenssa­pandemiaa, eikä siksi täytä nykyistä pandemia­määritelmää. Vanhemmalla väestöllä oli aiemman epidemian aikana hankittua immuniteettia tautia vastaan. (Linnanmäki 2005). Suomessa influenssa­kuolleisuus ei noussut epidemian aikana poikkeuksellisen suureksi.

Viimeisin pandeeminen influenssa on ollut vuosina 2009–2010 levinnyt sika­influenssa. Kyseisten kahden vuoden aikana Suomessa tilastoitiin vain 50 influenssa­kuolemaa. Kuolleisuutta vähensi toden­näköisesti se, että noin puolet väestöstä rokotettiin tautia vastaan. Lisäksi vanhemmalla väestön­osalla oli sika­influenssaa vastaan aikaisemmista influenssa­infektiosta hankittua vastustus­kykyä. (Lyytikäinen et al. 2011).

On mahdoton arvioida, milloin seuraava influenssa­pandemia iskee. Lähes varmaa kuitenkin on, että kausi-influenssa­epidemia koetaan vuosittain, milloin lievempänä ja milloin voimakkaampana.



Kati Taskinen ja Airi Pajunen työskentelevät kuolemansyy­tilastossa Tilastokeskuksen Väestö- ja oikeustilastot -vastuualueella.

Lähteet:

Ikonen Niina, Murtopuro Satu, Haveri Anu et al.: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2017-20/2018. Seurantaraportti. Työpaperi 27/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018.

Ikonen Niina, Haveri Anu, Luomala Oskari et al.: Influenssakausi Suomessa, viikot 40/2018-20/2019. Seurantaraportti. Työpaperi 32/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.

Korpi Helena: Influenssaan kuolee 20–60 henkeä vuodessa. Hyvinvointikatsaus 2/2011. Tilastokeskus 2011.

Linnanmäki Eila: Espanjantauti Suomessa. Influenssapandemia 1918-1920. SKS 2005.

Lyytikäinen Outi, Kuusi Markku, Toikkanen Salla et al.: Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta. Suomen lääkärilehti 27.9.2011.

[sikakoira]

Älkööt peljätkö koska Covid on rauhoitettu jouluksi,sen jälkeeen se sitten jatkuu normaaliin tahtiin.Lupa syödä kinkkua perheiden kanssa on nyt myönnetty


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007672517.html

Husilta valoisa ennuste: Jouluna pelättyä vähemmän tehohoito­potilaita – johtajaylilääkäri kehottaa silti malttiin

[HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on tällä hetkellä vapaana enää yksittäisiä tehohoitopaikkoja, eikä koronatartuntojen määrä ole vielä lähtenyt laskuun. Tehohoitopotilaita on lisäajan voittamiseksi siirretty ambulanssilla Helsingistä Kuopioon ja Turkuun.

Kirurgisen sairaalan teho-osastolle tulee lähipäivinä kymmenen uutta paikka, jotka olivat käytössä myös keväällä. Valmisteluja tehdään parhaillaan, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV.

Tehohoitopaikkoja koronapotilaille voi Husissa olla 25–30 ilman, että normaalitoimintoja joudutaan ajamaan alas. Keväällä Husissa oli koronapotilaita pahimmillaan 46 tehohoidossa. Nyt tehohoidossa on 17 koronapotilasta.

– Tällä hetkellä puramme keväällä syntynyttä hoitojonoa, Mäkijärvi sanoo.

HELSINGISSÄ on pelätty tehohoitopotilaiden määrän nousevan jouluna jopa 60:een, mutta tuoreen ennusteen mukaan potilasmäärä teholla olisi parhaassa tapauksessa lähempänä 20.

– Näillä tarttuvuusluvuilla potilasmäärät olisivat samat kuin nyt tai aavistuksen enemmän, Mäkijärvi sanoo.

– Mutta epävarmuudet ovat suuria, kun ollaan näin suurissa tartuntamäärissä. Mahdollisuudet tartuntojen nousuun ovat olemassa, joten täytyy kuitenkin varautua siihen, että potilasmäärät lähtevät nousuun.

Mäkijärvi toivoo joulunviettoa suunnittelevilta suomalaisilta malttia ja järkeä. Sukuloimaan ja reissuille ei kannata lähteä.

– Nyt olisi poikkeusjoulun paikka. Jos nyt saataisiin liikkuminen ja kontaktit mahdollisimman minimiin, niin saataisiin tartuntamäärät laskuun ja potilasmäärät laskuun. Jos pystyy omalla käyttäytymisellään estämään tartuntojen leviämisen, niin se on hyvää vastuunkantoa, Mäkijärvi sanoo.


Vittu herätkää jo pikkuhiljaa yksikertaisimmatkin.

Koko Suomessa on tällähetkellä 27 Coronavirukseen liitettyä tehohoitopotilasta
https://www.worldometers.info/coronavirus/#countries

Kuolleita tai siis Coronaan liitettyjä kuolleita on 433 tapausta vuoden alusta.

Kiinnostaisi tietää mitkä ovat ne Influenssaluvut koska niitä pantataan tällähetkellä. Samoin kaikkien muidenkin kuolleisuuslukujen tilastot kiinnostaisivat. Eiköhän ne sieltä kohta ilmene kuten USA:nkin tapauksessa jossa sydänkohtaukset ovat lähes kadonneet tänä vuonna

[Asiallinen]

Ihmisissä alkaa näkyä jo korona-ajan pahapäisyys, kaupassa asioidessa puretaan omaa katkeruutta ja huonoa oloa. Ravintoloissa ja kännisten ihmisten parissa tuo muutos näkyi jo kesällä.




Vuosi on romuttanut luottamukseni kanssaihmisiin” – kaupan kassoilla on nyt karmea tilanne, tästä se johtuu

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6e84 ... 6e65550b88

"Ihmisten käytös on muuttunut käsittämättömäksi koronan aikana. Käsittämätöntä, että pahaa oloa kanavoidaan näin tai onko vaan niin, että osa käyttää tilannetta vain härskisti hyväkseen siirtääkseen ahdinkoa eteenpäin, nimimerkki Tunnollinen yrittäjä kirjoittaa."

[acp]

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/776 ... 928e925b05

Tuota se liiallinen lehmän urean juonti teettää .

[Tarkastaja Levisi]

Ovatko poliitikot muuten missään vaiheessa ehdottaneet mitään konkreettista sairaanhoitohenkilöstön tukemisiksi, esimerkiksi korona-lisiä? Miten muualla Pohjoismaissa.

https://yle.fi/uutiset/3-11690192

10.12.2020 12:10

Koronan uuvuttama tehohoitaja turhautui poliitikkojen haluttomuuteen tukea hoitajia rahallisesti: "Tätä erikoistilannetta ei voi verrata normaaleihin työoloihin"

Meilahden teho-osastolla työskentelevän sairaanhoitajan mielestä lisääntyneistä vastuista pitäisi saada kompensaatio.

Helsingin Meilahden sairaalan teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja Tiina Vilén kertoo Ylelle olevansa pettynyt puoluejohtajien haluttomuuteen ottaa kantaa koronalisiin.

MTV:n uutiset kysyi aiemmin tällä viikolla neljän suurimman puolueen puheenjohtajalta, pitäisikö hoitohenkilökunnalle maksaa koronalisää. Yksikään ei ilmaissut tukeaan ajatukselle.

Ylen aamussa vieraillutta Viléniä puoluejohtajien haluttomuus kannattaa koronalisää turhautti.

– Kyllähän se tuntui pahalta, ja aiheutti turhautumista. Tätä erikoistilannetta ei voi verrata normaaleihin työoloihin. Emme me tällaisissa varustuksissa normaalisti työskentele, eikä näin massiivista kuormitusta ole teho-osastoilla. Henkilökunta on mitoitettu normaalin kuormituksen mukaan, Vilén sanoo.

Vilén jäi kevään työkuormituksen uuvuttamana kesällä kuukauden sairauslomalle, ja pitää parhaillaan toista osaa kesälomastaan.

Syiksi väsymiselleen hän mainitsee muun muassa sen, että kevään valmiuslain nojalla hoitajia voitiin pakottaa töihin ilman erillistä korvausta. Lisäksi teho-osastotyöskentelyyn on täytynyt perehdyttää uusia hoitajia, kun kokeneita hoitajia on siirretty erilliseen koronayksikköön.

Vilén ehdottaa ratkaisuksi Oulun sairaanhoitopiirissä käyttöönotettua vapaaehtoisuuteen perustuvaa koronarinkiä.

– Heille maksetaan kerran kuussa asianmukainen korvaus, ja jos joutuu töihin tai tulee ilmoitus, että nyt tarvitaan henkilökuntaa, niin he saavat siitä tuntuvan korvauksen, Vilén sanoo.

Vilenin haastattelu allaolevassa linkissä:

https://areena.yle.fi/1-50706656

Euroopassa on jaettu koronalisiä, milloin Suomi alkaa jakaa, kysyy Tehy.

https://www.tehy.fi/fi/blogi/euroopassa ... hoitajille

[Tarkastaja Levisi]

Tehy vaatiikin Marinilta vastausta siitä, onko koronalisää luvassa, kirjoitti MTV Uutiset viikko sitten.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onk ... #gs.npc8l8

Liiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on tiedotteen mukaan lähettänyt pääministeri Sanna Marinille (sd.) "kassakaappisopimuksesta" viestin.

– Voisitteko ystävällisesti vastata koko hallituksen nimissä, onko valtiovalta mukana yllä mainitussa yhteisymmärryksessä ja onko maan hallitus jollain muulla tavoin linjannut (--), ettei hoitajille makseta koronakorvauksia tai muita ylimääräisiä korvauksia? Rytkönen kysyy.

Tosin pääministeri ei yksin ole mihinkään syypää, vaan myös oppositio eli Allah-Oha ja Urpo ovat sitä mieltä, ettei koronalisästä päättäminen
ole poliitikkojen tehtävä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/teh ... #gs.npcl3r

MTV:n tentissä neljän suurimman puolueen puheenjohtajien kädet eivät nousseet, kun heiltä kysyttiin, pitäisikö koronabonusta maksaa hoitajille.

Puoluejohtajat eivät pidä ratkaisua poliittisena kysymyksenä, vaan työmarkkinaosapuolten välisenä ratkaisuna.

MTV:n ajankohtaisohjelma Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen tentattavina olivat Sanna Marin (sd.), Jussi Halla-aho (ps.), Annika Saarikko (kesk.) ja Petteri Orpo (kok.).

Tehyssä puoluepomojen näkemystä ihmetellään.

– Se oli täysin käsittämätöntä heiltä. He eivät tunne vieläkään tajuavan, minkälaisessa kriisissä meidän suomalainen terveydenhuoltojärjestelmämme on. Sehän on ollut sitä jo ennen koronaa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

– Kyllä tämä tulee syliin ja lujaa, hän jatkaa.

[OnyxPhoenix]

Kauhea valitus kun Suomessa porukkaa kuolee ja joutuu sairaalahoitoon "liian vähän", kun koko vuosi ollaan oltu erinäisten koronarajoitusten piirissä.
Mitähän luvut olisi jos oltaisiin kuin siat pellossa ilman huolen häivää niinkuin jotkut täällä tuntuvat kaipaavan..
Tuntuu ettei myöskään tajuta sitä, että sairaalahoitoon päädytään 2-4 viikon viiveellä tartunnasta, eli siitä kun tartuntaluvut alkavat toden teolla nousta, kestää vielä hyvän aikaa että se peilautuu sairaalapaikkoihin.

Suomessa on koronakuolleisuus onnistuttu pitämään keskimääräistä alhaisempana, mutta ei se paljoa vaadi että sairaalapaikat täyttyy. Mikään influenssa ei tällaista tilannetta ole aikaisemmin aiheuttanut missään päin maailmaa.

Ruotsissa lähestytyään tätä menoa sadan koronakuoleman päivätahtia,tehohoitopaikat täynnä... Tilanne tartunnoissa 2-4 viikkoa sitten näkyy nyt.
https://www.thelocal.se/20201209/stockh ... t-capacity

[Tarkastaja Levisi]

Tegnellhän antoi ymmärtää että kaikissa Pohjoismaissa on tehty toimia koronan leviämisen estämiseksi, mutta unohti painottaa, että Ruotsissa vähemmän.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/4e4 ... 9d2ef48a9f

9.12.2020 klo 21:39

Norjan koronajohtaja tyrmää Tegnellin Pohjoismaa-puheet: ”Ruotsissa ei tehty kovia toimia”

Norjan kansanterveyslaitoksen Frode Forlandin mukaan erot johtuvat Ruotsin pehmeistä koronatoimista.

Viime torstaina Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell arvioi SVT:n Aktuellt-ohjelmassa Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden toisistaan eroavia koronatilanteita.

Tegnell sanoi tuolloin, että eurooppalaisesta näkökulmasta Suomi ja Norja ovat ”epätavallisia maita”.

– Ruotsissa luvut ovat samankaltaisia kuin muissa Euroopan maissa. Miksi meillä on tuo ero, sitä emme todella tiedä. Jotkut maat toki ovat tiheämmin asuttuja kuin toiset, Tegnell sanoi.

Tegnellin mukaan Ruotsin huonot koronatilastot johtuvat osittain siitä, että korona on levinnyt erityisen paljon maahanmuuttajien keskuudessa. Tässä hän näkee eroja muihin Pohjoismaihin verrattuna.

– On olemassa tiettyjä eroja, jotka ovat melko ilmeisiä. Nämä ovat suhteellisen harvaan asuttuja maita, joissa on pieni väestö. Maahanmuuttajien määrä on pieni, ja he ovat olleet monissa maissa vauhdittaneet [pandemiaa].

Forland: Syy koronatoimissa

Norjan kansanterveyslaitoksen erikoisjohtaja Frode Forland antaa nyt Expressenin haastattelussa oman selityksensä tilanteelle.

– Uskon, että erot tartuntojen levinneisyydessä johtuvat suurimmaksi osaksi siksi, että koronan ensimmäisessä vaiheessa Ruotsissa ei tehty kovia toimia. Tilanne otettiin aika kevyesti ensimmäisinä viikkoina. Senkin jälkeen on ollut järjestelmällisesti pehmeämpi ote.

Forlandin mukaan tämä johti Ruotsissa Norjaa laajempaan tartuntojen levinneisyyteen koko yhteiskunnassa. Sen jälkeen tartunnat pysyivät kesän ajan piilossa ja nyt toisen aallon aikana kaikilla Ruotsin alueilla on keskimäärin enemmän tartuntoja kuin Norjassa.

– Ruotsi on myös pitänyt rajat auki koko pandemian ajan, ja todennäköisesti saanut enemmän tartuntoja ulkomailta.

Norjan parempi tilanne johtuu paikallisten tartuntaryppäiden pysäyttämisestä, testauksesta, tartuntojen jäljittämisestä, koronaeristyksistä ja karanteeneista.

Forland sanoo kuitenkin olevansa Tegnellin kanssa yhtä mieltä siitä, että korona on levinnyt erityisen paljon maahanmuuttajien keskuudessa. Näin on käynyt myös Norjassa.

– En usko, että se on koko selitys, mutta se on tärkeä teema.

Norjassa ulkomailla syntyneitä on noin 15 prosenttia väestöstä, Ruotsissa lähes 20 prosenttia.

– Ruotsissa on varmasti hieman enemmän maahanmuuttajia kuin Norjassa, mikä voi mahdollisesti olla yksi selitys. Ei pidä leimata, mutta tästä pitää voida puhua avoimesti ja etsiä ratkaisuja, jotka vähentävät tartuntoja maahanmuuttajien keskuudessa.

Forlandin mukaan Ruotsi ja Norja ovat vertailukelpoisia maita.

– Maissamme on erittäin samankaltainen terveydenhoitojärjestelmä, vaikka viranomaisten suhteen rakenteet ovat hieman erilaiset. Luotamme poliitikkoihin ja järjestelmään.
Marikki Nykänen

[URSA]

Älkööt peljätkö koska Covid on rauhoitettu jouluksi,sen jälkeeen se sitten jatkuu normaaliin tahtiin.Lupa syödä kinkkua perheiden kanssa on nyt myönnetty

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007672517.html

Husilta valoisa ennuste: Jouluna pelättyä vähemmän tehohoito­potilaita – johtajaylilääkäri kehottaa silti malttiin

[HELSINGIN ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on tällä hetkellä vapaana enää yksittäisiä tehohoitopaikkoja, eikä koronatartuntojen määrä ole vielä lähtenyt laskuun. Tehohoitopotilaita on lisäajan voittamiseksi siirretty ambulanssilla Helsingistä Kuopioon ja Turkuun.

Kirurgisen sairaalan teho-osastolle tulee lähipäivinä kymmenen uutta paikka, jotka olivat käytössä myös keväällä. Valmisteluja tehdään parhaillaan, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Asiasta kertoi ensimmäisenä MTV.

Sikakoira ei tajuakaan kuinka vakava tilanne täytyy olla ennen kuin helsinkiläinen lähtee hoidettavaksi Turkuun...

Vakavasti puhuen tiedotus on sekavaa, koska välillä halutaan antaa kansalaisille toivoa ja näyttää vähän valoa tunnelin päässä, ja välillä sitten neuvotaan kulkemaan sitä valoa kohti... Ensin neuvotaan viettämään joulua läheisten kanssa ja sitten vihjataan ettei nyt kannata matkustaa yhtään muualle vaan pysyä kotosalla. Ei tästä muutenkaan tule tavallista joulua, joten olisi parempi ihan suosiolla jättää sukujuhlat ja muut tapaamiset juhannukseen, jos sitten olisi vaikka epidemia hellittänyt.

Alokas OnyxPhoenix tiivisti hyvin tilanteen.

[Tarkastaja Levisi]

Lakikielen koukeroita.
Yksi sana riittää tekemeään yksinkertaisen asian vaikeaksi.
On se niin mukava kokouksissa nähdä ja tavata ja vähän halata.

https://yle.fi/uutiset/3-11690855

10.12.2020 15:44

Iso joukko ei saa kokoustaa etänä, koska laki kieltää – esteenä yksi sana
Evankelis-luterilaisen kirkon on pakko pitää kokouksensa perinteisesti, koska kirkkolaki ei vielä salli etäkokouksia.

Koronarajoitusten takia Suomessa käytännössä kaikki kokoukset on siirretty etäkokouksiksi. On kuitenkin yksi ryhmä, joka myös haluaisi pitää etäkokouksia, mutta laki ei sitä heille salli.

Evankelis-luterilaisen kirkon toimielimien, kuten seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston on kirkkolain mukaan edelleen pakko kokoontua perinteisellä tavalla yhteen tilaan.

Kirkkolaki määrää sanatarkasti: "Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla".

Juuri sana saapuvilla edellyttää, että kokoukseen osallistuvien tulee olla fyysisesti paikan päällä.

Etäkokous ei näin olen lain mukaan ole mahdollinen. Laki koskee kaikkia evankelis-luterilaisen kirkon toimielimiä, kuten seurakuntaneuvostoa ja kirkkovaltuustoa.

Uutista lyhennetty
-NILS-

[sikakoira]

Kauhea valitus kun Suomessa porukkaa kuolee ja joutuu sairaalahoitoon "liian vähän", kun koko vuosi ollaan oltu erinäisten koronarajoitusten piirissä.
Mitähän luvut olisi jos oltaisiin kuin siat pellossa ilman huolen häivää niinkuin jotkut täällä tuntuvat kaipaavan..
Tuntuu ettei myöskään tajuta sitä, että sairaalahoitoon päädytään 2-4 viikon viiveellä tartunnasta, eli siitä kun tartuntaluvut alkavat toden teolla nousta, kestää vielä hyvän aikaa että se peilautuu sairaalapaikkoihin.

Suomessa on koronakuolleisuus onnistuttu pitämään keskimääräistä alhaisempana, mutta ei se paljoa vaadi että sairaalapaikat täyttyy. Mikään influenssa ei tällaista tilannetta ole aikaisemmin aiheuttanut missään päin maailmaa.

Ruotsissa lähestytyään tätä menoa sadan koronakuoleman päivätahtia,tehohoitopaikat täynnä... Tilanne tartunnoissa 2-4 viikkoa sitten näkyy nyt.
https://www.thelocal.se/20201209/stockh ... t-capacity

No kuten nyt tiedetään niin Ruotsissakin on tismalleen sama tyyli tilastoida kuolemia kuin muuallakin. Ei pitäisi tulla yllätyksenä että mitä lähemmäksi rokotteiden jakoa päästään sitä hurjempia tilastolukuja tullaan näkemään.

Suomessa on koronakuolleisuus onnistuttu pitämään keskimääräistä alhaisempana, mutta ei se paljoa vaadi että sairaalapaikat täyttyy. Mikään influenssa ei tällaista tilannetta ole aikaisemmin aiheuttanut missään päin maailmaa.

Mikähän tämmöisen on aiheuttanut. Suomen muuta maailmaa huomattavasti tehokkaammat Coronatoimet Marinin johdolla ?????

[URSA]

Suomesta löytyvät asiantuntevat lääkärit, jotka keksivät keväällä kuinka koronapotilaat saadaan pysymään hengissä aina kun siihen on mahdollisuus. Ja tottakai asiaan vaikutti muista maista annettu tieto. Kuolleisuus on pysynyt Suomessa siksi pienenä. Mutta jos uusia tartuntoja tulee riittävän paljon, potilaiden hoito vaikeutuu käytännön syistä.

Todellakin ovatko hoitajat olleet aiemmin burnoutin partaalla influenssakausilla ja sairaalat täyttymässä? Edes Venäjällä ei hoito ole aikaisemmin ollut siitä kiinni, onko potilaalla tuoda oma sänky sairaalaan. Se on sitä terveydenhuollon kuormittumista.