teppo kirjoitti: ↑Su Joulu 20, 2020 10:01 pm
Nicht schuldig kirjoitti: ↑Su Joulu 20, 2020 9:49 pm
Teppo hyvä me puhumme nyt ammatti- ja taparikollisista, emme siis jonkinlaisista satunnaisista henkilöistä, jotka sotkeentuivat johonkin outoon juttuun mukaan. Edes Leinonen ei voi olla niin hölmö, että hän kuvittelee Vilhusen siellä odottavan jonkun harmaan kiiltävän ja uuden karhean Audin Q 7 kanssa vankilan porteilla, kun hän sieltä lopulta ulos tepastelee. Kyseinen Audi Q 7 näyttäisi bisnesversiossaan maksavan siinä 90 tuhatta euroa. On tässä pojilla pätäkkää.
Sinun on jostain syystä huomattavan vaikea kertoa, mitä Leinonen on kuulusteluissa kertonut, että hänelle on luvattu. Olet tähän mennessä esittänyt useita keskenään ristiriitaisia sepustuksia siitä, miksi kertomus ei voisi olla totta. Tähän mennessä auto on mielestäsi ollut sekä liian vanha että liian uusi, lisäksi jostain syystä oletat, että jos auton saa vasta vapauduttua, sen saa jo vankeusaikana. Lisäksi olet selittänyt lupaamisen mahdottomuutta sillä, että lupaaja useita vuosia myöhemmin joutuu vankilaan. Ja jotenkin pidät mahdottomana, että rikollinen ei voisi luvata toiselle autoa vuosien päästä, koska arvelet (oikein tai väärin), että hänellä silloin ei ole tarpeeksi rahaa lupauksen pitämiseen.
Mitä luulet, vetosiko Aarnion puolustus näihin sinun "havaitsemiisi" seikkoihin puolustuksessaan?
Saarassa ja Leinosessa on paljon samaa. Molemmat ovat jopa yli vuosikymmenen olleet aivan hiljaa ja yhtäkkiä asiat ryöpsähtävät kerralla ulos. Totuuden löytäminen näistä kertomuksista on vaikeaa. Syyttäjä haluaa vain liittää osia näistä kertomuksista siihen suureen kokonaisuusuuteen, jota syyttäjä on itse rakentamassa. Syyttäjä toimii suoraviivaisesti maaliin pyrkien. Mutta näille henkilöille ominainen tapa ilmaista itseään jää oikeastaan huomioimatta. Heidän roolinsa on olla osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Oikeasti näiden ihmisten kertomaa täytyisi tulkita heidän omista lähtökohdistaan.
Leinonen on todennäköisesti ollut katkera siitä, että hän joutui kiinni teosta, jota hän ei alunperin ollut suunnittelemassa. Olen syyttäjän kanssa siitä samaa mieltä, että Leinonen tuli takavasemmalta tähän mukaan. Todelliset syylliset ovat Leo Carmona ja Raninen ja heidän mahdolliset muut yhteytensä rikollismaailmaan Ruotsissa. Leinonen oli vapautunut vasta muistaakseni kesäkuun alussa vankilasta. Nyt hän taisteli urheasta siitä, että olisi voinut pitää asuntonsa ja hienot huonekalut siellä itsellään ja samalla tavata hänen näkökulmastaan mielenkiintoista naista nimittäin Saaraa. Nyt tämä kaikki otettiin häneltä pois ja samalla nainen käskytti tylysti Leinosta. Leinonen joka oli jo väkivaltainen joutui tässä tilanteessa raivon valtaan ja syntyi eräänlainen afekti-hetki, jossa päätös kypsyi viimeisen 24 tunnin aikana toimia torpedona ja purkaa kaikki viha ja raivo Volkan Unsaliin, joka ei ollut tehnyt Leinoselle mitään.
On aivan selvää, että Leinosen viha ja aggressiivisuus ei varmasti ole laskenut näiden vuosien aikana hänen saatuaan tietää vuonna 2015 Hesarin kirjoittelusta Saarasta, siis siitä naisesta, joka käskytti häntä ja josta hän ajatteli saavansa todellisen ystävän ja asuinkumppanin. Suuttumuksen on täytynyt vielä nousta, kun hän on ymmärtänyt, että Vilhunen olisikin ollut yhdessä Aarnion kanssa kaiken takana tekemässä huumekauppoja ja lehtien perusteella tämä hänen Saaransa olisi ollut yhtäaikaa suhteessa Aarnioon kuin hän elätteli toiveita yhdessä asumisesta ja joutui nöyryytettynä viemään asunnon avaimia Shellille pikavauhtia. Tällainen syö miestä.
Nyt tässä vaiheessa on voinut syntyä ajatus siitä, että kenen puolella kannattaa oikeasti olla. Leinonen on ymmärtänyt, että hänellä on syy vihaan sekä Vilhusta että hänelle käytännössä tuntematonta toista miestä Aarniota kohtaan. Samasta vihasta kertoi myös Saara oikeudessa nyt syksyllä ja kesällä Aarnion asianajajalle. Vihaavaa ihmistä on helppo käyttää hyväksi.
Nyt Leinonen on vaiennut vuosikausia kuulusteluissa. Hänen ongelmansa on ollut paremminkin se, että hän ei ole kertonut mitään. Nyt hän kertoo yksityiskohtia, joita muistaa. Mutta kuka takaa, etteivät muistikuvat ole todellisuudessa sekoittuneet vihaan ja petetyksi tulemisen tunteeseen?
Se miksi tämä autoesimerkki on aika hyvä on se, että aina ei pidä seurata nk. päälinjoja vaan valaisevampaa on tutkia sivujuonteita. Tällä tavalla voi päästä eteenpäin ja ymmärtää kertomuksen taustalla olevaa ihmistä. Saaraan jouduin tutustumaan pitkään ennenkuin ymmärsin, että hän kertoo itselleen ominaisella tavalla. Jotakin on joskus tapahtunut jossakin joka jostain syystä herättää hyvin yksityiskohtaisia muistoja. Saara pystyy kertomaan häkellyttäviä yksityiskohtia, hän muistaa jopa sanoja kymmenen vuoden takaa. Hän muistaa ilmeitä ja tunnelmia ja paikkoja ja pystyy kertomaan tarkkoja yksityiskohtia. Näin myös Leinonen. Hän pystyy muistamaan yli 10 vuoden takaa käydyn keskustelun ja hän muistaa jopa automerkit kaksi kappaletta, joilla Vilhunen on ajanut. Yleensä ihminen ei kykene muistamaan kuin ehkä jotain todella merkityksellistä ja siitäkin tapahtumasta ei välttämättä edes koko tapahtumaa vaan kummallista kyllä mieleen saattaa jäädä jokin outo yksityiskohta.
Syyttäjän suoraviivaisuus on ihailtavaa. On helppoa tuomita, jos haluaa tuomita. Totuudenetsintä on monimutkaisempaa.