Miksi Nisse valehteli?

[Hessu52]

"Muistikatkon pituus on ehkä paras yksittäinen aivovamman vakavuutta kuvaava mittari.

Jos päähän kohdistuneeseen vammaan liittyy muutama minuuttia pitempi jakso, jolta ei ole selviä muistikuvia, on kyseessä jo mahdollisesti pysyviä aivojen toimintahäiriöitä aiheuttava vamma."

Tämä on Googlesta vuoden 2004 lääkäripäiviltä erään osallistujan kirjoitus vakeista aivovammoista.

Arvatkaapa Sariola ja konsta kuka näin on kirjoittanut?

Tietenkin tämä neurologian kirkkaan valaistuksen saanut yksilö ja kaikkien nerologien isä, Olli Tenovuo.

Kuinka pitkä se Gussen muistikatko olikaan ja siitäkö ei sitten jäänyt jälkiseuraamuksia?

Edelleenkin ihmetystä minussa herättää se, ettei Gusselle syntynyt sitten vaikeaan aivoruhjeeseen liittyvää aivojen turpoamista ja kallon sisäistä painetta, joka on hoitamattomana meko varma kuolemanpaikka.

Eli Gusselle ei jäänyt aivoruhjeesta mitään jälkiä, osittaisia halvaantumisia, puhevajavuutta, päin vastoin, ym pieniä harmeja.

Toipuminenkin vei huomattavan lyhyen ajan, koska hänelle tehtiin se joku kalloon liittyvä koe, jonka jälkeen potilasta makuutettiin sairaalassa vielä viikon verran, jonka ajan voi laskea ylimääräiseksi.

[Sariola]

"Muistikatkon pituus on ehkä paras yksittäinen aivovamman vakavuutta kuvaava mittari.

Jos päähän kohdistuneeseen vammaan liittyy muutama minuuttia pitempi jakso, jolta ei ole selviä muistikuvia, on kyseessä jo mahdollisesti pysyviä aivojen toimintahäiriöitä aiheuttava vamma." .... ....
.

Tämä saattaa olla Tenovuon kertomaa. Tämä ei ole joko-tai tuttu. Taisi tuo "mahdollisesti" sana jäädä lukematta. Vaihtelualue on nimittäin erittäin laaja. Joskus jää, joskus ei.

Toisaalla sama mies on muistaakseni sanonut, että keskivaikean aivovamman saaneista noin puolet toipuu täysin työkykyisiksi ja oireettomiksi. Se tuntuu olevan kovin tapauskohtaista. Vaihtelua on erittäin paljon.

Jos muistikatko on ollut 4 päivää, se viittaa "keskivaikeaan aivovammaan" kuten Tenovuo on oikeudessa todennut. Ne rajat siinä ovat 1-7 päivää. Vamman vaikeusaste määritetään kaikkien oireiden yhteisvaikutuksen mukaan, ei vain yhden näkökohdan mukaan. Ei ole lainkaan varmaa tietoa siitä, onko NG ollut täysin tajuton. Alentunut tajunnantila on kyllä todettu, jopa vielä klo 14, eli yllättävän kauan itse tapahtumasta, eli noin 9 tuntia. Siitä on vain arvioitu, että henkilö on ollut aluksi jonkin aikaa myös tajuton. Varmaa tietoa siitä ei ole.

[Hessu52]

Ketkä täällä puhuvat useiden päivien muistikatkoista, jolloin se viittaisi jo melkoiseen aivovammaan, josta olisi seurauksen vähintäänkin osiittainen halvaantuminen, pahimmassa tapauksessa, jopa "vihannekseksi" joutuminen.

Voisiko joku sanoa jotain tuohon aivojen turpoamiseen ja kallon sisäiseen paineeseen jotain järkevää, miten ne voivat jättää henkiin kesäkuumalla Bodomin niemellä?

[Sariola]

Ketkä täällä puhuvat useiden päivien muistikatkoista, jolloin se viittaisi jo melkoiseen aivovammaan, josta olisi seurauksen vähintäänkin osiittainen halvaantuminen, pahimmassa tapauksessa, jopa "vihannekseksi" joutuminen.

Voisiko joku sanoa jotain tuohon aivojen turpoamiseen ja kallon sisäiseen paineeseen jotain järkevää, miten ne voivat jättää henkiin kesäkuumalla Bodomin niemellä?

Tuossa ei liene mukana asiantuntemusta - vain mutua!

[Maza]

Nisse valehteli, että häneltä vietiin rannekello. Kello näkyy aivan hyvin yhdessä valokuvassa Nissen huoneessa, joka on otettu pian murhan jälkeen.

[papillon]

^ Surkea esitys edes provoiluksi. Onko se sama kello kun oli retkellä?
Siihenkö olet päätynyt tutkimuksissasi?

[Maza]

^ Surkea esitys edes provoiluksi. On se sama kello kun oli retkellä?

On se sama. Ei siihen aikaan nuorilla mieheillä useita kelloja ollut.

[awa]

"Muistikatkon pituus on ehkä paras yksittäinen aivovamman vakavuutta kuvaava mittari.

Jos päähän kohdistuneeseen vammaan liittyy muutama minuuttia pitempi jakso, jolta ei ole selviä muistikuvia, on kyseessä jo mahdollisesti pysyviä aivojen toimintahäiriöitä aiheuttava vamma."

Tämä on Googlesta vuoden 2004 lääkäripäiviltä erään osallistujan kirjoitus vakeista aivovammoista.

Arvatkaapa Sariola ja konsta kuka näin on kirjoittanut?

Tietenkin tämä neurologian kirkkaan valaistuksen saanut yksilö ja kaikkien nerologien isä, Olli Tenovuo.

Kuinka pitkä se Gussen muistikatko olikaan ja siitäkö ei sitten jäänyt jälkiseuraamuksia?

Edelleenkin ihmetystä minussa herättää se, ettei Gusselle syntynyt sitten vaikeaan aivoruhjeeseen liittyvää aivojen turpoamista ja kallon sisäistä painetta, joka on hoitamattomana meko varma kuolemanpaikka.

Eli Gusselle ei jäänyt aivoruhjeesta mitään jälkiä, osittaisia halvaantumisia, puhevajavuutta, päin vastoin, ym pieniä harmeja.

Toipuminenkin vei huomattavan lyhyen ajan, koska hänelle tehtiin se joku kalloon liittyvä koe, jonka jälkeen potilasta makuutettiin sairaalassa vielä viikon verran, jonka ajan voi laskea ylimääräiseksi.

Sanasta sanaan - juuri näin.

Ja kun tuohon vielä lisätään se, että Gustafsson oli kasvomurtumapotilas - kummastus entisestään kasvaa. Hyvin omituista.

Konsta ja Sariola on vain niin ymmärtämättömiä vamma asioissa, että eivät kykene erottamaan tyypillisiä pahoinpitelyvammioja vakavasta aivoruhjeesta - vaikka siinä on iso ero (ala-Tenovuo).

No sen eronhan he voivat vaikka yrittää googlettaa (google-amanuenssi) mutta uskoisin, että se ei niin onnistu, vaan siihen on ihan aikuisten oikeasti, koulujakin käytävä ja lisäksi käytännön kokemusta.

- hymm -

[supernova]

Mistä tiedät kenen kello siinä kuvassa oli?

[skoone]

Nisse valehteli, että häneltä vietiin rannekello. Kello näkyy aivan hyvin yhdessä valokuvassa Nissen huoneessa, joka on otettu pian murhan jälkeen.

Täytyy sanoa, että on todella epäpätevää porukkaa näilläkin sivuilla. Ne seinällä näkyvät kellot ovat melkoisen selvästi jonkun sodassa kuolleen omaisen omaisuutta. Onhan siinä joku ristikin roikkumassa.

[papillon]

No niin ne ovatkin, vaarin juttuja taisivat olla.
Mazalla nyt vaan on tuollainen kausi meneillään. Kuumat aallot vai mitä ne on, aiheuttaa turhaa provoilua.

[Maza]

Täytyy sanoa, että on todella epäpätevää porukkaa näilläkin sivuilla. Ne seinällä näkyvät kellot ovat melkoisen selvästi jonkun sodassa kuolleen omaisen omaisuutta. Onhan siinä joku ristikin roikkumassa.

Perustuuko tämä väittämä faktatietoihin?

[skoone]

Täytyy sanoa, että on todella epäpätevää porukkaa näilläkin sivuilla. Ne seinällä näkyvät kellot ovat melkoisen selvästi jonkun sodassa kuolleen omaisen omaisuutta. Onhan siinä joku ristikin roikkumassa.

Perustuuko tämä väittämä faktatietoihin?

Ei sen paremmin kuin mitä kuvassa näkyy. Jos joku kuoli sodassa, niin tapana oli laittaa esille ko henkilön palautettua omaisuutta, kuten esim. kello, ja kaatuneiden omaisille toimitettu "prenikka" eli semmoinen ristimitali nauhassa. On todennäköistä, että kuvassa näkyvät esineet ovat NGn jonkun sodassa kuolleen sukulaismiehen omaisuutta.

[Hessu52]

Kuules Sariola, alat taas vaatimaan minulta faktaa, kun itse et hyväksy edes O.Tenovuon kuolemattomia sanoja tosiksi.

Kaivelepa sieltä Googlesi uumenista Olli Tenovuon kohdalta otsake Lääkäripäivät ja luepa sieltä teksti muistiaukosta niin puhu sitten mutu tunnoista.

Samalla voisit etsiä aivoruhjeeta tietoa, kuinka kallossa alkaa tapahtumaan ihmeellisiä asioita vaikean tai keskivaikean aivoruhjeen saanella henkilöllä.

Merkillisiä asioita siellä päässä vaan tapahtuu ja sen perusteella erään henkilön ei pitäisi olla enää hengissä, mutta onhan saattanut tapahtua harvinainen ihme, jota lääketiede ei pysty selittämään.

[pasi]

Minuia oikeasti kiinnostaa juuri tuo asia: voidaanko jutun lähtötiedot katsoa samanlaiseksi perustaksi, kuten esimerkiksi syyttömyysolettama. Oikeudessa nähtiin selvästi, että esimerkiksi muistinmentystä ei voi noin vain heittää syrjään, koska sekä syyttäjän neurologi että puolustuksen neurologi joutui ottamaan siihen kantaa.

Tähän aiheeseen pääsisi paremmin kiinni, jos kerrot, mitä tarkoitat jutun lähtötiedoilla.

Oletetaan, että tarkoitat jutun lähtötiedoilla seikkoja, joita ei oikeudessa tarvitse näyttää toteen. Näitä voisivat olla esim. yleisesti tunnetut tai julkista luotettavuutta nauttivat seikat, joita voidaan pitää oikeina, ellei niitä osoiteta vääriksi. Tuomion perusteella käräjäoikeus ei tällaisia seikkoja todennut olevan, vaan käräjäoikeus esim. arvioi mahdollista muistinmenetystä esitetyn näytön perusteella.

Käräjäoikeuden johtopäätösten sanamuodosta syntyy käsitys, että oikeus sivuutti kaiken muun asiassa esitetyn näytön, myös alkuperäiset potilasasiakirjat, ja perusti johtopäätöksensä pelkästään Tenovuon lausuntoon. Tässä kohdassa oikeuden perustelut haiskahtavat ikävästi kehäpäättelyltä. Tenovuo totesi, ettei muistiaukon olemassaoloa voida objektiivisesti arvioida, mutta tajunnantason lasku ja muistiaukon kesto viittaavat keskivaikeaan aivovammaan. Oikeus puolestaan piti selvityksen perusteella mahdollisena, että on syntynyt aivovamma, joka on aiheuttanut tajunnantason laskun ja neljän vuorokauden pituisen muistiaukon. Mielenkiintoista on myös, että tuomion mukaan Tenovuo katsoo, että aineiston perusteella syntyy aivovammasta looginen näyttö.