On muistettava, että positiivinen syrjintä oli lakiin kirjoitettu jo ennen vuotta 2014 ja se on perustunut em. perustuslakivaliokunnan kantaan. Sen kirjaaminen lakiin on kuitenkin alunperin pohjautunut yhteiskunnalliseen sosiaalipoliittiseen eetokseen suojella vammaisia. Pidän eduskunnalta suurena virheenä rajallisten resurssien maailmassa rinnastaa yhdenvertaisuuslaissa positiivisen syrjinnän kohdalla vammaiset ja etniset vähemmistöt, koska nykyisen kaltaisen ei työperäisen maahanmuuton jatkuessa, positiivinen syrjintä tulee vääjäämättä johtamaan vammaisten enenevään perustuslain 6 §:n 1. momentin kieltämään syrjintään Suomessa. Oikeusministeriön yhdenvertaisuuslakiluonnoksen lausuntoyhteenvedossa todetaan:
”Ehdotettuja yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitteita pidettiin laajasti kannatettavina, mutta toisaalta myös suuria kustannuksia ja hallinnollista taakkaa aiheuttavina.”
---
Kaikilla henkilöillä, jotka ovat värillisiä (engl. people of color) on siis oikeus Suomessa positiiviseen syrjintään, joka on siis kirjattu yhdenvertaisuuslain 9 §:ään. Tämä johtaa pitkässä juoksussa meritokratian eli pätevyyden syrjäytymiseen, siitäkin huolimatta, että po. lakipykälässä ja mm. työhönottoon ja opiskeluun liittyvissä 11 ja 12 pykälissä puhutaan mm. ”oikeasuhtaisuudesta” tai niistä ilmenee esimerkiksi, että positiivista syrjintää ei voi soveltaa myönnettäessä opiskelupaikkaa. Yksityiskohtaiset yhdenvertaisuuslain perustelut ja osin itse lakikin oikeasuhtauksineen ei ole pahasti yliampuava. Pykälä positiivisesta syrjinnästä (9 §) yhdistettynä suomalaisen valtamedian ja sen alamaisen eli maahamme syntyneen yksipuoluejärjestelmän (vasemistoliitosta kokoomukseen miinus persut) ja sen eri instituutioiden (erit. media) kiihkoon edistää kriittistä rotuteoriaa seurauksista välittämättä, on myrkyllinen keitos suomalaiselle yhteiskunnalle. Työ- ja opiskelupaikkoja saatetaan jakaa kohta sukupuolen ja ihonvärin mukaan, mikä johtaa siihen, että ihmiset opiskelevat aloja, joihin heillä ei ole edellytyksiä tai tekevät töitä, joita eivät osaa. Iltalehti raportoi (7) hiljan työhönottoriidasta, jossa työkoneiden käytöstä kokemusta omaavan maatalousteknikon (mies) valinta työtehtävään Korkeasaareen suututti samaa työtehtävää hakeneen naiseläintenhoitajan, joka ei osannut käyttää työkoneita. Hän haastoi Korkeasaaren eli Helsingin kaupungin oikeuteen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakiin vetoamalla.
---
Valjut kokemukset SDP:ssä käymistäni yhteiskunnallisista keskusteluista
Kymmenet tuhannet irakilaiset nuoret miehet saapuivat Suomeen 2015 mm. siksi, että heitä oli rohkaistu siihen korkealta poliittiselta tasolta Suomesta käsin. Nämä nuoret miehet paljastuivat myöhemmin usein sotilaskarkureiksi ja entisiksi poliiseiksi. Postasin Stadin Demareiden Facebook keskusteluryhmässä ennen Oulun järkyttäviä tapahtumia BBC:n uutisia Rotherhamin (Englanti) kammottavista muslimimiesten tekemistä vuosikymmenten myötä jopa sadoista tuhansista usein syrjäytyneiden valkoihoisten tyttöjen joukkoraiskauksista ja ns. grooming ilmiöstä. Tämä oli liikaa puolueessa vallan ottaneille identiteetti-ideologeille ja intersektionalisteille. Nämä puolueen intersektionalistit olivat ja ovat sitoutuneet ajatukseen värillisten ihmisten eettisemmästä olevaisuudesta meihin suomalaisiin kantiksiin verrattuna, koska he ovat meidän sorron kohteina. Siis BBC:n uutiset olivat liikaa näille hyväkkäille! Kun vielä mm. postasin keskusteluryhmässä tässä blogissani julkaisemani havainnot, että YLE:n näyttämä David Livingstone dokumentti oli valheellinen (8) väittäessään, että Tansanian orjatorilta Bagamoyosta lähetettiin laivalasteittain orjia USA:han, se oli lähes majesteettirikos. Todellisuudessa tältä torilta, jossa itse vierailin vuonna 1985, lähetettiin mustia orjia vuosisatojen ajan muslimimaihin, eikä yhtä ainutta viety USA:han mm. siksi, että he olisivat varmuudella kuolleet merimatkalla USA:han. Mm. yksi nuori demarimillenniaari mies oli sitä mieltä, että historiallisen tosiasian kertominen oli poliittisesti vaarallista, koska se kyseenalaisti kriittisen rotuteorian perusaksiooman eli Valkoisen Miehen syyllisyyden (engl. white guilt). Näiden postausteni myötä SDP:n Helsingin piirin puoluesihteeri heitti minut ulos Stadin demareiden facebook keskusteluryhmästä.
---
SDP:n traaginen ja vaarallinen kompurointi intersektionalismin hetteikössä
SDP:llä on ollut erityisen huono onni maahanmuuttajaehdokkaidensa rekrytoinneissa. Sosiaalitukien väärinkäytöksiin syyllistyneiden maahanmuuttajademaripoliitikkojen tuomiot uutisotsikoissa ovat olleet karua luettavaa. Äärimmäinen esimerkki oli oululaisen oikeuden lautamieheksi ylenneen mustaihoisen demaripolitiikon harjoittama karmea noitatohtorin neuvosta alkanut omaan tyttäreen kohdistunut insesti hirvittävine seurauksineen. Näitä tällaisia mm. ”lelumies”esimerkkejä on riittänyt yllinkyllin.
SDP:n ahdinko maahanmuuttopolitiikassa on ollut itse aiheutettua, koska puoluejohto ja pu0luekulttuuri on järjestelmällisesti jopa syrjinyt tai jättänyt palkitsematta maallistuneiden maahanmuuttajien kuten esimerkiksi Kamal Palani Jafin tai Anter Yasan puheita ja pyrkimyksiä integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan ja osallistua SDP:n kautta yhteiskunnalliseen toimintaan. Sen sijaan SDP:n johto on suosinut hartaita islaminuskoisia kuten Abdirahim Husu Husseinia tai Hussein Al-Taeeta ja on aktiivisesti tasoittanut näiden tietä politiikassa, vaikka SDP on perinteisesti ollut maallistumista edistänyt puolue. Tilannetta on pahentanut vielä se, että em. herrat ovat paljastuneet myöhemmin vähemmän rehdeiksi kansalaisiksi.
Kaikkein vaarallisin puoli SDP:n suhtautumisessa islamiin on ollut sinisilmäisyys. Rakastetun edesmenneen laulajan Juice Leskisen hämmästyttävän enneunimaisen jo vuonna 2003 julkaistun laulun ”Kun Allah saapuu kaupunkiin” kolmas säkeistö alkaa sanoilla:
”Kun Allah saapuu kaupunkiin, Hän ensin soluttautuu Vihreisiin. Ja pariin demariin…”
---
Analysoin demarien karmeaa 2017 kunnallisvaalien tappiota Helsingissä blogissani, jonka otsikko oli ”Quo Vadis SDP?” (9). Siinä kerroin tarinaa ennen Hollannin valtapuolueen Työn puolueen (demarit) tylystä kohtalosta islamistien soluttauduttua puolueeseen. Blogini ei herättänyt muuta kuin puistatusta, vaikka yksiselitteisesti kykenin osoittamaan sinisilmäisyyden hinnan Hollannin Työn puolueelle.
SDP:n Helsingin piirin kaksi aktiivia Pia Jardi ja Abdirahim Husu Hussein kuuluvat kaiketi yhä arvelluttavan islamistisen suurmoskeijahankkeen hallitukseen ilman, että asiaa mitenkään ihmetellään SDP:ssä. Toisaalta demarikansanedustaja Hussein Al-Taeen kontakteja tiukan linjan shiamuslimipoliitikkoihin sekä Irakissa että Iranissa ei juuri ole noteerattu tai niiden merkitystä ei ole välttämättä ymmärretty tai edes haluttu ymmärtää SDP:ssä.
En ole vielä tähän päivään asti ymmärtänyt, miksi molemmin puolin Atlanttia entiset maltilliset vasemmistolaiset kansanpuolueet eivät tue aktiivisesti muslimimaiden feministejä tai miksi nämä puolueet eivät edistä maallistuneiden muslimien integroitumista yhteiskuntaan, vaan suorastaan veljeilevät vihreiden tapaan meihin länsimaalaisiin vihamielisesti suhtautuvien ja naisten ja homojen tasa-arvopyrkimyksiin kielteisesti suhtautuvien muslimien kanssa? En ymmärrä. En tosiaankaan ymmärrä.
---
SDP:n tragikoomiset seikkailut intersektionalismin hetteikössä
SDP:n luisu kohti äärivasemmistoa ja identiteetti-ideologiaa alkoi lopullisella tavalla Antti Rinteen kaudella, kun hän julistautui ällöttävästi äijäfeministiksi (10) ja aikaansai puoluekokouspäätöksen, jossa SDP julistettiin feministiseksi puolueeksi. Hän kehotti muitakin miehiä julistautumaan trendikkäästi äijäfeministeiksi. Eräs näistä tuulenhaistelijoista oli kukas muu kuin kielteiseen julkisen sanan valokeilaan joutunut Hussein Al-Taee, jolle oululainen kansanedustaja sittemmin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen myönsi sosialidemokraattisten naisten Risto Reipas palkinnon vuonna 2019 Al-Taeen merkittävästä työstä yhdenvertaisuuden eteen (11). Kiitossanoissaan feikkifeministimme ristoreipastelee ja kehottaa musliminaisia ja -tyttöjä huivinkäyttöön Suomessa:
”Uskon pinssin sanomaan, sillä hankalat naiset ovat niitä, jotka saavat aikaan muutoksen, joko ajamalla autoa ensimmäisten joukossa Saudi Arabiassa, riisumalla huivinsa vapauden merkkinä Iranissa tai laittamalla sen päähänsä siellä, missä huivin käyttöä karsastetaan tai yksinkertaisesti opettamalla lapsilleen, että nainen voi olla mitä vaan.”
---
Lokakuussa 2020 Hussein Al-Taee viritti hyvesignaalinsa aivan uudelle tasolle ja ilmoitti liittyneensä Marttoihin (11):
”Liityin tänään Marttoihin. Kunnia olla ylpeän järjestön uusi jäsen. Olen oman jaostoni ainoa mies. Jahka tiistain askarteluiltamista alkaa tuloksia syntymään niin johan voisin intouttaa lisää miehiä mukaan.”
Kaikella kunnioituksella Marttoja kohtaan, en tohdi olla toteamatta, että Hussein Al-Taeen hyvesignlointi on kyllä hieman liian paksua. Eräässä Uuden Suomen blogissa arveltiin Husseinin olevan tykästynyt vanhemmista naisista…Ehkäpä joku toimittaja tekee seurantajutun siitä, kuinka ahkerasti Hussein Al-Taee on vieraillut Marttojen askarteluiltamissa twitter-ilmoituksensa jälkeen?
---
SDP:n suvaitsevainen, nykyaikainen, kansainvälinen ja ”hyvä” ihminen
SDP ei ole umpiossa omaksunut äärivasemmistolaisen ideologian, vaan se on millenniaarien noustua puolueessa valtaan seurannut molemmin puolin Atlanttia alkanutta kielteistä autoritaarista kehitystä ”liberalismin” ja suvaitsevaisuuden nimissä, vaikka kehityksellä vaino- ja kieltokulttuureineen ei ole mitään tekemistä sen enempää arvo- kuin talousliberalisminkaan kanssa. SDP:n yhdenvertaisuusohjelma määrittelee suvaitsevaisen ihmisen seuraavasti:
”Suvaitsevaisuuden käsitteessä on moraalinen tunnelataus. Sillä viitataan ihmisen toiminnan takana oleviin perustaviin arvovalintoihin, jotka määrittävät paitsi ihmisen käsitystä itsestään ja omasta yksilöllisyydestään, myös hänen suuntautumisestaan muihin ihmisiin ja yhteisöllisyyteen. Suvaitsevaisuudesta on muodostunut yksi keskeinen normi, jonka avulla määritellään, millainen on avoin, nykyaikainen, kansainvälinen ja ”hyvä” ihminen.”
