Tapaus Dyatlov pass (1959)

[Kuolemannaakka]

Joku aikaisemmin kysyi koirien käytöstä etsinnöissä. Ainakin kahdessa etsintäkuvassa näkyy joku pystykorva, oletan että yksi ja sama koira. Toisessa kuvassa ehkä vuorenrinteellä tms. ja toisessa kuvassa raviinissa siinä kohdassa, josta löytyi majoite ja kuolleet.

Tuosta kamiinasta tosiaan löytyy kahdenlaista kuvausta. En nyt muista oliko joku sanonut, että se löytyi irrallisena teltan pohjalta, vai onko ilmaistu sama asia vain eri tavoin, eli toinen kuvannut vain tarkemmin, että kantolaukustaan kokoamattomana, mutta teltan pohjallahan sellainenkin olisi ollut. Tiedä näistä.

Minä se olin. Kiitos vastauksesta!
Jos etsintäpartiossa on koiria/koira, niin itselleni tuli mieleen, että kyllä tuossa ympäristössä olisi voinut tällä kovan kohtalon kokeneella porukallakin olla mukana koiria.

Kyllä nämä retkeläisten "matkakumppanit" tiedetään, hehän ottivat paljon kuvia matkan varrelta, ja yksi retkelle lähtenyt kääntyi alussa poiskin kun sairastui. Ei heillä ollut koiria mukana.

Se on tietty tyhmää, ettei varsinaisesti voi 100% varmasti luottaa erilaisiin faktoihin ja löytöihin. Esim se Dyatlovin takki ja taskulamppu. Olivatko ulkona alunperin, vai tuotu siihen jotenkin etsijäpartion toimesta? Vaikea on kuvitella takin ja taskulampun putoavan lumivyöryn takia teltan ulkopuolelle ja vieläpä hautautumatta lumeen.

Minusta pitäisi myös miettiä perusasiaa: minne retkeläiset olivat teltalta kävelemässä? Mikä oli heidän tarkoituksensa?? Oliko seetrillä tosiaan ensimmäinen mahdollinen paikka yrittää nuotion sytyttämistä, koska sen olisi luullut olevan heidän kaikkein tärkein tehtävänsä.

Enkä mitenkään tajua, että eivät lähde sinne varastolleen päin, jos siellä oli vielä jäljetkin olemassa. Miten 9 ihmisen mielestä voi olla järkevämpää lähteä kohti täysin tuntematonta seutua ilman varusteita?

Minua näissä "uusissa tutkimuksissa" aina häiritsee se, että niillä ratkaistaan vain yksi tai kaksi ongelmaa, ja jätetään loppu huomioimatta kokonaan. On ihan helppo keksiä syitä, miksi teltasta tultiin paniikissa ulos. Se loppuhan on se arvoitus ja järjetöntä käytöstä. Teoriat kuitenkin jättävät ne vallan ilman kommenttia, ikään kuin teltasta ulo tulemisen selvittäminen ratkaisisi koko mysteerin.

[Neo7]

Oliko seetrillä tosiaan ensimmäinen mahdollinen paikka yrittää nuotion sytyttämistä, koska sen olisi luullut olevan heidän kaikkein tärkein tehtävänsä.

Enkä mitenkään tajua, että eivät lähde sinne varastolleen päin, jos siellä oli vielä jäljetkin olemassa. Miten 9 ihmisen mielestä voi olla järkevämpää lähteä kohti täysin tuntematonta seutua ilman varusteita?

No tämähän se ihmetyttää, että miksi alas kauas seetrille? Sielä välivarastollahan oli heillä polttopuitakin valmiina. Jos oli esim se lumivyöry tms., niin miksi lähteä tuntemattomaan alarinteeseen? Jos oli lumivyöry, niin jos toista sellaista pelkäsivät, niin eikö sellainen sinne alarinteeseen juuri olisi tullut? Sen varastokätkön tarkkaa paikkaa ei tiedetä, mutta kartan mukaan se olisi ollut suunnilleen yhtä kaukana teltalta kuin seetripuukin. Mutta eri suunnassa mahdolliseen lumivyöryyn nähden, jos sellaista pelkäsivät samasta kohdasta tulevaksi. Ei sielä varastolla paljon lämmikettä polttopuiden lisäksi ollut, mutta jotakin sentään, pari kenkäparia, suksen ympärille kietaistu kulunut säärystin ja kuluneet kengissä olleet sukat. Miksi siis ei lähdetty sinne? Syötävääkin sielä oli, sekä juomatarpeita kahvia, teetä, kaakaota.. En tiedä oliko mitään astiaa, mutta jos olisivat saaneet vettä keitettyä, niin olisi ollut helpompaa pitää kehot lämpiminä, ja hätätapauksessa olisi voineet keitellä vaikka säilyketölkeissä, ja juodakin niistä, niitä oli kuitenkin ihan reilusti. Eikös yhdellä (Zolotaryov) ollut kompassikin löydettäessä? Toisaalta, olihan nämä eksyneet vähän jo aikaisemmin, vaikka se kompassi olikin mukana.

[Renault]

No ei varasto ollut yhtä kaukana teltasta kuin seetripuu. On puhuttu että he "eksyivät" enemmän tai vähemmän tuolle rinteelle mihin pystyttivät telttansa. Eivät he varmaankaan tienneet hämärässä ja tuiskuavassa lumessa aivan tarkkaa sijaintiaan, mutta kyllähän viettävästä maaston muodosta voi päätellä että olemme rinteessä ja itse solan on sijaittava sitten jossain tuolla alhaalla. Viimeistään seuraavana aamuna jos päivä olisi ollut selkeä, tarkka paikkakin olisi hahmottunut.
Eli ei voi oikeastaan sanoa heidän eksyneen.
Tarkka etäisyys alas puurajaan ei välttämättä ollut tiedossa. Voi olla että he olettivat rajan olevan lähempänä kuin se olikaan. Matkan varastolle he taas tiesivät tarkkaan hiihdettyään äskettäin sen oletetun parisen tuntia. Matkaa varastolle oli noin neljä kilometriä, eli aika pitkä etäisyys kahlata lumessa.
Jos on arvioitu että seetrille vaellettiin noin puolessa tunnissa, varastolle olisi mennyt ainakin kolminkertainen aika, eikä matka olisi ollut ainakaan kokonaan myötärinnettä ja myötätuuleen.

[Shercock]

En pidä tuota lumivyöryteoriaa, tai lumivyöryuhkateoriaa kovinkaan todennäköisenä. Lumivyörystä ei näkynyt merkkejä, eikä maasto ole sellaiseen muutenkaan kovin otollinen. Pimeässä kuuluvaa jyrinää voisi toki säikähtää ja pitää lumivyörynä, mutta ei sellaista kuitenkaan paeta sukkasillaan noin pitkiä matkoja. Ja mikäli porukka oli yhtään tietoinen minne olivat teltan pystytääneet, olisi lumivyöry pyyhkäissyt heidän ylitseen jo ennen kuin teltaa oltaisiin ehditty leikkaamaan auki. Pieni sortuma, tai teltan yläpuolelle lapioidun lumivallin kaatuminen on toki mahdollista, mutta tuskin siinä tapauksessa enää vilistettäisiin pakoon.


Minulla taas menivät eilen yöunet, kun yritin miettiä yhtä tähän tapaukseen liittyvää pulmaa eräänlaisena koira – vuohi – kaalinkerä -pulmana.

(Tarkoituksena oli siis yrittää selvittää viimeisiä hetkiä ja kuolemia siten, ettei tapaukseen liittyisi ulkopuolisia henkilöitä. Yksinkertaistin mielessäni jokaisen ryhmän yhdeksi henkilöksi, koska ryhmien sisällä henkilöiden vammat ja varustetaso oli suunnilleen samaa luokkaa.)

Kolme retkeläistä löydetään paleltuneena:
Herra A makaa männyn alla vähissä vaatteissa.
Herra B makaa rinteellä. Hän on paremmin varustautunut ja hänellä on yllään myös joitakin herra A:lle kuuluneita vaatteita.
Herra C makaa purossa. Hän on parhaiten pukeutunut, ja myös hänellä on päällään herra A:n vaatteita. Herra C:llä on myös kuolettavia vammoja, ja välttämättä hän ei ole edes päässyt nykyiseen paikkaansa omin voimin. (Ruumiinavauksen mukaan vammat olivat tulleet henkilön vielä eläessä.)

Kuka oli siis viimeinen hengissä?

Ajatusleikin mukaan siis Herra A on kuollut ensimmäisenä, koska hänen vaatteitaan oli kahdella muulla. Sitten iskeekin pulma.
Jos seuraava kuollut olisi Herra B, mistä silloin C olisi saanut vammansa, ja miten päätynyt nykyiseen paikkaansa?
Jos taas seuraava kuollut olisi ollut herra C, niin miksi herra B ei ottanut häneltä hänen parempia vaatteitaan?

Itse vaikkaisin, että viimeinen pystyssä oli rinteeseen paleltunut C. Miksi hän ei ottanut parempia vaatteita B:ltä, sitä voi vain arvailla. Ehkä parempien jalkineiden saaminen jäätyneen ruumiin jalasta kestää kauemmin kuin hilpaiseminen pikavauhtia teltalle. Ehkä on parempi olla vähissä vaatteissa, kuin kiskoa päälleen märkiä vaatteita...

[Kuolemannaakka]

Oliko seetrillä tosiaan ensimmäinen mahdollinen paikka yrittää nuotion sytyttämistä, koska sen olisi luullut olevan heidän kaikkein tärkein tehtävänsä.

Enkä mitenkään tajua, että eivät lähde sinne varastolleen päin, jos siellä oli vielä jäljetkin olemassa. Miten 9 ihmisen mielestä voi olla järkevämpää lähteä kohti täysin tuntematonta seutua ilman varusteita?

No tämähän se ihmetyttää, että miksi alas kauas seetrille? Sielä välivarastollahan oli heillä polttopuitakin valmiina. Jos oli esim se lumivyöry tms., niin miksi lähteä tuntemattomaan alarinteeseen? Jos oli lumivyöry, niin jos toista sellaista pelkäsivät, niin eikö sellainen sinne alarinteeseen juuri olisi tullut? Sen varastokätkön tarkkaa paikkaa ei tiedetä, mutta kartan mukaan se olisi ollut suunnilleen yhtä kaukana teltalta kuin seetripuukin. Mutta eri suunnassa mahdolliseen lumivyöryyn nähden, jos sellaista pelkäsivät samasta kohdasta tulevaksi. Ei sielä varastolla paljon lämmikettä polttopuiden lisäksi ollut, mutta jotakin sentään, pari kenkäparia, suksen ympärille kietaistu kulunut säärystin ja kuluneet kengissä olleet sukat. Miksi siis ei lähdetty sinne? Syötävääkin sielä oli, sekä juomatarpeita kahvia, teetä, kaakaota.. En tiedä oliko mitään astiaa, mutta jos olisivat saaneet vettä keitettyä, niin olisi ollut helpompaa pitää kehot lämpiminä, ja hätätapauksessa olisi voineet keitellä vaikka säilyketölkeissä, ja juodakin niistä, niitä oli kuitenkin ihan reilusti. Eikös yhdellä (Zolotaryov) ollut kompassikin löydettäessä? Toisaalta, olihan nämä eksyneet vähän jo aikaisemmin, vaikka se kompassi olikin mukana.

Se heidän varastonsa oli ainoa mahdollisuus selvitä hengissä, koska heillä ei ollut ruokaa. Vaikka he olisivat selvinneet yöstä jossain lumiluolassa, niin heidän olisi silti pitänyt palata seuraavana päivänä takaisin ja yrittää sinne varastolleen, jos teltta oli täysin mahdoton kaivaa esille. Eli tässä ei ole järjen hiventäkään, että lähtevät KAUEMMAS varastoltaan. Heillä oli kompassi ja taskulamppu mukana!
Yhdeksän ihmistä. Aikaa keskustella kaikki maailman asiat moneen kertaan. Mitä se joukon ensimmäisenä ollut sanoi, ja miksi toiset uskoivat häntä?

He olivat ihan muutamia tunteja sitten tulleet paikalle, ja kuulemma jäljetkin vielä erottuivat. Eihän nyt kenenkään mielestä voinut olla niin, että täysin tuntemattomaan metsään meno (he eivät mitenkään voineet tietää mitä olisi edessä) olisi järkevämpää hengissä selviämisen kannalta, kuin takaisin varastolle yrittäminen.

Päästyään aukealta puurajalle, he kulkevat vielä ainakin 500 metriä, ennen kuin alkavat sytyttämään nuotiota. Vaikka osan porukasta täytyy olla jo aivan kankeita. Ja sitten kun vaivalla saavat sen nuotion syttymään, mikä sekin on ihan temppu sinänsä, he tuovat siihen vähän oksia ja polttavat sitä 1½h, minkä jälkeen hylkäävät nuotion kokonaan ja lähtevät pois! He eivät kuole nuotion äärelle; ainakaan 7 heistä, vaan he lähtevät nuotiolta pois. Jossain muualla on parempi kuin nuotion äärellä, ilmeisesti.

Miksi kaksi heistä, joilla on täydet talvitamineet, ja ainakin reippaasti liikkumalla paremminkin hiki kuin kylmä, eivät kanna nuotioon kelopuita ja rakenna helvetinmoista kokkoa? Miksi ei polteta puolta metsää? Ei ole mitään syytä, miksi tyydytään pikkuisiin kynsituliin, kun ollaan metsässä, mistä ei ole koskaan poimittu kaatuneita puita ja pudonneita oksia pois. Eihän se tietenkään mitään aarnimetsää ollut, mutta onhan siellä kuitenkin puuta poltettavaksi. Nämä kaksi olisivat voineet koko yön kantaa puutavaraa nuotioon ja kylmissään olleet olisivat lämmitelleet. Heitä oli niin paljon, että olisi voinut järjestää kipinävuorot.

En tajua, miksi yksin olevat henkilöt käyttäytyisivät noin.

[Kuolemannaakka]

Tärkeää olisi pohtia uhrien vammoja, koska ne kai ovat pääosin faktoja. Teorioiden pitää selittää ne vammat.

Voidaan aloittaa kysymyksellä: kuinka kauas pystyy kävelemään jos päässä on 6 senttiä pitkä murtuma?


Tai jos on useampi kylkiluu poikki?



Jos veikataan, ettei pysty kävelemään juuri mihinkään, niin silloin vammat ovat syntyneet aivan lähellä ruumiin löytöpaikkaa, tai joku on vienyt ruumiin kuoleman jälkeen ko. paikalle.

Slobodin, jolla oli tämä kallonmurtuma, löytyi yksin, paikasta, jossa seuraava ruumis oli 150 metrin päässä: Dyatlov toisella puolella, Kolmogorova toisella puolella 150 metrin päässä. Jos he olivat olleet yhdessä ja menossa teltan suuntaan, hän on kuollut toisena. Hänen jälkeensä on ollut hengissä vain Kolmogorova. Mikä tai kuka siis on murtanut hänen kallonsa?

[Kuolemannaakka]

Oliko muuten niin, että tämä varasto/heidän kulkureittinsä mansien metsästyspolkua pitkin ja nuotio/seetri olivat suunnilleen samalla linjalla?

Siis että jos olisivat varastolta jatkaneet vain metsässä, eivätkä olisi lähteneet ylöspäin, he olisivat tulleet lähelle nuotiopaikkaa. Harmi, kun ei ole oikein kunnon karttoja noista alueista ja eri paikkojen sijainneista (tai sitten en vaan ole löytänyt tai jaksanut paneutua). En oikein vieläkään kunnolla hahmota noita sijainteja, koska nuotion ja raviinin sijainti toisiinsakin nähden on joissain piirroksissa ihan päin vastoin kuin toisissa.


Meinaan että voisiko joku porukka olettaa, että retkeläiset saapuvat pian tänne... vain yllättyäkseen, että he tekevätkin radikaalin muutoksen reitissään ja lähtevät karkuun ylös vuorelle?

[Renault]

Helpoin reitti solan läpi on suunnilleen seetrin tienoilta, koska ei ole pahemmin nousua ylös vuorten rinnettä. Raviini jossa neljä kuollutta löytyivät on suunnillen suoralla linjalla teltta-seetripuu, kun taas retkeilijöiden reitti teltalta seetripuulle ei ole suora, vaan tekee kaarroksen vasemmalle.

[Kuolemannaakka]

Helpoin reitti solan läpi on suunnilleen seetrin tienoilta, koska ei ole pahemmin nousua ylös vuorten rinnettä. Raviini jossa neljä kuollutta löytyivät on suunnillen suoralla linjalla teltta-seetripuu, kun taas retkeilijöiden reitti teltalta seetripuulle ei ole suora, vaan tekee kaarroksen vasemmalle.

Entäs varastolta seetrille? Onko se suora linja? Olisiko tullut seetri vastaan, jos olisi vain jatkettu eteenpäin, eikä lähdetty ylös rinteelle?


Tässä on jännä koe kylmänkestosta:

Katso hyytävä video – Valerjan Romanovski asuu 50 päivää Ounasjoen jäällä ilman lämmitystä selvittääkseen, miten ihmiskeho selviää kylmästä

https://yle.fi/uutiset/3-11737942

[Shercock]

Tärkeää olisi pohtia uhrien vammoja, koska ne kai ovat pääosin faktoja. Teorioiden pitää selittää ne vammat.

Voidaan aloittaa kysymyksellä: kuinka kauas pystyy kävelemään jos päässä on 6 senttiä pitkä murtuma?


Tai jos on useampi kylkiluu poikki?



Jos veikataan, ettei pysty kävelemään juuri mihinkään, niin silloin vammat ovat syntyneet aivan lähellä ruumiin löytöpaikkaa, tai joku on vienyt ruumiin kuoleman jälkeen ko. paikalle.

Slobodin, jolla oli tämä kallonmurtuma, löytyi yksin, paikasta, jossa seuraava ruumis oli 150 metrin päässä: Dyatlov toisella puolella, Kolmogorova toisella puolella 150 metrin päässä. Jos he olivat olleet yhdessä ja menossa teltan suuntaan, hän on kuollut toisena. Hänen jälkeensä on ollut hengissä vain Kolmogorova. Mikä tai kuka siis on murtanut hänen kallonsa?

Huomasin äsken erehtyneeni ajatuksissani. Totta, myös Slobodinilla oli kallovamma, ja hänhän oli rinteessä. Ruumiinavauksen arvion mukaan Slobodin on voinut ryömiä vielä tunti vamman aiheutumisen jälkeen. Epätodennäköistä siis, että olisi silti selvinnyt ylärinteessä pisimmälle.

[Renault]

Helpoin reitti solan läpi on suunnilleen seetrin tienoilta, koska ei ole pahemmin nousua ylös vuorten rinnettä. Raviini jossa neljä kuollutta löytyivät on suunnillen suoralla linjalla teltta-seetripuu, kun taas retkeilijöiden reitti teltalta seetripuulle ei ole suora, vaan tekee kaarroksen vasemmalle.

Entäs varastolta seetrille? Onko se suora linja? Olisiko tullut seetri vastaan, jos olisi vain jatkettu eteenpäin, eikä lähdetty ylös rinteelle?


Tässä on jännä koe kylmänkestosta:

Katso hyytävä video – Valerjan Romanovski asuu 50 päivää Ounasjoen jäällä ilman lämmitystä selvittääkseen, miten ihmiskeho selviää kylmästä

https://yle.fi/uutiset/3-11737942

Kai se olisi suora reitti varastolta seetrille - onhan siinäkin nousua alkuun, mutta ei niin paljon kuin jos lähdetään vuoren rinteelle. Rinteellehän lähdettiin oletettavasti, koska ei haluttu hiihdellä upottavassa lumessa jota solassa ja metsässä kyllä riitti.

Tuosta Ylen videon puolalaisesta, että kyllä ihminen voi näköjään kaikkeen venyä. Olisiko ukko selvinnyt Dyatlovin solassa hengissä yön yli?!

[Neo7]

No ei varasto ollut yhtä kaukana teltasta kuin seetripuu. On puhuttu että he "eksyivät" enemmän tai vähemmän tuolle rinteelle mihin pystyttivät telttansa. Eivät he varmaankaan tienneet hämärässä ja tuiskuavassa lumessa aivan tarkkaa sijaintiaan, mutta kyllähän viettävästä maaston muodosta voi päätellä että olemme rinteessä ja itse solan on sijaittava sitten jossain tuolla alhaalla. Viimeistään seuraavana aamuna jos päivä olisi ollut selkeä, tarkka paikkakin olisi hahmottunut.
Eli ei voi oikeastaan sanoa heidän eksyneen.
Tarkka etäisyys alas puurajaan ei välttämättä ollut tiedossa. Voi olla että he olettivat rajan olevan lähempänä kuin se olikaan. Matkan varastolle he taas tiesivät tarkkaan hiihdettyään äskettäin sen oletetun parisen tuntia. Matkaa varastolle oli noin neljä kilometriä, eli aika pitkä etäisyys kahlata lumessa.
Jos on arvioitu että seetrille vaellettiin noin puolessa tunnissa, varastolle olisi mennyt ainakin kolminkertainen aika, eikä matka olisi ollut ainakaan kokonaan myötärinnettä ja myötätuuleen.

Okei, ainakin tuossa DyatlovPass-sivustolla kohdasta Labaz löytyvässä kartassa on varasto suunnilleen yhtä kauas merkitty teltalta kuin seetri. Se etsijöiden perusleirin paikka on kaiketi tiedetty, siitä johonkin suuntaan 400 m päässä oli se varasto, mutta tietoa ei ole mihin suuntaan. Silmämääräisesti arvioin etäisyyden, joten pientä heittoa voi olla, mutta suunnilleen noin se on merkitty. Sitä en tiedä kuinka luotettava kartta on.

Entäs varastolta seetrille? Onko se suora linja? Olisiko tullut seetri vastaan, jos olisi vain jatkettu eteenpäin, eikä lähdetty ylös rinteelle?

En ole ihan varma ymmärsinkö oikein mitä tarkoitat, mutta arvioidulta varaston kohdalta (karttaan merkitty kolme eri vaihtoehtoa paikaksi, toki tarkka paikka voi olla missä suunnassa tahansa tuosta etsijöiden tukikohdasta 400 m päässä) pääsee toki seetrille, mutta näyttää siinäkin välissä tosiaan olevan joku nyppylä eli jonkin verran nousua korkeuskäyrien mukaan, ja se alue on myös puutonta.
Linkki:
https://dyatlovpass.com/labaz

Edit: kuva, josta puhuin:

[damfin]

No ei varasto ollut yhtä kaukana teltasta kuin seetripuu. On puhuttu että he "eksyivät" enemmän tai vähemmän tuolle rinteelle mihin pystyttivät telttansa. Eivät he varmaankaan tienneet hämärässä ja tuiskuavassa lumessa aivan tarkkaa sijaintiaan, mutta kyllähän viettävästä maaston muodosta voi päätellä että olemme rinteessä ja itse solan on sijaittava sitten jossain tuolla alhaalla. Viimeistään seuraavana aamuna jos päivä olisi ollut selkeä, tarkka paikkakin olisi hahmottunut.
Eli ei voi oikeastaan sanoa heidän eksyneen.
Tarkka etäisyys alas puurajaan ei välttämättä ollut tiedossa. Voi olla että he olettivat rajan olevan lähempänä kuin se olikaan. Matkan varastolle he taas tiesivät tarkkaan hiihdettyään äskettäin sen oletetun parisen tuntia. Matkaa varastolle oli noin neljä kilometriä, eli aika pitkä etäisyys kahlata lumessa.
Jos on arvioitu että seetrille vaellettiin noin puolessa tunnissa, varastolle olisi mennyt ainakin kolminkertainen aika, eikä matka olisi ollut ainakaan kokonaan myötärinnettä ja myötätuuleen.

Välimatkoistakin on hieman erilaisia versioita, mutta ilmeisesti teltalta varastolle oli suunnilleen sama matka kuin seetripuulle.
Kyllä tuo heidän reittinsä siltä vaikuttaa että viimeisellä etapilla he lähtivät hieman väärään suuntaan, ei kovin paljon mutta maaston huomioiden se oli todennäköisesti hyvin ratkaiseva erehdys, eli jos he olisivat viimeiseltä taukopaikalta, eli sieltä varastolta, ottaneet tarkan suunnan sinne mihin oli suunniteltu, olisi avorinteessä kuljettu vain noin 800 metriä ja sitten päästy takaisin metsän suojaan, mutta se pieni virhe suunnassa aiheutti sen että avorinnettä jatkui kilometritolkulla, ja siksi he todennäköisesti väsyneinä päätyivät pystyttämään teltan sinne rinteeseen.
Viimeisistä valokuvista voi päätellä että tuiskusta johtuen näkyvyyttä ei juurikaan ollut, joten se todennäköisesti mahdollisti sen että he eivät nähneet kulkevansa väärään suuntaan.

Tässä pari karttaa jotka selventävät asiaa:

Dyatlov-pass-map-07.jpg (117.5 KiB) Katsottu 633 kertaa

V = varasto ja viimeinen taukopaikka, katkoviiva kuvaa suunniteltua reittiä, ja Z yöpymistä eli paikka jossa teltta oli.
Kuten näkyy niin katkoviivan mukainen suunniteltu reitti olisi johtanut lyhyen avorinteen yli taivalluksen jälkeen siihen seetripuun luokse, ja sinne heidän ehkä suunnitelman mukaan oli tarkoitus leiriytyä, mutta tuiskussa ja huonossa näkyvyydessä pieni virhe suunnassa aiheutti sen että he päätyivät kulkemaan pitkin avorinnettä jota olisi tuohon suuntaan kulkemalla jatkunut vaikka kuinka pitkälle.

Tässä toinen kartta jossa näkyy paremmin heidän suunnittelemansa reitti, ja ruumiiden löytöpaikat:

Dyatlov-pass-incident-map.jpg (109.83 KiB) Katsottu 633 kertaa

[Shercock]

Kun nyt kartoista tuli puhetta, niin oletteko huomanneet, että osassa kartoista neljä purossa lilluvaa kuollutta ovat puun ja teltan välissä, osassa ne ovat puulta vielä eteenpäin?

Katselin illalla oikeaa paikkaa, ja näyttäisi vähän siltä, että jopa tukinnan aikana käytetyissä kartoissa sijainti on merkitty väärin.

[Renault]

Niinhän tuo näyttäisi oikeassa kartassa, että matka teltalta varastolle ja seetripuulle oli melko lailla sama. Tekstissä puhutaan varaston ja teltan väliksi 2,5 mailia. Onko se sittenkin 2,5 kilometriä, koska miksi ne maileiksi olisi muutettu venäjästä englanniksi käännöksessä?
Noi ei-mittakaavassa olevat piirrokset ovat useimmiten tehty miten sattuu. Tuossakin yhdessä raviini on piirretty seetrin taakse, vaikka se nyt sijaitsee teltan ja seetrin välissä.