IltaSanomain artikkelissa naismurhaajista on mukana myös yleisluonteinen viittaus elinkautista tuomiota suorittaviin naisiin. Päivitys ek:ta suorittavista on 1.12.2020 ja artikkeli julkaistu 12.12.2020:
SUOMESSA on tällä hetkellä 177 elinkautisvankia, joista 11 on naisia.
Elinkautisen vankeusrangaistuksen keskimääräinen pituus on 14,5 vuotta.
– Naiset on miehiä useammin tuomittu väkivallasta, jos katsotaan koko vankilukua, miehiä ja naisia. Ero miehiin on merkittävä, johtaja Kaisa Tammi-Moilainen Vanajan vankilasta kertoo.
Hän ei ota kantaa yksittäisiin vankeihin vaan puhuu asioista yleisesti, pitkällä kokemuksella.
Yksi silmään pistävä seikka on se, että naisvangeilla on taustallaan myös paljon itse koettua väkivaltaa.
– Viimeisen laajan terveystutkimuksen mukaan heillä oli ihan pahoinpitelyvammojakin ja päävammoja. Tuossa 2010 tehdyssä tutkimuksessa naisvankien traumaattisten tapahtumien määrä oli aika järisyttävä.
Melkein kolme neljäsosaa naisvangeista oli kokenut perheväkivaltaa, Tammi-Moilanen huomauttaa. Seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat myös yleisiä.
– Melkein 95 prosentille naisvangeista pystyttiin laittamaan jokin mielenterveyden diagnoosi elämänsä varrella.
SUOMEN NAISELINKAUTISVANKEJA yhdistää rikos. Heidät on kaikki tuomittu murhasta. Kohde on voinut olla oma puoliso tai lapsi.
– Yksi piirre naiselinkautisvangeilla on se, että oman syyllisyyden myöntäminen voi olla vaikeaa. Osa naiselinkautisvangeista vapautuu yhä väittäen tiukasti, ettei sitä tehnyt. Jos hän myöntää sen tehneensä, hän kertoo olleensa pakotettu, väärin ymmärtämisen uhri ja että hänet on tuomittu rankemmin kuin olisi pitänyt, Tammi-Moilanen kertoo.
Muut henkirikoksiin syyllistyneet naisvangit ottavat Tammi-Moilasen mukaan helpommin vastuuta teostaan.
– Naiselinkautisvangin voi olla vaikeaa ottaa raakaa tekoa osaksi omaa tarinaansa. Naiselinkautisvangeissa esiintyy myös tunnekylmyyttä ja manipulatiivisuutta. Muut naiset saattavat pelätä elinkautisvankia, varsinkin, jos teko on kerrottu mediassa. Omien lasten murhaajat aiheuttavat aina sorsimista ja vankilasiirtojen yhteydessä kuohuntaa uudella osastolla.
Elinkautista suorittava ei tiedä vapautumisensa päivämäärää.
– He eivät puhu oikeastaan mistään muusta, kun 10 vuotta on tullut täyteen. Hovioikeuskäsittelyä valmistellaan. Usein he kysyvät kursseistakin ensimmäisenä, että auttaako tämä minua vapautumaan.
– Aina nainen ei pääse vapaaksi ensimmäisellä hakemuksella eli 12 vuotta istuttuaan. Se on kova paikka. Vapautumista voi hakea uudelleen kahden vuoden päästä. Se stressaa.
– Pitää muistaa, että uhreilla ei sitä ylellisyyttä enää ole, että he voisivat stressata huomisesta. Heidän elämänsä on päättynyt.
...177 elinkautisvankia, joista 11 on naisia.
Parkkila,
Rantala,
Nykopp-Koski,
Grönfors,
Hervamaa,
Sillanpää,
Heiskanen (nyt eri nimi),
Fu,
Puustinen,
Viitanen,
Lehtonen,
Laamanen.
Sain lukemaksi 12. Vertasin edellisen sivun nimiluetteloon. Jos näistä joku on vapautunut, niin hänen täytyy olla Fu, koska teosta on mennyt jo 13 vuotta. Muiden kohdalla ollaan max 11 vuotta lusittu, (Nykopp-Koski). Tai jos mustalaisakka Grönfors on siirretty Ruotsiin lusimaan.
Yksi piirre naiselinkautisvangeilla on se, että oman syyllisyyden myöntäminen voi olla vaikeaa.
Totta. Muistamme monet hiuksia nostattavat tarinat mystisistä miehistä, joka noin vaan jostain tulivat ja surmasivat.
Ronja Heino,
Inga Kruus,
Maija Huhta,
Aino Nykopp-Koski... joku muu oli asialla. Eivät he.
Viimeisen laajan terveystutkimuksen mukaan heillä oli ihan pahoinpitelyvammojakin ja päävammoja.
Useimmiten tämä johtuu myös heistä itsestään, hakeudutaan suhteeseen/seuraan jossa mahdollisuus kokea väkivaltaa on suurempi kuin "tylsässä ja mielikuvituksettomassa" suhteessa/seurassa. Siitä onkin sitten kiva uhriutua ja laittaa tekemänsä väkivalta muiden ihmisten ja olosuhteiden syyksi.
- "En saanut kokea rakkautta" tms selitys siihen miksi murhasivat.
---------------------------------------------------
Naiset elinkautisvankeina
Naispuolisten elinkautisvankien keski-ikä oli tuoreimmassa tilastossa 45 vuotta. Nuorin oli 22-vuotias ja vanhin 70-vuotias. (1.12.2020 tilasto.)
Lähes puolet (45 %) oli kotoisin Uudeltamaalta.
Suurin osa suoritti rangaistusta Hämeenlinnan, Vanajan, Turun tai Jyväskylän vankilassa.
Kurinpitoseuraamuksia tai rikosilmoituksia oli 79 prosentilla naisvangeista.
Naisten yleisimmät rikkomukset olivat päihderikkomukset (19 %) järjestyssäännön rikkominen (19 %), hallussapitorikkomukset (17 %) ja sopimaton käytös (17 %).
Lähde: Rikosseuraamuslaitos
Nuorin =
Pola Rantala. Vanhin =
Aino Nykopp-Koski.
Lähes puolet (45 %) oli kotoisin Uudeltamaalta.
Laamanen, Fu, Viitanen, Nykopp-Koski, Heiskanen.