https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007840768.html
Times: Peräaukosta otettavat koronatestit määrättiin Kiinassa pakollisiksi lähes kaikille maahan saapuville
https://vk.com/video594402314_456242293
Bill Gates must be pissing himself laughing
No laitetaan nyt jotain parhaita paloja.
WHO siis totesi sen joka jo viime keväänä tiedettiin ja kerrottiin tännekkin palstalle.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/d88 ... 06f13a25a3
WHO:lta lannistava arvio: Koronapandemiaa ei päihitetä vielä tänä vuonna
Palstan innokkaimpien Coronatoimien myötäilijöiden ylistämä Koronavilkku sai ansaitsemansa huomion viimeinkinMaailman terveysjärjestö WHO tyrmää toiveet siitä, että koronaviruspandemiasta päästäisiin eroon vuoden 2021 aikana.
Järjestön hätätilajohtaja Michael Ryanin mukaan on epärealistista ajatella näin.
– On erittäin ennenaikaista ja mielestäni myös epärealistista ajatella, että teemme tästä viruksesta lopun vuodenvaihteeseen mennessä, hän sanoo.
Ryan tähdentää, että tämän vuoden aikana on mahdollista hankkiutua eroon pandemian traagisimmista puolista. Hän pitää mahdollisena esimerkiksi vähentää sairaalahoidon tarvetta ja koronavirukseen liittyviä kuolemia.
– Jos olemme fiksuja, hän lisää.
Ryan muistuttaa, että maailmanlaajuisesti uusien koronavirustapausten määrä kääntyi viime viikolla jälleen nousuun kuusi viikkoa kestäneen laskun jälkeen.
– Tällä hetkellä virus hallitsee edelleen erittäin vahvasti, hän sanoo.
Ryan katsoo, että etulinjassa olevien terveydenhoitoalan työntekijöiden ja riskiryhmien rokottaminen auttaa pääsemään eroon pandemiaan liittyvistä peloista.
https://www.iltalehti.fi/koronavirus/a/ ... 384e75bc36
2,3 miljoonaa suomalaista latasi Koronavilkun, hyödyistä ei näyttöä – ylilääkäri: ”Aivan turhaa puuhastelua”
Palstan Coronahysterikoiden innokkaasti ylistämät dogit saivat myöskin ansaitsemansa kunnianLääkärien lausuntojen perusteella Koronavilkku-sovelluksen hyöty tartuntojen jäljityksessä on erittäin vähäinen.
Sovelluksen käytöstä ei myöskään kerry tietoa tunnistettujen altistumisten ja tartuntojen yhteydestä.
Sovelluksen päätehtävä on pysäyttää tartuntojen leviäminen tunnistamalla, ketkä ovat altistuneet virukselle. Altistuminen ei tarkoita suoraan sitä, että saisi tartunnan, mutta Koronavilkun laskentamalli on tehty perustuen siihen, että tiettyjen kriteerien täyttyessä tartunnan saaminen on mahdollista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ei kuitenkaan ole tietoa siitä, kuinka monelle Koronavilkun tunnistamista altistuneista on todellisuudessa tullut tartunta.
–Tätä tietoa ei ikävä kyllä meille kerry, THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho kertoo.
Sovellus ei tallenna henkilö- ja sijaintitietoja, vaan toimii tunnuskoodeilla. Siksi nykymallilla ei ole mahdollista seurata altistuneiden henkilöiden tilannetta.
Myöskään terveydenhuollossa ei kerätä systemaattisesti tietoa Koronavilkun hyödyistä.
Iltalehti kysyi sähköpostitse useamman alueen tartuntajäljityksestä vastaavilta lääkäreiltä sovelluksesta. Vastaukset kysymyksiin saatiin neljältä alueelta Vaasasta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä (VSSHP), Espoosta ja Keski-Uudeltamaalta (Keusote).
Lääkärit kertovat pääosin, että sovelluksesta ei ole jäljityksessä hyötyä. Osan mielestä sovelluksesta on terveydenhuollolle enemmän vaivaa kuin hyötyä.
Kuuden miljoonan euron sovellus
Iltalehti kysyi lääkäreiltä, onko heidän alueillaan tullut tietoon tapauksia, joissa henkilö on sairastunut sen jälkeen, kun on saanut sovelluksesta altistumisilmoituksen.
Espoosta kerrotaan, että tällaisia havaintoja on. Vaasan vastauksen mukaan kerran viime syksynä altistumisilmoituksen saanut henkilö sai tartunnan. Keusotesta vastataan, että tartuntaryppäissä henkilöt ovat voineet kertoa, että sovelluskin on hälyttänyt. VSSHP:n mukaan alueella ei ole tällaista yhteyttä havaittu.
Vaasasta ja VSSHP:stä kerrotaan, että jäljitystyössä sovelluksesta ei ole hyötyä. Espoon vastauksen mukaan Koronavilkku ei juuri vaikuta perinteiseen tartunnanjäljitykseen. Keusotesta kerrotaan, että terveydenhuolto on usein tavoittanut puhelimella tunnetut lähikontaktit ennen kuin sovellukseen on laitettu tieto tartunnasta.
Koronavilkku tuli ladattavaksi Suomessa elokuun lopussa, ja se sai nopeasti suosiota: aktiivisia käyttäjiä on nyt noin 2,3 miljoonaa. Sovellukselle on myönnetty kuuden miljoonan euron rahoitus valtion kassasta.
Noin 12 000 käyttäjää on ilmoittanut sovellukseen tartunnastaan. Niistä seuranneiden altistumisilmoitusten määrä ei ole tiedossa, mutta sovelluksen kautta on tehty noin 22 000 Omaolo-palvelun oirearvioita.
Koronavilkun hälytys on keskeyttänyt monen arjen: altistumisilmoituksen seurauksena sovellus suosittelee välttämään ihmiskontakteja kymmenen päivän ajan.
"Tehotonta tuhertamista”
Moni käyttäjä on julkisesti pohtinut sovelluksen luotettavuutta. Voiko sovellus tulkita altistumisen, jos kännykkä on pukuhuoneessa ja itse kuntosalin puolella? Voiko sovellus tulkita altistumisen tapahtuneen naapurin seinän läpi?
– Sovelluksen toiminnan voi väliaikaisesti keskeyttää, kunhan muistaa sen aktivoida tämän jälkeen. Tästä on erityistä hyötyä työpaikoissa, joissa puhelin jätetään koko päiväksi lokerikkoihin, THL:n Yrttiaho sanoo.
– Signaalin vaimenee enemmän, jos välissä on esteitä, jolloin etäisyys tulkitaan suuremmaksi. Seinät, kaapit, reput ja kaikki muut asiat vaikuttavat. Puhelin ei kuitenkaan tiedä, mitä välissä on ja miksi signaali on vaimentunut. Seinät käytännössä vaimentavat signaalin siten, että etäisyys tulkitaan niin suureksi, että altistumisilmoitusta ei tule, Yrttiaho lisää.
Vaasan kaupungin johtavalla ylilääkärillä Heikki Kaukorannalla on jyrkin näkemys siitä, että Koronavilkku on hyödytön. Hän kertoo, että sovelluksesta saatava tieto on summittaista ja se johtaa vain yleiseen tiedottamiseen etäisyyksien pitämisestä, maskien käytöstä ja oireiden ilmaantuessa testiin hakeutumisesta.
Altistunut henkilö tai terveydenhuolto ei saa tietoa siitä, mistä, milloin ja keneltä altistuminen on tullut. On luotettava vain sovelluksen keräämään tietoon ja laskentamalliin.
– Kaikki jäljittäjien tarvitsema tieto (kuka, milloin, missä) jää saamatta. Vähän sama tilanne kuin jos autossa olisi vain yksi punainen varoitusvalo kaikille vioille. Siinäpähän sitten mietit, Kaukoranta viestittää.
Osan lääkäreistä kertoo, että altistumisilmoituksista poikiviin kysymyksiin vastailemisessa kuluu paljon aikaa.
– Sovelluksesta ei ammattikäytössä ole mitään hyötyä. Siihen tarvittavan työajan suhde siitä saatavaan hyötyyn on erittäin epäedullinen. Tehotonta tuhertamista, Kaukoranta kertoo.
– Koronavilkku on tuonut tartuntatautiyksikköön ja kaupungin koronaneuvontanumeroon paljon kyselyitä. Kysymyksiin vastaaminen ja avauskoodien anto ovat se puoli, jonka itse sovelluksesta näemme, ja hyödyt mitataan muualla, Espoon kaupungin tartuntataudeista vastaavan lääkärin Topi Turunen kertoo.
Hyötyä matkustamisen lisääntyessä
Yrttiahon mukaan sovelluksen hyötyjä mitataan esimerkiksi käyttäjämäärissä ja siinä, kuinka nopeasti altistumisilmoitukset saadaan käyttäjille.
Tällä hetkellä altistumisilmoitukset saadaan lähetettyä sovellukseen oireiden alkamisesta keskimäärin 1,9 päivän viiveellä. Tavoite on 2–3 päivää. Yrttiaho pitää tätä hyvänä tuloksena. Myös käyttäjämäärä on ylittänyt tavoitteen.
Osa Iltalehden kysymyksiin vastanneista lääkäreistä näkee Koronavilkussa myös hyötyjä.
– Uskon sinänsä sovelluksesta olevan hyötyä, jos se tunnistaa muuten pimentoon jääviä altistumistilanteita, kannustaa ihmisiä testiin lievienkin oireiden tullen ja konkretisoi sosiaalisissa kontakteissa piilevää tartuntariskiä, Espoon Turunen kertoo.
Keusoten tartuntataudeista vastaava lääkäri Paula Kosonen arvioi, että tapausmäärien noustessa terveydenhuollon tekemässä jäljityksessä voi tulla viivettä, jolloin sovelluksen hälytys voi olla jollekin ensitieto altistumisesta.
Kosonen ajattelee, että sovellus voi tavoittaa henkilöitä, joita tartunnan saanut ei esimerkiksi muista tavanneensa tai ei pysty nimeämään. Koronavilkun hälytys voi myös herättää seuraamaan vointia ja hakeutumaan herkemmin testiin. Myös työpaikoilla saatetaan miettiä järjestelyjä.
Tammikuun alkupuolelta lähtien Koronavilkun kautta on pystynyt lähettämään muihin Euroopan sovelluksiin ilmoituksia.
– Erityinen hyöty alkaa syntyä, kun päästään tilanteeseen, jossa matkustajaliikennettä voidaan avata laajemmin, THL:n Yrttiaho sanoo.
Iltalehti kysyi myös lääkäreiltä yhteensopivuudesta. Kokemusta on vielä vähän.
– Aivan turhaa puuhastelua tämmöinen, Kaukoranta vastaa.
– Meillä ei toistaiseksi ole juuri kokemusta tästä, mutta jos altistumistieto välittyy rajojen yli, tämä on hyvä asia esimerkiksi matkan jälkeen positiivisen koronavirustestituloksen saaneiden ja heidän kontaktiensa kannalta, Turunen kertoo.
(kuinka vitun yksinkertaisia jotkut ovat )
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007831447.html
HS: Tullin koronakoiria ei otetakaan käyttöön
Sitten hieman viisaita sanojaTullin valmistelemia koronakoiria ei olla ottamassa käyttöön, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan syynä on se, että tartuntatautilaista jätettiin pois koiriin liittyvä muotoilu.
Koirien oli tarkoitus työskennellä rajat ylittävässä liikenteessä, haistella matkustajia matkustusvirrassa ja poimia mahdolliset koronavirustaudin kantajat.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan ei ole riittävästi näyttöä siitä, että koira tunnistaisi koronavirustartunnan. STM:n lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen kertoo HS:lle, että lakipykälästä jätettiin pois maininta koronakoirista, koska menetelmästä ei ole lääketieteellistä tutkimusnäyttöä.
Aiemmin on kerrottu tutkimuksista, joiden mukaan koirat ovat havainneet koronatartuntoja nopeasti.
Tullin koronakoirien kouluttamisesta päätettiin vuoden 2020 toukokuussa. Projektia on toteutettu yhteistyössä STM:n kanssa. HS:n mukaan Tulli aloitti omien koiriensa kouluttamisen marraskuussa kahdella koiralla, joilla oli molemmilla oma ohjaajansa.
Hajukoirien pilottikokeilu toteutettiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime vuoden lopulla. Suomen hajuerottelu ry:n kouluttama koronakoiranelikko Kössi, Miina, E.T ja Valo saivat erikoissankarikoiran arvon Suomen Kennelliitolta lokakuussa.
Nose Academy -yhtiö tekee koronakoiratestausta yhä lentoasemalla. Toiminnassa ovat lisäksi mukana Vantaan kaupunki ja Helsingin yliopisto. Koronakoirien käyttöä koskeva sopimus lentoasemalla on näillä näkymin voimassa kesäkuuhun asti, HS kertoo.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalin ... istuminen/
Hallituksen koronaepäonnistuminen
Tuosta alkuun pikaisella vilkaisullaKirjoitettu yhdessä kirurgian erikoislääkäri Ville-Veikko Elomaan kanssa.
Hallitus ilmoitti jälleen poikkeusolojen julistamisesta ja kolmen viikon sulkutilasta. Vaikka sulkutila ilmeisesti koskee vain osaa maata, toistaiseksi, olisivat sen vaikutukset esimerkiksi moneen pieneen ja keskisuureen, eli ns. PK-sektorin yritykseen huomattavia. Sulkutoimilla olisi myös todennäköisesti erittäin haitallisia pidemmän aikavälin vaikutuksia ihmisten terveyteen.
Kun päätämme rajoitus- ja sulkutoimista, niin emme punnitse keskenään vain ihmishenkeä ja rahaa, vaan ihmishenkeä ja ihmishenkeä. Tämän olemme unohtaneet. Yksinkertaistettuna: talous on yhtä kuin ihmiset.
Käymme tässä blogikirjoituksessa läpi hallituksen koronapolitiikan epäonnistumisen syitä sekä kyseenalaistamme hallituksen nykyisen linjan koronaviruksen torjunnassa taloustieteen ja lääketieteen näkökulmasta. Aloitamme pandemian etenemisen kertauksella.
Kiinasta kaikki alkoi
Tammikuussa 2020 Kiina julkisti tiedon, että sen yhdeksänneksi suurimmassa kaupungissa, Wuhanissa, oli käynnissä uuden viruksen aiheuttama epidemia. Uskottavien raporttien mukaan virusepidemia olisi alkanut jo joulukuussa (katso esim. tämä, tämä ja tämä), mutta tiedon julkistamista lykättiin ilmeisesti, jotta se ei häiritsisi loppuvaiheessa olleita kauppaneuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa.
Ensimmäisenä toimenaan Kiina asetti yhdeksänneksi suurimman kaupungin Wuhanin 11 miljoonaa asukasta karanteeniin 23. tammikuuta 2020. Ensimmäisenä poikkeustoimista Kiinan ulkopuolella ilmoitti Etelä-Korea aloittamalla ne neljänneksi suurimmassa kaupungissaan Daegussa sekä yli kahdeksan miljoonan asukkaan Cheongdossa helmikuun puolenvälin jälkeen. Iran ilmoitti helmikuun lopussa, että se epäili viruksen levinneen kaikkiin sen suuriin kaupunkeihin. Samanaikaisesti Wuhaniin suoraan liittymättömiä tartuntoja alkoi paljastua sekä Italiassa että Yhdysvalloissa. Maaliskuun 2020 puoliväliin mennessä virus oli levinnyt käytännössä koko maailmaan.
Myös Suomessa virustartuntatilanne oli heikentynyt maaliskuuhun tultaessa. Suomi otti 17.3.2020 käyttöön valmiuslain ja julisti 19.3.2020 laajan talouden sulun, joka kesti kaksi kuukautta – suunniteltu kesto alun perin oli yksi kuukausi.
Sulkutoimien taloussokki
Sulkutoimien isku talouteen oli musertava. Suomen talous sukelsi vuoden 2020 kahdella ensimmäisellä neljänneksellä yli viisi prosenttia. Vastaavia lukuja nähtiin viimeksi vuosien 2007-2009 globaalin finanssikriisin aikaan. Talous sukelsi siitä huolimatta, että hallitus tuki taloutta käsittämättömällä yli 20 miljardilla eurolla vuonna 2020. Huomautettakoon, että valtiomme budjetti on noin 57 miljardia euroa, joten kyseessä oli valtava elvytystoimi.
Sulkutoimista kärsiville yrityksille jaettiin koronatukea, mutta aluksi jakoperusteet olivat niin leväperäiset, että tukea meni paljon myös kyseenalaisille yrityksille. Huomattava osa kriisin alussa jaetusta tuesta oli jostain käsittämättömästä syystä kehittämis- ja investointitukea. Tämä tarkoitti, että suluista eniten kärsineiden ravintola- ja viihdealan yritysten oli yritettävä keksiä jotain investointeja korvatakseen hallituksen sulkutoimien aiheuttamia kustannuksia. Tilanne oli absurdi. Valtio pakotti yrittäjät sulkemaan ovensa ja sen jälkeen keksimään investointikohteita kattaakseen valtion pakkotoimien kustannukset! Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki on ilmeisesti toiminut paremmin.
Uusien sulkutoimien uhan alla tilanne on käymässä monelle yritykselle sietämättömäksi. Tilannetta pahentaa, että monet yritykset joutuvat maksamaan talousahdingossaan takaisin lepsusti myönnettyä tukea viime vuodelta. Kun kesällä asetettu konkurssilain velallisen suoja päättyi tammikuun lopussa, konkurssit kääntyivät nopeaan kasvuun. Uudet sulkutoimet johtaisivat hyvin todennäköisesti konkurssien aaltoon.
Tämä olisi tuhoisaa taloudellemme, koska PK-sektorin yritykset ovat huomattavia työllistäjiä. Esimerkiksi vuonna 2019 alle 250 hengen yritykset työllistivät lähes 70 prosenttia maamme työvoimasta. Laajamittaiset PK -yritysten konkurssit suistaisivat maamme lamaan ja suurtyöttömyyteen. Siihen hallituksen uudet sulkutoimet hyvin todennäköisesti johtavat, ymmärsivät päättäjämme sitä tai eivät.
Kokonaan toinen asia tarvitsemmeko äärimmäisen tuhoisia sulkutoimia ollenkaan.
Kuinka vakava pandemia todellisuudessa on?
Muistaako kukaan, miten yhteiskunnan sulkutoimet meille myytiin keväällä 2020? Käytännössä meille kerrottiin, että mikäli terveydenhuollon kantokyky ylitetään, romahtaa koko Suomen yhteiskunta taloutta myöten.
Avoimeksi kysymykseksi jäi, miten taloutemme olisi voinut romahtaa, vaikka sairaaloiden käytävillä olisi maannutkin potilaita? Normaaliolosuhteissakin käytävillä makaa vuosittain potilaita. Sairaalat täyttyivät esimerkiksi TAYSissa vuonna 2018. Kuka huomasi paniikin? Suljettiinko Pirkanmaa? Ei.
Suomessa kuoli vuoden 2020 aikana alle 600 henkilöä diagnoosiin korona. Näiden kuolleiden keski-ikä kuolinhetkellä oli 84 vuotta eli tilastollisesti kannatti olla koronan kantaja, koska eli kaksi vuotta keskimääräistä suomalaista pidempään. Vuonna 2019 Suomessa kuoli noin 54000 ihmistä eli noin 148 ihmistä joka päivä. Pelkästään oman käden kautta kuoli 746 henkilöä.
Suurin yksittäinen kuolinsyy vuonna 2019 oli sydän- ja verisuonisairaudet, jotka niittivät suomalaisia yhteensä 18 267 ihmisen edestä, eli 50 ihmisen päivävauhdilla. Hengitysteiden sairaudet veivät hautaan 1969 ihmistä. Jos koronakuolemia olisi ollut vuonna 2019, niin ne olisivat todennäköisesti hautautuneet tilastoihin eikä kukaan olisi niitä edes noteerannut. Nyt media ja viranomaiset ovat jaksaneet muistuttaa meitä jokaisesta tapauksesta.
Suomessa päästiin koronakuolemien osalta vuonna 2020 paljon vähemmällä kuin Ruotsissa. Tästä on kiitelty loistavia yhteiskunnan rajoitustoimia. Onkin kiistatonta, että viime vuonna meillä on ollut huomattavan ylipäätänsä vähemmän kaikkia virusinfektioita, koska emme ole olleet tekemisissä toistemme kanssa. Kokonaiskuolleisuuteen sillä ei kuitenkaan ole ollut selkeää vaikutusta, koska hengitysteiden sairauksiin kuolee verrattain vähän ihmisiä muutoinkin.
Tarkemmin tilastoja tutkiessa edes Ruotsissa ei viime vuoden kuolleisuus noussut historiallisessa vertailussa ennätyslukemaan, vaikka käytössä ei ollut merkittäviä sulkutoimenpiteitä. Suurempia kuolleisuuslukuja koronan seurauksena oli esim. Belgiassa, Iso-Britanniassa sekä useissa muissa maissa, joissa päädyttiin tiukkoihin sulkutoimiin.
Toisinaan esiin nostetaan ns. pitkittynyt koronavirusinfektio (long-covid), mutta influenssojen pitkän aikavälin oireet eivät ole mitään uutta.
Sulkutoimien kyseenalaiset hyödyt, ja suuret kustannukset
Sulkutoimilla ei hyvin todennäköisesti ole niin suurta vaikutusta kuin olemme luulleet. Esimerkiksi pandemian toinen aalto alkoi hiipua maailmalla useissa maissa samanaikaisesti vuodenvaihteessa hyvin pitkälti riippumatta siitä toteuttivatko maat laajoja sulkutoimia vai eivät.
Vaikka sulkutoimista on varmasti ollut jotain hyötyä, niin se on tullut karmealla hinnalla. Hinnalla, jota ei mitata vain rahassa vaan myös ihmishengissä.
Jokainen elämä ja jokainen elinvuosi on arvokas. Niin arvokas, ettei sitä saisi mitata rahassa. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa raha määrittää saammeko töitä ja mitä yhteiskunta voi meille tarjota. Me teemme töitä ja perustamme yrityksiä ansaitaksemme rahaa. Tarvitsemme työpaikkoja ja yrityksiä ostaaksemme yhteiskunnan palveluja ja rahoittaaksemme yhteiskunnan kulut verotuloilla.
Jos oletamme, että valtion asettamista sulkutoimista olisi hyötyä, niin se hyöty ei tule ilmaiseksi. Tuotantotalouden professori Paul Lillrankin laskujen mukaan, mikäli pelastimme viime vuonna noin 600 henkeä elämään 1-2 vuotta pidempään, maksoimme tästä yhdestä elinvuodesta noin 32 miljoonaa euroa!
Sulkutoimien ja pelon lietsonnan haitat eivät myöskään rajoitu suoriin kustannuksiin. Ne ovat rajoittaneet ihmisten lääkäripalveluiden käyttöä monissa sairauksissa ja sitä hoitovelkaa tulemme maksamaan pitkään. Esimerkiksi keväällä 2020 ensiavussa oli puolet vähemmän potilaita sydän- ja aivotapahtumien johdosta. Ihmiset eivät uskaltaneet tulla hoitoon koronan pelossa. Myös esimerkiksi syöpäpotilaiden hoito vaikeutui (ks. tämä ja tämä). Yleisesti hoitoon pääsy vaikeutui sairaaloiden muun toiminnan rajoittamisen johdosta. Eikä tämä rajoittaminen johtunut sairaaloiden kuormittuneisuudesta vaan poliittisista päätöksistä sekä pelottelusta.
Rajoitustoimilla on myös laajoja yhteiskunnallisia haittoja. Vastikään tehdyissä tutkimuksissa todettiin, että koulujen sulku haittaa opiskelua ja se voi johtaa lasten ja nuorten huonoon ravitsemukseen, stressiin ja sosiaaliseen eristyneisyyteen (katso tämä, tämä ja tämä). Kotiväkivallan riski kasvoi monissa maissa (katso esim. tämä, tämä, tämä ja tämä). Kuten yllä todettu, myös moniin tärkeisiin hoitoihin pääsy vaikeutuu johtaen terveys- ja jopa kuolemanriskin kohoamiseen.
Sulkutoimien vaikutuksilta ja haitoilta eivät säästy yhteiskunta, talous eivätkä ihmisoikeudet. Ja kaikilla näillä on haitallisia seuraamuksia myös terveyteen
Sulkutoimien toimivuudesta tai pikemminkin niiden toimimattomuudesta on myös julkaistu ensimmäinen kokoomatutkimus. Artikkelia ei ole vielä vertaisarvioitu, mutta se nostaa esille mielenkiintoisen huomion: suurin vaikutus (91 %) koronatartuntojen kasvun vähenemiseen on ollut vapaaehtoisilla ihmisten tekemillä rajoitustoimilla, kuten etäisyyden pitäminen, käsienpesu ja maskien käyttö. Valtion pakkotoimilla, kuten talouden ja yritystoiminnan suluilla oli huomattavasti pienempi vaikutus (9 %) koronatartuntojen kasvun vähenemiseen.
Esimerkiksi tämä laaja vertaisarvioitu tutkimus vahvistaa kokoomatutkimuksen löydökset. Suurin väheneminen koronatartuntojen kasvussa saatiin aikaiseksi kieltämällä massakokoontumiset, sulkemalla opetuslaitoksia, rajoittamalla maahantuloa sekä lisäämällä henkilökohtaisten suojavarusteiden, kuten maskien, saatavuutta. Näiden toimien käyttöönoton jälkeen talouden sulun vaikutus koronaviruksen leviämiseen oli pieni. Tutkijat suosittavatkin, huomioiden talouden ja esimerkiksi koulujen sulkemisten suuret negatiiviset vaikutukset, että viruksen leviämistä olisi pyrittävä estämään muilla keinoilla, joita on paljon.
Koronapaniikin kustannukset ovat erittäin korkeat
Tilastojen ja viimeisimmän tutkimuksen valossa näyttää siis siltä, että olemme todennäköisesti pahasti ylireagoineet koronavirusepidemiaan. Tauti on kieltämättä vakava, mutta mikään ei viittaa siihen, että se vaatisi talouden sulkemista.
Vapaaehtoisilla toimilla olemme todennäköisesti jo saavuttaneet suurimman osan rajoitustoimien hyödyistä, ja niitä voidaan vielä lisätä ilman talouden sulkemista. On myös todennäköistä, että toteutetun ja kohta uusittavan taloussulun pitkän aikavälin negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaamme, yrityssektoriimme ja ihmisten terveyteen ovat huomattavasti pahemmat kuin mitä koronavirus pystyisi tuottamaan.
Mikäli lähdemme tälle polulle, sieltä ei välttämättä ole enää paluuta. Joka vuosi vastaavanlaiset kulkutaudit koettelevat meitä, eivätkä rokotteet tule pysymään perässä yhä uusien mutaatioiden ja uusien virusten saavuttua asuinalueillemme.
Olemme 8.3.2021 alkaen siirtymässä uudelleen sulkutilaan kolmeksi viikoksi, näin alkajaisiksi. Tätä on perusteltu epidemian pahenemisella. Meillä oli 26.2.2021 tehohoidossa 38 koronapositiivista koko Suomessa. Suomessa on tehohoitopaikkoja noin 300 kpl. Tarvittaessa tämä määrä on kasvatettavissa jopa 667 paikkaan. Emme ole siis edes lähellä sairaaloidemme kantokyvyn ylärajaa.
Suomalaisten olisikin nyt aika herätä heille myydystä painajaisesta. Maailmassa on aina ollut ja tulee aina olemaan kulkutauteja. Tämä on tosiasia, joka meidän on pakko hyväksyä.
Sen sijaan meidän ei pidä hyväksyä elinkeinojemme, taloutemme sekä nuortemme terveyden ja koulutuksen, eli heidän tulevaisuutensa tuhoamista sulkutoimilla.
