Helsinki, Koskela: 16-vuotias poika murhattiin raa´asti

[lukutoukka]

Muistaakseni syyttäjä on todennut, että kaikki kolme ovat yksissä tuumin osallistuneet tappoon. Tässä tapauksessa tappoon, joka on poikkeuksellisen raaka ja siksi luettava murhaksi.

Alkaa tuntua aikamoiselta puliveivaamiselta koko oikeudenkäynti, jos yhtäkkiä todetaan, että tämä yksi on osallistunut vain avunantoon murhassa, vaikka kyseinen henkilö on saattanut alkuun koko tapahtumasarjan ja suunnitelllut asioita aina alkoholin hankkimisesta näihin käytännön harjoitteluihin marraskuun kolmena perjantaina. Kyllähän poikakaksikon etukäteisviestittelyissä oli käytetty sanaa hakata, joka jo viittaa raakaan väkivaltaan käsittääkseni.

[siiantaika]

Julkaistussa ainesistossa väkivaltaa suunnitellaan etukäteen.. ehkä kaikkia ei ole vielä julkistettu.
Katsottaisiinko avunannoksi vaikkapa uhrin paikalle houluttelu/tuominen, välineiden hankinta? Minusta avunanto tuntuu vähäisemmältä teolta kuin yllyttäminen, mutta en tiedä miten asia rangaistuksissa arvotetaan.

Yllyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on aika sekavaa omasta mielestäni. Jäin miettimään sitä skenaariota, että miten voidaan tuomita, jos hankitaan kaveri hakkaamaan toisesta ilmat pihalle ("yllytys pahoinpitelyyn") mutta se meneekin ja ottaa kokonaan nirrin pois. Yllytys tappoon/murhaan tuskin tulisi kyseeseen. Kuulostaa silti vähän oudolta, että tuomittaisiin yllytyksestä pahoinpitelyyn, jos toinen on suorittanut peräti murhan. Kai tuo silti on ainoa mahdollinen tapa tuomita...

Muistaakseni syyttäjä on todennut, että kaikki kolme ovat yksissä tuumin osallistuneet tappoon. Tässä tapauksessa tappoon, joka on poikkeuksellisen raaka ja siksi luettava murhaksi.

Alkaa tuntua aikamoiselta puliveivaamiselta koko oikeudenkäynti, jos yhtäkkiä todetaan, että tämä yksi on osallistunut vain avunantoon murhassa, vaikka kyseinen henkilö on saattanut alkuun koko tapahtumasarjan ja suunnitelllut asioita aina alkoholin hankkimisesta näihin käytännön harjoitteluihin marraskuun kolmena perjantaina. Kyllähän poikakaksikon etukäteisviestittelyissä oli käytetty sanaa hakata, joka jo viittaa raakaan väkivaltaan käsittääkseni.

Olen havainnut tätä aiemminkin, eli porukalla menee sekaisin mitä syyttäjä on väittänyt ja mitä oikeusistuin on todennut toteen näytetyksi. Syyttäjän omat vaatimukset ovat yhtä merkityksetöntä sanahelinää kuin puolustuksenkin argumentit. Vain oikeusistuimen päätöksellä on painoarvoa. Syyttäjä ei ole mikään totuuden vartija.

[maxi]

Suunnittelu lienee kiistatonta, mutta voitaneen näyttää "vain" pahoinpitelyn suunnittelu, ei murhan. Syyttäjän mukaan murhasyyte perustui raakuuten ja julmuuteen, ei suunnitelmallisuuteen. Onko Heikin osalta kaksi toteennäytettyä lyöntiä, yllyttäminen pahoinpitelyyn, sen kuvaaminen ja yleinen "yhteistuumaisuus" (kättely, ilmoittamatta jättäminen, se, että kaikki pysyivät paikalla loppuun asti) riittävä näyttö murhatuomioon? Tuomion varmasti saa, mutta mikä rikos on syyksiluettava. Toivon hartaasti, että edes avunanto murhaan, joka oli syyttäjän vaihtoehtoinen syyte Heikin kohdalla.

Ymmärtääkseni avunanto murhaan edellyttää aktiivista avunantoa, eli pelkkä sivusta katsominen ja joku kevyt kommentti tyyliin "jeejee" ei siihen riitä. Mutta jos on vaikka käynyt hakemassa putken jostain ja kehottanut hakkaamaan sillä, niin se olisi avunantoa (sekä yllyttämistä). Tai jos on vaikka siirtänyt uhria jatketun väkivallan mahdollistamiseksi. Jälkikäteen tekojen piilottelu ja rikospaikan siivoaminen eivät kai nekään riitä...

Avunannoksi voidaan katsoa myös puuttumattomuus ehkäisyyn. Eli ei ole estänyt pahoinpitelyä, on osaltaan vaikkakin (vähäisessämäärin osallistunut pahoinpitelyyn vain Neramon ja Juutisen mielestä) ja lopuksi jättänyt uhrin vaille apua vaikka on todettu, että kuolee.
Syytteen mukaan yksissätuumin jonka on myös pari syytettyä kuulusteluissa lausunut.

[JohanPomppas]

Tässä murhassa laitetodisteita on runsaasti.

Jos lähdetään siitä, että esim. joka puukonisku uhriin täytyy olla dokumentoitu, muussa tapauksessa puukottajaa ei voi tuomita. Jos hän sanoo, että " pari kertaa iskin", kun iskuja on 20 tai 200 niin sitten vain mietitään, että ehkä sinne tuli joku muu joka jatkoi tekoa.Eipä ole näyttöä puolesta eikä vastaan vaikka järjellä ajateltuna ymmärretään miten kävi. Näyttöä KAIKESTA ei yleensä koskaan ole. Jokainen murhatuomittu Suomessa voisi vedota tähän " joku muu tämän uhrin viimeisteli, minä löin vain pari kertaa, jos sitäkään, polvessani, by the way, on mustelma, sitten joku helvetti pääsi irti..onpa ihmeellistä, en muista mitään."

Toisinpäin, onko joskus tapahtunut murha, jossa aukoton todistus materiaali ?

Juuri näin. Tämähän on siinä mielessä erikoinen henkirikos, että tästä on tekijöiden itsensä dokumentoimana paljon todistusaineistoa. Jos ei kaikilla näillä dokumenteilla saada jokaista tuomittua teosta, niin eihän sit enää voi tuomita ketään pelkkien paikalla olleiden silminnäkijähavaintojen ja muistikuvien perusteella. Esim. nämä perinteiset kännitapot kun on lauma ukkoja juopottelemassa ja joku löytyy seuraavana aamuna keklu keuhkossa ja keklussa useammat sormenjäljet kun sillä veistelty, pistelty, pilkottu ehkä muutakin yhden jos toisenkin toimesta. Tekijähän/tekijät yleensä selvitellään paikalla olleiden enemmän tai vähemmän hatarien muistikuvien pohjalta. Vähän outoa jos tässä nyt tartutaan siihen, ettei joka ikisen ruhjeen, haavan, viillon jne. jne. teosta ole olemassa videota, että kuka teki, miten teki ja millä teki. Faktaa on, että nää on useina aiempina viikonloppuina juottaneet uhrin vahvaan humalaan ja kohdistaneet häneen väkivaltaa. Faktaa on, että nää on tuona marras-joulukuun vaihteessa useamman päivän ajan hekumoineet ja suunnitelleet etukäteen uhrin pakkojuottamista ja pahoinpitelyä. Sen toteuttamiseksi on tehty valmisteluja. Faktaa on, että he ovat suunnitelmansa toteuttaneet ja Atso päätynyt hengettömäksi. Faktaa on, että ovat hengailleet ilotulitteiden räjäyttämisen jälkeen vielä uhrin ruumiin äärellä pari tuntia ja jos eivät ihan tyhmiä ole, niin varmasti huomanneet että hän ei siitä tule enää nousemaan. Tuosta ruumiin vierellä hengailemisesta ei voi muuta päätellä kuin että halusivat käkkiä valvomassa, että hän nyt varmasti kuoli - tai sitten ovat siinä määrin luonnevikaisia, että heille on ihan ok. jäädä kuolleen/kuolemaa tekevän ihmisen viereen jutustelemaan niitä näitä. Molemmissa tapauksissa korvien välissä voi todeta olevan semmoisen vian, että nuo kuuluu lukkojen taakse loppuiäkseen. Ihan joka ikinen. Tuon kaltaisesta pääviasta ei parannuta millään maailman terapioilla.

Mitä tulee siihen, ettei Heikin ja Veetin kotona ole vanhemmat tulleet tarkastamaan poikiensa kuntoa, se kertoo minun mielestäni siitä, että pojat eivät olleet huomattavan kännissä/aineissa kotiin saapuessaan. Alexiksellahan oli muistikuvia, että äitinsä oli käynyt jotain mäkättämässä hänen kotiin tultua - eli hän ilmeisesti tullut semmoisen rytinän kanssa himaan, ettei jäänyt huomaamatta. Lisäksi hänellä oli kotiintuloaika, joka oli mennyt ohi jo reippaasti. Veetillä ja Heikillä on varmaan ollut vapaampaa tuo tuleminen ja meneminen. Ilmeisesti vanhempansa kokeneet pissapoikien olevan niin aikuisia ja kypsiä, että Heikin olisi voinut päästää asumaan jo omilleen ja Veetikin toimeliaana poikana itselleen pitsaa lämmittänyt ja ruokkinut itsensä tuommoisen rankan fyysisen rupeaman jälkeen. Vanhempansa varmasti kuitenkin lapsensa sen verran hyvin tuntevat, että ei nää senkään perusteella miten kotona heihin suhtauduttu, ole mitään "lapsia" enää siinä mielessä, etteivät voisi ymmärtää tekojensa seurauksia, vaikka heistä kuinka nyt joka paikassa käytetään sanaa "lapsi" heitä kuvailtaessa. Lähes täysi-ikäisiä karvamunia, että ei pitäis minään viattomina pikkupoikina heistä puhua, joille sattunut tämmöinen erhe "tehdessä tyhmyyksiä" - vai miten nää paskiaiset nyt tuota tekoaan nimittikään...

[Päärynä1]

Miksiköhän päätöksentekopäivä siirrettiin näin kauaksi? Noin kolmen viikon päähän? Mitä tässä välissä tapahtuu syyttäjien, tuomareiden ym taholla? Mitenköhän syytetyt ovat kitiutuneet vankilaan? Olisi kiva tietää mitä heidän päässä liikuu nyt. Mitä tekevät päivätpitkät? Kuinka usein ovat yhteyksissä kotiväkeen ym.

[lukutoukka]

Henkilö X suunnittelee pahoinpitelyn henkilön Y kanssa. He suostuttelevat kolmannen henkilön Z paikalle ja 'lääkitsevät' sekä yllyttävät häntä pahoinpitelemään uhria. Tästä kaikesta jää todisteiksi viestejä ja tallenteita. Lisäksi X ja Y haluavat olla paikalla ja osallistua pahoinpitelyyn itsekin. X joutuu poistumaan joksikin aikaa, mutta varmistaa uhrin pitämisen paikalla tekstiviestillä, että pääsee itsekin lyömään uhria. Ennen paluutaan X saa myös varmistuksen valokuvan muodossa, että uhri on jo huonossa kunnossa.

Saapuessaan takaisin myös X lyö uhria lujaa. Pahoinpitely jatkuu tuntien ajan. Kukaan kolmikosta ei missään vaiheessa toimi aktiivisesti pahoinpitelyn keskeyttämiseksi, vaikka lopputulos on jo ilmeinen. Kaikki yhdessä osallistuvat vielä uhrin nöyryyttämiseen kusemalla ja heittämällä kaljatölkeillä uhria jne.

Koko prosessin aloittanut X tuomitaan avunannosta murhaan. X on suunnitellut vain pahoinpitelyn ja 'tilannut' sen kaverisuhdettaan henkilöön Z hyväksikäyttäen. Silloinhan uhrin kuolemaa käsitellään X:n kohdalla ikään kuin vahinkona, koska tarkoitus oli vain pahoinpidellä uhria.

Miksi X tuomitaan avunannosta murhaan, vaikka hän on vastuussa vain pahoinpitelystä, jonka on tilannut? Hänethän pitäisi tuomita vain tosiasiallisten tekojansa mukaan ja jouluksi kotiin! Minkä hän voi sille, että kaverit sillä lailla innostuivat.

Siis oikeasti?

[intressi]

Alla ote Ylen jutusta, jossa seurattiin oikeudenkäyntiä:

"3.3. 09:36

Nyt syyttäjät käyvät läpi syytettyjen osallisuutta. Syyttäjä käy läpi aiempia korkeimman oikeuden ratkaisuja.

Syyttäjän mukaan osallisuuden arvioinnissa kysymys on avunannon erottamisesta tekijäkumppanuudesta.

Syyttäjän mukaan kumppanuus edellyttää yhteisymmärrystä rikoksesta viimeistään teon hetkellä. Jos teko on tehty yhteisymmärryksessä, voidaan kaikki katsoa vastuullisiksi tekoon.

Syyttäjän mukaan tapauksessa ei ole kyse siitä, että syytetyt olisivat erikseen toteuttaneet rikoksen tunnusmerkit. Mitä on yhteisymmärrys? kysyy erikoissyyttäjä Yrjö Reenilä.

Yhteisymmärrys tarkoittaa yhteistä rikossuunnitelmaa. Keskeistä siinä on tieto niistä rikoksista, jotka aiotaan toteuttaa. Rikoskumppanien välillä on vallittava yhteisymmärrys.

Syyttäjien mielestä syytetyt ovat olleet mukana tapahtumien kulussa ja hallinneet sitä. Kaikkien panos lopputulokseen on ollut merkittävä. Siksi heidät on tuomittava murhasta, sanoo Reenilä."

Tämä antaisi viitettä siihen, että kaikki voisivat saada murhatuomion, mutta näytön arvioi tuomarit. Heikin aa käytti ilmaisua "osallisuus ei tartu hengitysilmassa". Syyttäjät perustelivat toisaalta eripituisia rangaistusvaatimuksia osallisuuden asteella, eli syyttäjätkin katsoivat Heikin olleen vähiten osallinen. Erittäin mielenkiintoista nähdä, minkä kannan käräjäoikeus ottaa.

[siiantaika]

Tämä antaisi viitettä siihen, että kaikki voisivat saada murhatuomion, mutta näytön arvioi tuomarit. Heikin aa käytti ilmaisua "osallisuus ei tartu hengitysilmassa". Syyttäjät perustelivat toisaalta eripituisia rangaistusvaatimuksia osallisuuden asteella, eli syyttäjätkin katsoivat Heikin olleen vähiten osallinen. Erittäin mielenkiintoista nähdä, minkä kannan käräjäoikeus ottaa.

Oikeushan ei tuomitse kovempia rangaistuksia kuin mitä on vaadittu. Heikin syyllisyyttä voidaan siis pitää konsensuksen myötä vähäisimpänä, vaikka tällä palstalla monet ovat julistaneet hänen olleen hiljainen organisoija, varsinainen mastermind jutun takana.

[intressi]

Tämä antaisi viitettä siihen, että kaikki voisivat saada murhatuomion, mutta näytön arvioi tuomarit. Heikin aa käytti ilmaisua "osallisuus ei tartu hengitysilmassa". Syyttäjät perustelivat toisaalta eripituisia rangaistusvaatimuksia osallisuuden asteella, eli syyttäjätkin katsoivat Heikin olleen vähiten osallinen. Erittäin mielenkiintoista nähdä, minkä kannan käräjäoikeus ottaa.

Oikeushan ei tuomitse kovempia rangaistuksia kuin mitä on vaadittu. Heikin syyllisyyttä voidaan siis pitää konsensuksen myötä vähäisimpänä, vaikka tällä palstalla monet ovat julistaneet hänen olleen hiljainen organisoija, varsinainen mastermind jutun takana.

Tuomarit ovat riippumattomia. Syyttäjän vaatimukset eivät sido tuomareita millään tavalla. Tuomio voi olla ylempi tai alempi kuin mikä syyttäjän näkemys on ollut.

[intressi]

Miksiköhän päätöksentekopäivä siirrettiin näin kauaksi? Noin kolmen viikon päähän? Mitä tässä välissä tapahtuu syyttäjien, tuomareiden ym taholla? Mitenköhän syytetyt ovat kitiutuneet vankilaan? Olisi kiva tietää mitä heidän päässä liikuu nyt. Mitä tekevät päivätpitkät? Kuinka usein ovat yhteyksissä kotiväkeen ym.

Epätavallisen pitkää aikaa perusteltiin aineiston runsaudella ja sillä, että ratkaistavana on monta ns. oikeuskysymystä. Tämän kolmen viikon aikana tuomarit punnitsevat näytön ja näytön perusteella sen, mihin rikoksiin kunkin syytetyn katsotaan syyllistyneen. Lisäksi päätetään mielentilatutkimusten tekemisestä. Jos mielentilatutkimuksiin mennään, ei tuomiota anneta vielä 24.3. vaan vasta mt-tutkimuksen valmistuttua. Jos ketään ei lähetetä mt-tutkimukseen, antaa käräjäoikeus päätöksen tuomiosta tuolloin 24.3.

[lukutoukka]

Täällä on kai aikaisemminkin tullut esiin, että ehkä olisi sittenkin syytä tuomita keskimmäinen yhdyskuntapalveluun muutamaksi viikoksi. Tämä kärsitty vankeusaika voidaan varmaan korvata messevällä summalla veronmaksajien varoista. Eihän se 'osallisuus voi todellakaan tarttua hengitysilmasta'.

[Kynneppää]

Miksiköhän päätöksentekopäivä siirrettiin näin kauaksi? Noin kolmen viikon päähän? Mitä tässä välissä tapahtuu syyttäjien, tuomareiden ym taholla? Mitenköhän syytetyt ovat kitiutuneet vankilaan? Olisi kiva tietää mitä heidän päässä liikuu nyt. Mitä tekevät päivätpitkät? Kuinka usein ovat yhteyksissä kotiväkeen ym.

Käräjäoikeuden tulee käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä. Tämä oikeusjuttu vaatii todennäkäisesti tuon pituisen käsittelyajan. Ei ole rutiinijuttu.
Vankiloissa on tapaamisajat ja vangit voivat olla puhelimitse yhteydessä huoltajiinsa ja muihin tärkeisiin ihmisiinsä, myös videopuhelut mahdollisia. Vankilan arki rullaa omalla painollaan herätyksineen, ruoka-aikoineen, ulkoiluineen ja hiljaisuuksineen. Varmaan ovat jo sopeutuneet vankila-arkeen, kun ovat olleet vankilassa nyt jo reilut 3 kuukautta.

[siiantaika]

Tuomarit ovat riippumattomia. Syyttäjän vaatimukset eivät sido tuomareita millään tavalla. Tuomio voi olla ylempi tai alempi kuin mikä syyttäjän näkemys on ollut.

Myönnän etten ole täydellisen perillä asioista, mutta kyllä minun käsitykseni on se, että vähintään yleinen käytäntö sanelee niin, ettei syyttäjän vaatimuksia kovempia tuomioita tulla jakamaan. Vähän sama asia kuin että tuomioistuin ei voi korottaa tuomiota, jos vain tuomittu on valittanut siitä.

[Inanna]

Ymmärtääkseni avunanto murhaan edellyttää aktiivista avunantoa, eli pelkkä sivusta katsominen ja joku kevyt kommentti tyyliin "jeejee" ei siihen riitä. Mutta jos on vaikka käynyt hakemassa putken jostain ja kehottanut hakkaamaan sillä, niin se olisi avunantoa (sekä yllyttämistä). Tai jos on vaikka siirtänyt uhria jatketun väkivallan mahdollistamiseksi. Jälkikäteen tekojen piilottelu ja rikospaikan siivoaminen eivät kai nekään riitä...

Mikään ei tunnu riittävän...

Tosiaan, miksi vankiloissa istuu kukaan yhtään mistään syystä ? Ulos kaikki ja heti. Sama mitä tekivät ennen, teon aikana tai jälkeen, koska ei se nyt niin selvää ole ja ihmisestä voi tulla hetkellisesti monsteri tai toimintakyvytön, mikä nyt parhaiten sopii, hirveitä voi tapahtua ja sille nyt vain ei voi mitään.

Miksi ne Vilja Eerikan "huoltajat" vielä istuvat linnassa - eikö kukaan ymmärrä vai missä vika ? Jos joku ei hengitä, niin eihän se muiden syy voi olla. Katsos ei ollut "tappamistarkoitusta " ja yllätyksenä koko kuolema tuli.

Putkista on jauhettu aika paljon täällä, ja rikospaikan kuvissa niitä näkyy, rakennuslava / -teline kaide ja portaat rikki - puistonpenkit nurin... se on sitten vain sattumaa, että uhri hakattu tohjoksi paikassa, joka näyttää melkoisen riehunnan näyttämöltä. Jopa "siivouksen" jälkeen.

[intressi]

Tuomarit ovat riippumattomia. Syyttäjän vaatimukset eivät sido tuomareita millään tavalla. Tuomio voi olla ylempi tai alempi kuin mikä syyttäjän näkemys on ollut.

Myönnän etten ole täydellisen perillä asioista, mutta kyllä minun käsitykseni on se, että vähintään yleinen käytäntö sanelee niin, ettei syyttäjän vaatimuksia kovempia tuomioita tulla jakamaan. Vähän sama asia kuin että tuomioistuin ei voi korottaa tuomiota, jos vain tuomittu on valittanut siitä.

Tuomarin harkintaa rajoittaa vain ja ainoastaan laki. Syyttäjä ja puolustus esittävät omat näkemyksensä, mutta ne eivät ohjaa tuomareiden päätäntää.