PPK 2012
Opetusta viimeiseen hengenvetoon
Tomi Sevander, vanhempi rikoskonstaapeli, Helsinki.
Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksikköön tultiin tekemään 4. maaliskuuta 2010 katoamisilmoitusta helsinkiläisestä 44-vuotiaasta
Jari-Pekka Koskelasta.
Katoamisilmoituksen tuli tekemään Jarin sukulaismies Ripa, joka oli huolissaan, kun kukaan sukulaisista ei ollut saanut Jariin yhteyttä yli kahteen viikkoon. Sukulaisilla oli antaa Jarin viimeaikaisista tekemisistä suhteellisen vähän tietoa.
Jarin tiedettiin asustelleen aikaisemmin Helsingissä Kallion kaupunginosassa vuokrayksiössään, mutta sukulaisten mukaan oli kuitenkin ilmeistä, ettei Jari enää asunut asunnossaan, vaan oli jälleenvuokrannut asuntonsa joillekin virolaisille henkilöille.
Jarilla kun tiedettiin mahdollisesti olevan yhteyksiä Viron suuntaan.
Sukulaismies Nipa kertoi heti alkajaiseksi värikkäitä tarinoita Jarin elämästä ja aikaansaannoksista. Palkkatyöllä Kari ei kainaloltaan ollut pahemmin kastellut.
Jari oli kuulemma omasta mielestään ”kovan luokan” liikemies, jolla oli pettämätön businessvainu ja lähes Midaksen kosketus.
Nipan mukaan ainut ero oli siinä, että kaikki mihin Jari ryhtyi, muuttui kullan sijaan tuhkaksi ja murheeksi.
Jari oli kyllä taitava suustaan ja mitä enemmän hapanta oli otettu, sitä suulaammaksi Jari muuttui.
Nipan mukaan Jari osasi olla kännipäissään häijy. Muutaman kerran Nipa oli joutunut käymään selvittelemässä Jarin ja tämän entisen vaimon välisiä riitoja.
- Täällä Jari-Pekka Koskela murhattiin.jpg (206.69 KiB) Katsottu 1940 kertaa
Jari ja Taina
Jari oli ollut vakituisessa työsuhteessa vain itsensä kanssa. Tämän takia hänen menemisensä olivat aina enemmän tai vähemmän arvailujen varassa.
Sukulaismies Nipa esitti kuitenkin huolensa Jarista, koska normaalisti Jari soitteli viikoittain hänelle ja äidilleen. Sen verran sukulaiset tiesivät kertoa Jarin naiskuvioista, että Jari oli tutustunut jonkin aikaa sitten Kontulassa asustavaan Taina-nimiseen naiseen, jonka luona tiettävästi vietti öitään.
Hyvin nopeasti selvisi, että Jarin katoaminen ei ollut tyypillinen suomalaisen miehen katoaminen, johon selittävänä tekijänä on venähtäneet jatkot lippuviinoineen.
Saatujen tietojen valossa ei voitu sulkea pois rikoksen mahdollisuutta Jarin katoamisessa.
Tainan henkilöllisyys selvitettiin ja häntä käytiin puhuttamassa Kontulan asunnossaan maaliskuun alkupuolella.
Taina kertoi tutustuneensa Jariin kesällä 09. Pian tämän jälkeen he alkoivat seurustella. Syksyn 09 ai kana Jari teki muuttoa Tainan luokse Kontulaan ja samalla vuokrasi Kalliossa sijaitsevan asunnon
eteenpäin virolaisille. Tainalla oli edellisistä suhteista neljä lasta, joista kaksi nuorempaa olivat 4- ja 8-vuotiaita. Vanhin tytär asui jo omillaan Espoossa. Poika, 21-vuotias Toni asui virallisesti äitinsä luona, mutta vietti öitään useimmiten kavereidensa luona.
Taina kertoi avoimesti suhteestaan Jariin ja kuvaili sitä aivan tavalliseksi parisuhteeksi, johon kuu8lui sekä ylä- että alamäkiä.
Tainan mukaan Jari hoiti koko ajan bisneksiään, mutta tarkempaa tietoa bisneksien laadusta Tainalla ei ollut.
Jarin kavereista Tainalla ei oikeastaan ollut mitään tietoja.
- Jari-Pekka Koskelan murha-asunto.jpg (164 KiB) Katsottu 1940 kertaa
Uhkauksia
Tainan kertomus herätti ihmetystä. Taina kertoi nähneensä Jarin viimeksi noin kolme viikkoa sitten, 18. helmikuuta illalla, kun tämä oli saanut puhelun. Parikymmentä minuuttia puhelun jälkeen, kello 20:n aikaan, Jari oli pukenut ylleen sinisen pilkkihaalarin ja poistunut asunnosta sanoen käyvänsä hoitamassa erään asian. Tämän jälkeen Taina ei ollut kuullut Jarista mitään.
Taina yritti tavoitella Jaria puhelimitse seuraavasta päivästä lähtien, mutta Jarin puhelin oli ollut mykkä.
Taina kertoi, ettei lähtenyt tekemään Jarista katoamisilmoitusta poliisille, koska Jari oli ollut aikaisemminkin öitä poissa ja Tainasta tämä ei ollut mitenkään poikkeavaa. Taina ei myöskään tiennyt Jarin kavereista tai sukulaisista, joille olisi voinut mainita Jarin katoamisesta, joten asia jäi sikseen.
Taina tiesi kertoa, että Jaria oli uhkailtu talven aikana ja tämän takia Jari oli sanonut, että mikäli hänelle tapahtuu joskus jotain, hänen tavaroissaan on uhkausviestejä, jotka voi luovuttaa poliisille.
Taina luovutti nämä printatut tekstiviestit rikostutkijoille.
Alkoi Jarin ystäväpiirin ja tuttujen selvittäminen ja puhuttaminen. Tutkinnassa selvisi, että Tainan kertomus Jariin kohdistuneista uhkailuista piti paikkansa.
Uhkailut johtuivat Jarin ja erään pariskunnan välisistä näkemyseroista. Pariskuntaa puhutettiin ja myöhemmin kuulusteluinkin. Pariskunta kertoi avoimesti suhteestaan Jariin. He myönsivät uhkailleensa Jaria, mutta vakuuttivat olevansa täysin tietämättömiä Jarin liikkeistä ja katoamisesta. Perusteellisen perkaamisen jälkeen selvisi, ettei pariskunnalla ollut tekemistä Jarin katoamisen kanssa.
Rasse
Tutkinnassa selvisi myös, että Jarilla oli ollut edessään käräjät vanhoista petoksista, joita hän oli tehtaillut erään Rassen kanssa.
Rassea käytiin puhuttamassa maaliskuun aikana useampaan kertaan ja lopulta häntä myös kuulusteltiin.
Ilmeni, että Rasse ja Jari olivat tavanneet joitain vuosia aikaisemmin yhteisten kavereiden kautta ja yhteiset businesskuviot olivat saaneet alkunsa. Rassella ja Jarilla olivat kuitenkin menneet sukset ristiin ja se oli aiheuttanut toisinaan hieman kitkaa miesten välille.
Tutkinnassa selvisi, että Tainan mainitsema Jarin puhelu 18. helmikuuta illalla oli käyty juuri Rassen kanssa.
Rasse ei osannut kertoa, mitä asiaa tuo puhelu oli mahdollisesti koskenut, jos sellainen oli ylipäätänsä käyty.
Rasse kertoi olleensa Jarin kanssa tekemisissä viikoittain ja viimeisin tapaaminen olisi ollut Rassen mukaan 19. helmikuuta aamupäivällä Helsingin rautatieasemalla, siis päivää myöhemmin kuin Jari oli poistunut Tainan luota. Rassen mukaan Jari oli pyytänyt häneltä uutta puhelinta ja liittymää vanhojen tilalle, koska kertoi saaneensa uhkausviestejä eräältä pariskunnalta.
Rassen mukaan puhelinta ja puhelinliittymää tultiin sovitusti hankkimaan tuolloin 19. helmikuuta aamupäivällä Helsingin keskustaan.
Mtiä enemmän Rasse kertoi tekemistään Jarin kanssa, sitä epäjohdonmukaisemmaksi Rassen kertomus muuttui.
Rassen kertomuksia tarkastettiin sitä mukaa kuin hän niitä avoimesti kertoi. Lopulta tutkimuksissa ilmeni, ettei Rassella ollut osuutta Jarin katoamiseen, vaikka Jarin katoaminen olisi voinut olla Rassen kannalta jopa toivottuakin tulevien käräjien ja vanhojen petosjuttujen kannalta.
Selvisi myös, että Rasse oli sekoittanut päiviä, eikä ollut voinut tavata Jaria tuolloin 19. helmikuuta Helsingin keskustassa.
- Jari-Pekka Koskela oli sängyssään nukkumassa, kun naisystävän poika alkoi pahoinpidellä häntä kaverinsa kanssa.jpg (170.3 KiB) Katsottu 1940 kertaa
Öinen metelöinti
Poliisi piti koko ajan eri tutkintalinjoja lämpiminä.
Jarin katoamisesta tiedotettiin mediassa keväällä 2010 useampaan kertaan, mutta saadut yleisövihjeet selittivät enemmänkin vain Jarin mielenkiintoista persoonaa kuin sitä, mihin sanavalmis mies olisi näin yllättäen voinut kadota.
Poliisi suoritti kevään aikana useita puhutuksia ja tarkastuksia, joiden perusteella saatiin uutta tietoa.
Ilmeni, että Jarin naisystävän Tainan asunnosta oli kuulunut eräs talvinen yö meteliä, johon alakerran naapurissa asuva nuori mies muisti heränneensä ja soittaneensa asiasta hätäkeskukseen.
Selvityksien perusteella voitiin todeta tuon ajankohdan olleen 19. helmikuuta aamuyöllä. Ilmoituksen johdosta paikalle oli hälytetty poliisipartio, mutta poliisin saapuessa paikalle, meteliä ei ollut enää kuulunut, joten asia jäi sikseen.
Saatujen tietojen perusteella Tainan ja tämän pojan Tonin aikaisemmat kertomukset nousivat uuteen valoon.
Oli ilmeistä, että he tiesivät Jarin katoamisesta paljon enemmän kuin mitä olivat aikaisemmin poliisille kertoneet.
Kesäkuun 3. päivänä suoritettiin poliisioperaatio, jonka seurauksena Tainan poika Toni ja tämän kaverit Kimi, Timi ja Pake otettiin kiinni myöhään illalla Nurmijärveltä metsästä Jarin ruumiin kätköpaikan läheltä.
Toni, Kimi, Timi ja Pake olivat menneet paikalle hävittääkseen Jarin ruumiin lopullisesti, ja sitä varten heillä oli hankittuna lapioita, kirves ja viisi kanisteria bensaa.
Nuoret miehet otettiin kiinni ja toimitettiin Pasilaan poliisivankilaan. Myös Tonin äiti Taina otettiin kiinni kotoaan ja tuotiin Pasilaan poliisivankilaan.
Nurmijärvellä metsässä aloitettiin heti tekniset tutkimukset ja päivän valjettua Jarin pahoin hajonnut ruumis kaivettiin maasta ylös. Helsingin käräjäoikeus vangitsi poliisin vaatimuksesta kaikki Jarin ruumiin kätköpaikalta kiinniotetut henkilöt sekä Tonin äidin Tainan.
Verhot raottuvat
Kuulusteluissa Toni ja Kimi myönsivät olevansa Jarin katoamisen takana.
Tonin äiti Taina sen sijaan kiisti useampaan kertaan tietävänsä Jarin katoamisesta enempää kuin mitä oli aikaisemmin kertonut ja
pitäytyi edelleen kertomuksessaan, että Jari olisi lähtenyt hänen luotaan 18. helmikuuta illalla hoitamaan jotain asiaa ja tämän jälkeen miestä ei ollut näkynyt.
Kuulusteluiden perusteella tapahtumien kulku alkoi kuitenkin hahmottua. Tapahtumat olivat saaneet alkunsa jo tammi-helmikuussa 2010 kun Tonin tietoon oli tullut, että hänen äitinsä miesystävä Jari oli muuttunut talven aikana ihan ok-tyypistä ”kusipääksi”, joka huusi yhtä lailla Tainalle kuin tämän 4- ja 8-vuotiaille lapsille.
Toni oli kuullut eräänkin kerran äidiltään, että Jari oli uhkaillut ja riehunut asunnossa puukon kanssa. Tämän takia Toni halusi antaa Jarille opetuksen tarkoittaen tällä omien puheidensa mukaan lähinnä turpaan vetämistä.
Toni oli kertonut äitinsä miesystävän tekemisistä myös ystävälleen Kimille. Tämän seurauksena eräs päivä tammi-helmikuun vaihteessa Toni ja Kimi olivat kännipäissään lähteneet Kontulaan Tonin äidin luo etsimään Jaria, jotta voisivat antaa tälle opetuksen. Mutta tällä kerralla Jarilla oli käynyt tuuri kun hän oli ollut poissa kotoa.
Lopullinen opetus
Helmikuun 18. päivä 2010 Toni oli ollut äitinsä luona Kontulassa. Asunnolla oli ollut myös Jari. Ilta oli tiettävästi mennyt aivan hyvin ja mitään riitoja ei ollut syntynyt.
Illalla Kimi ja Jarno soittivat Tonille ja pyysivät tätä mukaan ravintolaan. Toni suostui, jolloin Kimi ja Jarno tulivat hakemaan Tonin Kontulasta ja lähtivät viettämään iltaa Helsingin yöhön. Ravintolassa paukkuja ja kaljaa otettiin siinä määrin reippaasti, että uskallusta löytyi jutustella ravintolan naispuolisenkin väen kanssa.
Toni tutustui ravintolassa Terhi-nimiseen nuoreen naiseen, joka liittyi Tonin ja Kimin seuraan. Jarno oli jo juonut itsensä siihen kuntoon, että oli lähtenyt ravintolasta kotiin ennen muita. Ravintolan sulkemisen jälkeen Toni, Kimi ja Terhi lähtivät Terhin ystävän kyydillä Tonin äidin asunnolle Kontulaan, koska muutakaan yöpymispaikkaa ei ollut enää saatavissa, Jarnokin kun oli poistunut omille teilleen ja Kimin kämppä sijaitsi kaukana Tuusulassa.
Matkalla Toni ja Kimi alkoivat taas puhua Jarista, joka mahdollisesti olisi Kontulassa asunnossa.
Jostain syystä Kimi sanoi haluavansa vetää Jaria turpaan, mikäli tämä olisi asunnolla. Toni ei ajatusta vastustanut.
Seurueen mentyä asuntoon Kimi hyökkäsi saman tien makuuhuoneen sängyllä nukkumassa olleen Jarin kimppuun ja alkoi lyödä tätä nyrkein ja kyynärpäillä.
Vierestä herännyt Taina käskettiin poistumaan makuuhuoneesta. Tainan 4- ja 8-vuotiaat lapset nukkuivat tuolloin omissa huoneissaan, mutta ainakin vanhempi lapsista heräsi meteliin. Jari taisteli itsensä Kimin alta pois, jolloin Toni meni Kimin avuksi.
Toni ja Kimi saivat kammettua Jarin lattialle ja alkoivat pahoinpidellä tätä yhdessä lyöden ja potkien.
Kimin mukaan Toni kävi hakemassa keittiöstä veitsenkin, jolla tämä oli tökkinyt Jaria kylkiin aiheuttamatta kuitenkaan vertavuotavia vammoja.
Kimin mukaan Toni laittoi jossain vaiheessa jalkaansa teräskärkiset turvakengät, joilla potki lattialla maannutta Jaria päähän.
Teon aikana naisystävän poika oli syyttäjän mukaan hokenut "tämä on kaikesta siitä, mitä teit äidille".
Toni puolestaan kuvaili Kimin tekemisiä sanoin: ”Se ei ollut mitään pahoinpitelyä, vaan silmitöntä väkivaltaa.”
Lopulta pitkäkestoisen pahoinpitelyn seurauksena Jari jäi elottomana makaamaan asunnon lattialle.
Ravintolasta toisenlaisille jatkoille lähtenyt Terhi oli pahoinpitelyn alkaessa käsketty menemään yhteen makuuhuoneista.
Terhiltä oli otettu puhelin pois, kun tämä ilmoitti soittavansa poliisille.
Terhi oli ollut paniikissa ja peloissaan ja pelkäsi seurauksia, mikäli yrittäisi poistua asunnosta.
Terhi oli kuullut armoa anelevan Jarin voivotusta ennen kuin oli nukahtanut huoneen sängylle.
Lopulta myös Taina alkoi kertoa tapahtumista ja myönsi olleensa asunnossaan, kun hänen poikansa Toni ja tämän kaveri Kimi hakkasivat Jarin hengiltä.
Kuulusteluissa Taina kertoi yrittäneensä mennä pahoinpitelyn väliin, mutta hänet tuupattiin aina pois ja häntä estettiin soittamasta poliisille. Syystä tai toisesta Taina ei kuitenkaan lähtenyt hakemaan naapureilta apua, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus.
Toni, Kimi ja Taina kertoivat kuulleensa, että poliisit kävivät ulko-oven takana ja muistivat näiden soittaneen ovikelloakin.
Kukaan heistä ei kuitenkaan avannut asunnon ovea, vaikka jokaisella olisi ollut siihen mahdollisuus. Tällöin Jari oli jo kuollut asunnon lattialla.
Koruton arkkumatka
Pahoinpitelyn jälkeen aamuyöllä Jarin ruumis siirrettiin asunnon kylpyhuoneeseen, jonka jälkeen Toni, Kimi ja Taina menivät nukkumaan. Aamun valjettua Terhin annettiin poistua asunnolta, sillä evästyksellä, ettei yön tapahtumista ole soveliasta puhua. Samalla muistutettiin miten vasikoille pahimmillaan voi käydä.
:
:
Päivän aikana Toni ja Kimi miettivät miten tästä eteenpäin toimittaisiin. Kimi sai järjestetyksi useiden puheluiden jälkeen lainaksi pakettiauton vanhempiensa omistamasta liikkeestä.
Kontulassa asunnon arkkupakastin tyhjennettiin ja marjojen ja vihannespussien tilalle laitettiin sinisiin puettu Jarin ruumis.
Asuntoon saapui myös Jarno, joka ei oman kertomansa mukaan tiennyt arkkupakastimen sisällöstä mitään, vaan sai tietää asiasta vasta viikon päästä.
Kolmikko vei pakettiautolla arkkupakastimessa olleen Jarin ruumiin Nurmijärvelle, jossa jättivät ruumiin metsään kuoppaan ja peittelivät ruumista lumella.
Pakastin vietiin Kimin vanhempien omistaman yrityksen varastoon, josta se hävitettiin myöhemmin.
Tämän jälkeen he puhuivat tapauksesta jonkin verran keskenään. Myöhemmin tapauksesta kerrottiin kännipäissä muun muassa Timille ja Pakelle.
Jossain vaiheessa keväällä 2010 myös Kimin äiti sai tietää tapahtuneesta. Maalis-huhtikuussa 2010 Toni, Kimi ja Jarno olivat käyneet Jarin ruumiin kätköpaikalla mukanaan Kimin äidin ostama lapio tarkoituksenaan haudata ruumis lopullisesti maan alle.
Maa oli kuitenkin ollut tuolloin vielä osittain jäässä, jonka seurauksena lapio vääntyi käyttökelvottomaksi. Ruumis jätettiin edelleen samaan paikkaan, jossa se oli ollut helmikuusta asti. Sitä mukaa, kun maa suli, siellä käytiin kaivamassa uutta hautaa, jonne uhri siirrettiin, syyttäjä kuvaili.
Kesäkuun 3. päivä Taina soitti pojalleen Tonille ja kertoi poliisien ottaneen jälleen kerran puhelimitse yhteyttä Jarin katoamisen takia.
Taina kertoi Tonille, että poliisit tulevat kohta käymään ja kyselemään asioista. Taina soitti pojalleen uudestaan poliisien käynnin jälkeen, jonka seurauksena Toni, Kimi, Timi ja Pake järjestivät itselleen kyydityksen Nurmijärvelle.
Matkalla he ostivat Klaukkalasta lapioita ja kirveen, Nurmijärveltä bensakanisterit ja bensaa, jonka jälkeen he menivät Jarin ruumiin kätköpaikale ja hautasivat ruumiin paremmin.
Uhrille oli kaivettu uusi kuoppa. Ruumista oli paloiteltu lihakirveellä ja teräslapiolla. Ruumiin päälle kaadettiin bensiiniä sekä lapioitiin multaa ja sammalta. Tällöin he jäivät poliisille kiinni.
Toni ja Kimi saivat syytteet murhasta ja hautarauhan rikkomisesta.
Taina Rajala sai syytteen yllytyksestä murhaan.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi
Toni Kai Kristian Harhalan ja
Kimi Michael Hagelinin murhasta elinkautiseen vankeuteen, Tainan syytteet hylättiin.
Timi, Pake ja Jarno saivat syytteet rikoksentekijän suojelemisesta ja hautarauhan rikkomisesta.
Helsingin käräjäoikeus antoi heille tuomiot rikoksentekijän suojelemisesta.
Tuomiot vaihtelivat viidestä kuuteen kuukautta ehdollista vankeutta.
Tonin äiti sai syytteen avunannosta hautarauhan rikkomiseen. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet.
Harhala ja Hagelin määrättiin maksamaan uhrin äidille ja alaikäiselle tyttärelle yhteensä 7000 euron kärsimyskorvaukset.
Hovi piti liikemiehen murhan elinkautiset ennallaan
Helsingin hovioikeus piti ennallaan liikemiehen murhasta annetut elinkautiset.
Helsingin käräjäoikeudessa elinkautiseen vankeusrangaistukseen liikemies Jari-Pekka Koskelan murhasta tuomitut Toni Harhalan ja Kimi Hagelin olivat valittaneet hovioikeuteen vaatien tuomioidensa alentamista. Lisäksi he vaativat, että heidän katsottaisiin syyllistyneen murhan sijaan pahoinpitelyyn.
Hagelin oli lisäksi hovioikeuteen toimittamassaan lisäkirjelmässä todennut, että hän on mielentilaltaan helposti johdateltavissa sekä hänen on vaikeata hahmottaa erilaisia tilanteita. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että murha on tehty vakaasti harkiten.
