”Virus on kuin demonisoitu”, sanoo THL:n ylilääkäri koronasta ja odottaa uudenlaista keskustelua
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mielestä on korkea aika miettiä sitä, miten elämme koronaviruksen kanssa niin, että kokonaisvahinko on mahdollisimman vähäinen.
- Nohynekin mielestä ilmassa on haluttomuutta ja arkuutta avoimeen keskusteluun siitä, millä ehdoin voimme avata yhteiskuntaa.
- Koronariskien kanssa olisi opeteltava elämään, koska pois virusta ei täältä kokonaan saa.
- Nohynekin mielestä keskustelu koronariskin sietämisestä on meillä käynnistynyt kovin hitaasti ja heikolla liekillä.
Uusien koronatartuntojen määrä on Suomessa ollut jo pitkään aivan toista luokkaa kuin helmi-maaliskuussa.
Sairaaloissa koronapotilaiden määrä laskee, rokotuskattavuus kasvaa kaiken aikaa, mutta monet koronarajoitukset ovat edelleen voimassa.
Asiantuntijatkin ovat monta mieltä siitä, mitä juuri nyt pitäisi Suomessa rajoitusten kanssa tehdä.
On sanottu, että on helpompi antaa rajoituksia kuin purkaa niitä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek on niitä, jotka toivovat, että koronariskiä ja sen kanssa elämistä mietittäisiin nyt toden teolla.
Rokotuksista huolimatta koronavirus jäänee mitä suurimmalla todennäköisyydellä edelleen sitkeästi keskuuteemme. Siksi Nohynekin mukaan olisi avattava keskustelu siitä, millä ehdoin voimme elää sen kanssa.
Ylilääkäri Hanna Nohynek ei vähättele koronan vaarallisuutta, mutta hän toivoo, että nyt alettaisiin miettiä, miten elämme normaalisti koronasta huolimatta.
Tasapuoliseen kohteluun
Kaikkien toive lienee se, että koronavirus saadaan painettua niin alas, että viruksen mahdollisesta tarttumisesta ei tarvitsisi jatkuvasti ja kaiken aikaa kantaa huolta.
Ylilääkäri Nohynekin mielestä jo nyt elämää Suomessa pitäisi voida jälleen jatkaa entistä enemmän siihen tapaan kuin ennen koronaa tehtiin. Rajoituksia on purettu, mutta purkamisessa on nähty suurta epätasapainoa.
Tapahtumien yleisömääriä rajoitetaan edelleen ankarasti, mutta samaan aikaan ihmiset parveilevat jo muualla. Ravintoloita avataan, tapahtumia ei. Puistot, terassit ja rannat kuhisevat ihmisiä.
Syksyllä Nohynek kävi Musiikkitalossa konsertissa, jossa yleisössä kaikilla ja myös suurella osalla esiintyjistä oli maskit. Tartuntoja päivässä raportoitiin suurin piirtein yhtä paljon kuin nyt.
Rokotuksia ei vielä ollut, mutta oli turvavälit, käsidesit ja maskit. Järjestelyt toimivat.
– Olisi hyvä soveltaa sitä, mitä olemme oppineet varotoimista ja mitä viruksen leviämisestä ja rokotesuojasta tiedämme, jotta voisimme tasapuolisesti kohdella eri toimijoita ja siirtyä sellaiseen uuteen normaaliin, joka olisi myös terveystaloudellisesti perusteltavissa, Nohynek sanoo.
Riskien sietäminen
Koronarajoitusten jatkamisella on nähty nyt olevan muita syitä kuin terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen.
Kysymys tapahtumien avaamisesta on yksi osa sitä keskustelua, jota Nohynekin mielestä olisi jo korkea aika käydä nyt, kun ikäihmiset ja muut korkean riskin henkilöt ovat jo saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa ja toisia annoksia annetaan hyvällä vauhdilla.
– Nyt tarvittaisiin rohkeutta käydä keskustelua siitä, millä ehdoin voimme avata yhteiskuntaa.
Nohynekin mielestä olisi mietittävä, millaisen koronariskin kanssa olemme valmiita elämään ja mikä on se riskiraja, jonka hyväksymme.
Ennen koronaakin elimme joka päivä sellaista elämää, jossa meidän oli siedettävä se, että riskejä on.
Joka vuosi influenssaan kuolee arviolta 500–2000 ihmistä, mutta influenssa-aikaan tai vaikkapa RS-virusepidemioiden vuoksi ei kouluja suljeta eikä vierailuja kielletä hoivakodeissa.
– Myös esimerkiksi liikenteessäkin sallitaan tietty riski, toki liikennesääntöjä noudattaen ja turvavöitä käyttäen, Nohynek lisää.
Vuonna 2020 tieliikenteessä kuoli 222 henkilöä ja 4392 ihmistä loukkaantui. Jos riskiä ei sallittaisi, olisi oltava halu kieltää tieliikenne.
Zerokorona vai kieltäminen?
THL:n ylilääkäriksi Nohynek puhuu poikkeuksellisen suoraan siitä, että koronan kanssa olisi opittava elämään ja että rajoituksia olisi päästävä hallitusti purkamaan.
– Koronariskin kanssa elämisestä on keskusteltu jo jonkin aikaa tiedefoorumeilla. On ilmeistä, että virusta emme pysty juurimaan pois, varsinkaan niin kauan, kun valtaosa maailman ihmisistä on vailla kahden rokoteannoksen antamaa suojaa.
Pandemian alussa korostettiin nimenomaan sitä, että rajoituksia tehdään riskiryhmäläisten suojelemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi.
Jossain vaiheessa on Nohynekin mukaan tapahtunut muutos sellaiseen suuntaan, että fokuksessa onkin kaikkien tartuntatapausten saaminen nollaan.
Monien pelkojen virus
Nohynek ei yritä väittää, että koronavirus ei olisi vaarallinen.
– Korona on vakava, yleisvaarallinen tartuntatauti, hän korostaa.
Koronavirukseen liittyy edelleen paljon vielä tuntemattomiakin riskejä. Pitkittyneestä koronasta, niin kutsutusta long covidista saadaan koko ajan lisää tietoa.
Mahdollisimman pieni kokonaisvahinko
Korona ei ole Nohynekin mukaan sellainen tauti kuin esimerkiksi isorokko, joka voidaan kitkeä kokonaan pois maailmasta.
Edelleen on tärkeää muistaa myös se, että joitakin erityisiä riskiryhmiä pitää edelleen voida suojella virukselta tavalla tai toisella myös muulla tavalla kuin rokotteilla, koska heidän oma puolustusvasteensa rokotteelle voi jäädä keskimääräistä heikommaksi.
Kaikki eivät myöskään halua ottaa koronarokotetta, eikä esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO ole esittänyt, että rokotteesta tehtäisiin pakollinen.
Nohynekin mielestä keskustelu koronariskin sietämisestä on meillä käynnistynyt kovin hitaasti ja heikolla liekillä.
Nohynek toivoo koronariskin sietämistä koskevaan keskusteluun mukaan ihmisiä laidasta laitaan.
Mukana keskustelussa pitäisi olla asiantuntijoita, mutta myös tavallisia ihmisiä ja heitä, joiden työhön koronavirus on vaikuttanut ja vaikuttaa.
– Nyt kannattaa miettiä, miten elämme koronaviruksen kanssa niin, että kokonaisvahinko on mahdollisimman vähäinen, Nohynek sanoo.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset ... 5dd3319de0 (10.06.2021)
Mitäpä jos ne olikin sitä ympäri maailmaa masinoitua Bill Gatesin kesäteatteri porukkaa, pötköttelevät muka tuupertuneina ja hyvillä korvauksilla siellä, että saadaan ne 5g-sirutukset käyntiin
