Turri, Turri, kyllä kaikki nää kommentoinnit mun mielestä liittyy Kotkankin tapaukseen. Asioilla kun tuppaa olemaan yleisesti vaikuttavaa merkitystä.
Se, ettei mässäillä yksittäisellä tapauksella vaan lähdetään tutkimaan kokonaisuutta ja siten pohtimaan laajemmin asioita, on tämän foorumin mielenkiintoisinta ja parasta antia.
Täällä on niin monia asioita tiedostavia ja hyvin ilmaisevia nickejä, että tätä seuraa todella kiinnostuneena.
ps onko meidän minfolaisten asia jaella neuvoja modeille??
-kirjoitusvirhe korjattu-
Kotkan sisarussurmat
^ & ^^
Minusta on ärsyttävää, mikäli missään ketjussa ei saisi keskustella mistään aiheeseen liittyvästä. Meillä on käytössä monen alan asiantuntijoita foorumilaisina, joten minusta on mahtavaa että lähes kaikkiin kysymyksiin joita mikä tahansa tapaus herättää, saa jonkinnäköisen vastauksen. On tietenkin myös niitä imbesillejä, jotka yrittävät googlettamalla aikaansaada itsestään vaikutelman korkeastikoulutettuna älykkönä, sitä jauhamista en jaksa lueskella joka ketjussa, kun "faktat" on mutu-pohjalta revittyjä.
Minusta on ärsyttävää, mikäli missään ketjussa ei saisi keskustella mistään aiheeseen liittyvästä. Meillä on käytössä monen alan asiantuntijoita foorumilaisina, joten minusta on mahtavaa että lähes kaikkiin kysymyksiin joita mikä tahansa tapaus herättää, saa jonkinnäköisen vastauksen. On tietenkin myös niitä imbesillejä, jotka yrittävät googlettamalla aikaansaada itsestään vaikutelman korkeastikoulutettuna älykkönä, sitä jauhamista en jaksa lueskella joka ketjussa, kun "faktat" on mutu-pohjalta revittyjä.
-
maija turjukka
- Ainesta Watsoniksi
- Viestit: 4939
- Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm
Tuohon on helppo yhtyä. Ihan tavallisena tallaajanakin (vailla mitään psykiatrista koulutusta) kun olen saanut sen käsityksen, että ne henkirikosken uusijat ovat useimmiten niitä persoonallisuushäiriöisiä päihdeongelmaisia (eivät siis missään nimessä syyntakeettomia), joiden suurimpana ongelmana hoidon suhteen on sairaudentunnottomuus omien tekojen suhteen. Tällöinhän myös hoitomotivaatio todennäköisesti puuttuu kokonaan. Juuri näiden henkilöiden kohdalla pitäisikin ottaa käyttöön nuo Arthur Neben kaipaamat rankemmat toimenpiteet.Katjushka kirjoitti:^Joo, luin sen kyllä. Mielenkiintoista kaikenkaikkiaan. Luin myös tätä PDFää:
Rikos- ja mielenterveyslain yhteensovittaminen. Kriminaalipotilaita koskevat säännökset
Sieltä loppupuolelta löytyy tilastoja Niuvanniemestä, jossa käy ilmi, että suurin osa potilaista on 7-8 vuotta siellä.
Myöskään rikoksenuusinta ei ole ollut kriminaalipotilailla mitenkään järkyttävän yleistä. Henkirikoksenuusinta on ollut harvinaista, ja näyttää olevan menossa parempaan suuntaan. Viimeisessä tuolla siteeratussa tutkimuksessa ei ollut ollenkaan henkirikoksen uusijoita.
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-
-
Arthur Nebe
- Nikke Knatterton
- Viestit: 197
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 9:05 pm
Palataksemme itse tapaukseen: nyt kuulisin mielellään tämän foorumin psykiatrisia asiantuntijoita, mikä on todennäköisin diagnoosi tekijälle mediatiedon perusteella?
Tekijän päivärutiinien säännöllisyys ennen tekoa antaa vaikutelman siitä että henkilö pystyi hallitsemaan itseään näin halutessaan. Kuitenkin viittaus "kohtaukseen" jonka tämä sai todettuaan ettei itsekään kykene ratkomaan koulutehtävää ja maininta siitä että hän oli aikaisemminkin saanut vastaavanlaisen kohtauksen viittaa mielestäni psykoosityyppiseen sairauteen. Mutta onko välttämättä kyseessä skitsofrenia - ja jos on, niin mikä sen ilmenemismuodoista?
Kiinniotto oli tapahtunut ilman vastustelua eli ilmeisesti melko pian teon jälkeen tekijä oli "palautunut normaalitilaan" hetkellisesti eikä ainakaan ollut aggressiivisesti psykoottinen ja harhainen. Toisaalta kuitenkin heti ensimmäisen vangitsemiskäsittelyn jälkeen tämä jouduttiin viemään sairaalahoitoon joka kertoo omaa kieltään.
Kuitenkin:
On vaikea muodostaa selkeää käsitystä tekijän psykiatrisen sairauden tasosta. Skitsofrenia olisi tilastojenkin nojalla todennäköisin vaihtoehto mutta ilmeisesti takana voi olla jotain muutakin. Kuitenkin selkeästi persoonallisuushäiriö-tasoa vakavampaa kun täyteen syyntakeettomuuteen päädyttiin.
Tekijän päivärutiinien säännöllisyys ennen tekoa antaa vaikutelman siitä että henkilö pystyi hallitsemaan itseään näin halutessaan. Kuitenkin viittaus "kohtaukseen" jonka tämä sai todettuaan ettei itsekään kykene ratkomaan koulutehtävää ja maininta siitä että hän oli aikaisemminkin saanut vastaavanlaisen kohtauksen viittaa mielestäni psykoosityyppiseen sairauteen. Mutta onko välttämättä kyseessä skitsofrenia - ja jos on, niin mikä sen ilmenemismuodoista?
Kiinniotto oli tapahtunut ilman vastustelua eli ilmeisesti melko pian teon jälkeen tekijä oli "palautunut normaalitilaan" hetkellisesti eikä ainakaan ollut aggressiivisesti psykoottinen ja harhainen. Toisaalta kuitenkin heti ensimmäisen vangitsemiskäsittelyn jälkeen tämä jouduttiin viemään sairaalahoitoon joka kertoo omaa kieltään.
Viittaako tämä siihen että henkilö alkoi riehua/huutaa/painia kuulustelutilanteessa vaiko ennemmin esimerkiksi täydelliseen apatiaan ja äärimmäiseen masentuneisuuteen?Kuulustelu jouduttiin keskeyttämään rikoksesta epäillyn terveydentilan takia, ja hänet jouduttiin kuljettamaan vankisairaalaan.
Kuitenkin:
Ilmeisesti tekijä on kuitenkin ollut siinä kunnossa että häntä on yli puoli vuotta voitu säilyttää ns. tavanomaisessa vankilassa eli riehuminen ja psykoottisuus ei ole ollut päivittäistä. Sairaalahoidon tarvetta oli alussa mutta *jotain tehtiin* ja ilman Niuva-passitusta selvittiin näinkin pitkään.IL lauantai 19.1.2008:
Hänet passitettiin takaisin Mikkelin vankilaan.
On vaikea muodostaa selkeää käsitystä tekijän psykiatrisen sairauden tasosta. Skitsofrenia olisi tilastojenkin nojalla todennäköisin vaihtoehto mutta ilmeisesti takana voi olla jotain muutakin. Kuitenkin selkeästi persoonallisuushäiriö-tasoa vakavampaa kun täyteen syyntakeettomuuteen päädyttiin.
Minä veikkaan jälkimmäistä. En osaa poikaa diagnosoida sen tarkemmin (mikä itseasiassa onkin suurin syy sille, että tämä nimenomainen tapaus kiinnostaa niin kovasti), mutta uskoisin että hän on hetkellisesti tajunnut tekonsa ja vaipunut syvään epätoivoon.Arthur Nebe kirjoitti:Viittaako tämä siihen että henkilö alkoi riehua/huutaa/painia kuulustelutilanteessa vaiko ennemmin esimerkiksi täydelliseen apatiaan ja äärimmäiseen masentuneisuuteen?Kuulustelu jouduttiin keskeyttämään rikoksesta epäillyn terveydentilan takia, ja hänet jouduttiin kuljettamaan vankisairaalaan.
-
Aizerbaidzan
- Angus MacGyver
- Viestit: 6831
- Liittynyt: Su Touko 13, 2007 12:22 pm
Vankimielisairaalassa tuputetut ääkkeet ovat todennäköisesti pitäneet psykoosin jonkin asteisessa kurissa. Kuitenkin kysymyksessä on ilmeisesti niin paha psykoosi, että vankila ei ollut oikea paikka.Arthur Nebe kirjoitti:Ilmeisesti tekijä on kuitenkin ollut siinä kunnossa että häntä on yli puoli vuotta voitu säilyttää ns. tavanomaisessa vankilassa eli riehuminen ja psykoottisuus ei ole ollut päivittäistä. Sairaalahoidon tarvetta oli alussa mutta *jotain tehtiin* ja ilman Niuva-passitusta selvittiin näinkin pitkään.
Mielenkiinnolla odottelemme sen haminalaisen Varjakosken mielentilatutkimuksen tulosta. Varjakoskien juttua ja sisarussurmaa yhdistää molempia Kymenlaakso ja se, että kummassakin tapauksessa epäiltyä (tekijää) on täytynyt kuskata vankisairaalaan välillä.
En hirveästi arvailisi, kun ei ole esitietoja. Skitsofrenia (paranoidinen muoto)? Skitsoaffektiivinen psykoosi? Kesken kuulustelujen on voinut sattua myös, että poika on mennyt täysin omaan maailmaansa eikä häneltä ole saatu joko järkeviä tai lainkaan vastauksia. Mutta nämä ovat täysin puhtaita arvauksia. Diagnoosiin pitäisi olla enemmän tietoja.Arthur Nebe kirjoitti:Palataksemme itse tapaukseen: nyt kuulisin mielellään tämän foorumin psykiatrisia asiantuntijoita, mikä on todennäköisin diagnoosi tekijälle mediatiedon perusteella?
Niin. Turun psykiatrinen vankisairaala on tarkoitettu nimenomaan niille vangituille, joilla on sairaalahoitoa vaativaa psyykkistä oireilua. Niuvanniemi taas sitten syyntakeettomien hoito- ja säilytyspaikka. Siis Niuvaan mennään vasta kun mielentilatutkimus ja tuomio ovat valmiit.Arthur Nebe kirjoitti:Ilmeisesti tekijä on kuitenkin ollut siinä kunnossa että häntä on yli puoli vuotta voitu säilyttää ns. tavanomaisessa vankilassa eli riehuminen ja psykoottisuus ei ole ollut päivittäistä. Sairaalahoidon tarvetta oli alussa mutta *jotain tehtiin* ja ilman Niuva-passitusta selvittiin näinkin pitkään.
Kyllä vain! Psykoottisuus on käytännössä kyseessä, koska muita indikaatioita tahdonvastaiseen sairaalahoitoon(syyntakeettomuuteen) ei juuri ole.Mata Hari kirjoitti:Psykoottistasoinen häiriö kuitenkin.
Valistunut arvaus: skitsofrenia, jota on edeltänyt prodromaalivaihe ties kuinka monta vuotta. Poikaparka ei todennäköisesti ole ollut hoidon piirissä ja eristyneisyys/sulkeutuneisuus on voinut mennä "murkkuiän" piikkiin, eikä kukaan ole osannut reagoinut ajoissa. Pojan ikä on myös hyvin tyypillinen psykoosisairauteen sairastuvalle.
Asiaa on tässä ketjussa sivuutettu aiemminkin, mutta kysyn kuitenkin kun asia jäi tuolloin hieman auki; poika on kertonut saavansa kohtauksia (joista yksi sitten johti sisarusten kuolemaan), joissa "näkee punaista". Olen itse lukenut ja opiskellut paljon psykologiaa, mutta ilman käytännön kokemusta hoitotyöstä olen huuli pyöreänä koittanut arvuutella;
1) puhuuko poika totta
2) jos puhuu, mistä kohtauksissa on kyse
Osaako kukaan paikallaolevista psykologiantuntijoista sanoa painavaa sanaansa tähän?
1) puhuuko poika totta
2) jos puhuu, mistä kohtauksissa on kyse
Osaako kukaan paikallaolevista psykologiantuntijoista sanoa painavaa sanaansa tähän?
-
Harriet Makepeace
Minua kiinnostaa mikä oli aikaväli näiden kahden surman välillä.
Kun poika riitantui pikkusiskonsa kanssa, menetti malttinsa ja riidan päätteeksi surmasi sitten tämän niin paljonko meni aikaa kunnes toinen, vanhempi sisko tuli kotiin?
Jos toinen sisko tuli kotiin esim. tunnin päästä surman jälkeen, niin vaikuttaa siltä että toinen surma oli jo tarkkaan suunniteltu ja harkittu teko. Poika oli väijynyt siskoa ovensuussa jne Eli siinä tapauksessa toisen surman osalta mistään hetkellisestä psykoosista ei ole ollut kyse.
Iltalehden mukaan poika ymmärsi tekonsa kauheuden:
Veli kertoi oikeudessa, että toisen siskon kuoltua, hän suunniteli tekevänsä itselleen jotain. Hän haki autotallista lähes 30 senttiä pitkän veitsen ja kertoi ymmärtäneensä, että jotain kauheaa tuli tehtyä.
Poika myös kuvaili siskojensa surmia tarkasti ja vaikutti alussa varsin selvänjärkiseltä.
Esim. Sanna Sillanpää, joka tuomittiin syyntakeettomana Niuvaan, selitti että hän oli omasta mielestä toiminut FBI agenttina tai jotain sentapaista.
Kun poika riitantui pikkusiskonsa kanssa, menetti malttinsa ja riidan päätteeksi surmasi sitten tämän niin paljonko meni aikaa kunnes toinen, vanhempi sisko tuli kotiin?
Jos toinen sisko tuli kotiin esim. tunnin päästä surman jälkeen, niin vaikuttaa siltä että toinen surma oli jo tarkkaan suunniteltu ja harkittu teko. Poika oli väijynyt siskoa ovensuussa jne Eli siinä tapauksessa toisen surman osalta mistään hetkellisestä psykoosista ei ole ollut kyse.
Iltalehden mukaan poika ymmärsi tekonsa kauheuden:
Veli kertoi oikeudessa, että toisen siskon kuoltua, hän suunniteli tekevänsä itselleen jotain. Hän haki autotallista lähes 30 senttiä pitkän veitsen ja kertoi ymmärtäneensä, että jotain kauheaa tuli tehtyä.
Poika myös kuvaili siskojensa surmia tarkasti ja vaikutti alussa varsin selvänjärkiseltä.
Esim. Sanna Sillanpää, joka tuomittiin syyntakeettomana Niuvaan, selitti että hän oli omasta mielestä toiminut FBI agenttina tai jotain sentapaista.
-
Arthur Nebe
- Nikke Knatterton
- Viestit: 197
- Liittynyt: La Loka 13, 2007 9:05 pm
Nimenomaan. Huomioikaa että surmat tapahtuivat syksyllä 2007 ja tekijä toimitettiin Niuvanniemeen nyt toukokuussa 2008. Jos näin kauan pärjäsi ilman psykiatrista hoitoa, tuskinpa psykoositila on ollut kovinkaan voimakkaana päällä. Myöskään itsemurhavaaraa ei luultavasti ole enää teon välittömien lähiaikojen jälkeen ollut.
Kuinkahan yleistä muuten on tuo, että henkilö joudutaan kesken kuulustelujen toimittamaan vankimielisairaalaan hoitoa saamaan? Ainakaan uutismainintoja tästä ei kovin usein näe. Toisaalta muistuu mieleen tositarina 50-luvun lopulta jossa eräs vähälahjaisena pidetty kaapinkokoinen aikamiespoika oli murhannut isänsä raa'alla tavalla ja kuulusteluista tuli täysi katastrofi: 5 kuulustelijaa loukkaantui yritettäessä saada epäiltyä tunnustamaan. Joka kerta alkoi älytön riehuminen ja mekkalointi. Lopulta mies vietti osan pidätysajasta "kaapissa", n. 1 m x 1 m rauhoittumiskopissa ilmeisesti tyystin vailla ruokaa ja juomaa, jollaisia joillain poliisiasemilla siihen aikaan oli (vai rakennettiinko tätä tapausta varten, en osaa tarkemmin sanoa).
Ilmeisesti mies oli riehunut ja reuhtonut järjettömästi myös oikeussalissa ja riehuminen oli jatkunut tauotta vielä vankilassakin josta mies lähetettiin vankimielisairaalaan. Sielläkin performanssi oli jatkunut ja mies oli vahingoittanut koko ajan lisää henkilökuntaa. Kuulemma mikään lääkityskään ei kyennyt tätä kaksimetristä jättiläistä hillitsemään. Lopulta sitten tuli sijoitus Mustasaaren sairaalaan jossa riehumisen kerrottiin jatkuvan päivittäisenä vielä viisi vuotta tapauksen jälkeen ja mies kommunikoi "apinan tavoin" örähtelemällä ja on jatkuvassa pakkoruokinnassa rautakahleissa. Heti kun kahleet irrotetaan, alkaa riehuminen. Mielisairaala ei olisi halunnut pitää tätä potilasta äärimmäisen vaikeahoitoisuuden takia mutta vankilakaan ei häntä suostunut ottamaan ja loppusijoitus jäi sitten avoimeksi.
Olisi mielenkiintoista tietää mikä tällaisessa tapauksessa voi olla diagnoosi ja olisiko nykyään keinoja hillitä paremmin tällaista käytöstä. Sairaalapastori oli luonnehtinut että mies oli ollut paholaisen riivaama ja erään poliisimiehen mukaan "taantunut gorillan asteelle".
Kuinkahan yleistä muuten on tuo, että henkilö joudutaan kesken kuulustelujen toimittamaan vankimielisairaalaan hoitoa saamaan? Ainakaan uutismainintoja tästä ei kovin usein näe. Toisaalta muistuu mieleen tositarina 50-luvun lopulta jossa eräs vähälahjaisena pidetty kaapinkokoinen aikamiespoika oli murhannut isänsä raa'alla tavalla ja kuulusteluista tuli täysi katastrofi: 5 kuulustelijaa loukkaantui yritettäessä saada epäiltyä tunnustamaan. Joka kerta alkoi älytön riehuminen ja mekkalointi. Lopulta mies vietti osan pidätysajasta "kaapissa", n. 1 m x 1 m rauhoittumiskopissa ilmeisesti tyystin vailla ruokaa ja juomaa, jollaisia joillain poliisiasemilla siihen aikaan oli (vai rakennettiinko tätä tapausta varten, en osaa tarkemmin sanoa).
Ilmeisesti mies oli riehunut ja reuhtonut järjettömästi myös oikeussalissa ja riehuminen oli jatkunut tauotta vielä vankilassakin josta mies lähetettiin vankimielisairaalaan. Sielläkin performanssi oli jatkunut ja mies oli vahingoittanut koko ajan lisää henkilökuntaa. Kuulemma mikään lääkityskään ei kyennyt tätä kaksimetristä jättiläistä hillitsemään. Lopulta sitten tuli sijoitus Mustasaaren sairaalaan jossa riehumisen kerrottiin jatkuvan päivittäisenä vielä viisi vuotta tapauksen jälkeen ja mies kommunikoi "apinan tavoin" örähtelemällä ja on jatkuvassa pakkoruokinnassa rautakahleissa. Heti kun kahleet irrotetaan, alkaa riehuminen. Mielisairaala ei olisi halunnut pitää tätä potilasta äärimmäisen vaikeahoitoisuuden takia mutta vankilakaan ei häntä suostunut ottamaan ja loppusijoitus jäi sitten avoimeksi.
Olisi mielenkiintoista tietää mikä tällaisessa tapauksessa voi olla diagnoosi ja olisiko nykyään keinoja hillitä paremmin tällaista käytöstä. Sairaalapastori oli luonnehtinut että mies oli ollut paholaisen riivaama ja erään poliisimiehen mukaan "taantunut gorillan asteelle".
No, en ole varsinaisesti psykologiantuntija. Psykiatriasta tiedän jotain. Silmittömät raivokohtaukset ja kontrolloimattomuus voivat liittyä moniinkin psykiatrisiin sairaustiloihin. Tässä yksi. http://www.terveysportti.fi/terveysport ... o96186.htm Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, puhuiko poika totta.joey kirjoitti:Asiaa on tässä ketjussa sivuutettu aiemminkin, mutta kysyn kuitenkin kun asia jäi tuolloin hieman auki; poika on kertonut saavansa kohtauksia (joista yksi sitten johti sisarusten kuolemaan), joissa "näkee punaista". Olen itse lukenut ja opiskellut paljon psykologiaa, mutta ilman käytännön kokemusta hoitotyöstä olen huuli pyöreänä koittanut arvuutella;
1) puhuuko poika totta
2) jos puhuu, mistä kohtauksissa on kyse
Osaako kukaan paikallaolevista psykologiantuntijoista sanoa painavaa sanaansa tähän?
Ns. hetkellistä psykoosia ei ole. Psykoosi voidaan suomentaa kutakuinkin sanalla mielisairaus. Lause "eilen olin skitsofreenikko" on siis epätosi. Jos oikein ymmärsin, niin toinen sisar tuli kotiin kesken toisen surman. Vaikkei tullutkaan, samasta raivotilasta on ollut kyse.Harriet Makepeace kirjoitti:Jos toinen sisko tuli kotiin esim. tunnin päästä surman jälkeen, niin vaikuttaa siltä että toinen surma oli jo tarkkaan suunniteltu ja harkittu teko. Poika oli väijynyt siskoa ovensuussa jne Eli siinä tapauksessa toisen surman osalta mistään hetkellisestä psykoosista ei ole ollut kyse.
Iltalehden mukaan poika ymmärsi tekonsa kauheuden:
Veli kertoi oikeudessa, että toisen siskon kuoltua, hän suunniteli tekevänsä itselleen jotain. Hän haki autotallista lähes 30 senttiä pitkän veitsen ja kertoi ymmärtäneensä, että jotain kauheaa tuli tehtyä.
Iltalehden juttu ei näköjään ole vakuuttanut mielentilatutkimustiimiä.
En ole juttua aktiivisesti seurannut. Mutta onko jossain mainittu, että poika pärjäsi vankilassa ilman psykiatrista hoitoa? Lääkityshän hänellä on luultavimmin ollut. Myös mielentilatutkimus tapahtuu psykiatrisella osastolla, joten eiköhän psykiatrista hoitoa ole ollut koko ajan.Arthur Nebe kirjoitti:Nimenomaan. Huomioikaa että surmat tapahtuivat syksyllä 2007 ja tekijä toimitettiin Niuvanniemeen nyt toukokuussa 2008. Jos näin kauan pärjäsi ilman psykiatrista hoitoa, tuskinpa psykoositila on ollut kovinkaan voimakkaana päällä. Myöskään itsemurhavaaraa ei luultavasti ole enää teon välittömien lähiaikojen jälkeen ollut.
Kuinkahan yleistä muuten on tuo, että henkilö joudutaan kesken kuulustelujen toimittamaan vankimielisairaalaan hoitoa saamaan? Ainakaan uutismainintoja tästä ei kovin usein näe. Toisaalta muistuu mieleen tositarina 50-luvun lopulta jossa eräs vähälahjaisena pidetty kaapinkokoinen aikamiespoika oli murhannut isänsä raa'alla tavalla ja kuulusteluista tuli täysi katastrofi: 5 kuulustelijaa loukkaantui yritettäessä saada epäiltyä tunnustamaan. Joka kerta alkoi älytön riehuminen ja mekkalointi. Lopulta mies vietti osan pidätysajasta "kaapissa", n. 1 m x 1 m rauhoittumiskopissa ilmeisesti tyystin vailla ruokaa ja juomaa, jollaisia joillain poliisiasemilla siihen aikaan oli (vai rakennettiinko tätä tapausta varten, en osaa tarkemmin sanoa).
Ilmeisesti mies oli riehunut ja reuhtonut järjettömästi myös oikeussalissa ja riehuminen oli jatkunut tauotta vielä vankilassakin josta mies lähetettiin vankimielisairaalaan. Sielläkin performanssi oli jatkunut ja mies oli vahingoittanut koko ajan lisää henkilökuntaa. Kuulemma mikään lääkityskään ei kyennyt tätä kaksimetristä jättiläistä hillitsemään. Lopulta sitten tuli sijoitus Mustasaaren sairaalaan jossa riehumisen kerrottiin jatkuvan päivittäisenä vielä viisi vuotta tapauksen jälkeen ja mies kommunikoi "apinan tavoin" örähtelemällä ja on jatkuvassa pakkoruokinnassa rautakahleissa. Heti kun kahleet irrotetaan, alkaa riehuminen. Mielisairaala ei olisi halunnut pitää tätä potilasta äärimmäisen vaikeahoitoisuuden takia mutta vankilakaan ei häntä suostunut ottamaan ja loppusijoitus jäi sitten avoimeksi.
Olisi mielenkiintoista tietää mikä tällaisessa tapauksessa voi olla diagnoosi ja olisiko nykyään keinoja hillitä paremmin tällaista käytöstä. Sairaalapastori oli luonnehtinut että mies oli ollut paholaisen riivaama ja erään poliisimiehen mukaan "taantunut gorillan asteelle".
50-luvulla ei ollut kovinkaan kummoisia psykoosilääkkeitä. Harhaisia potilaita yritettiin rauhoittaa lähinnä unilääkkein. Harhoja ne eivät vieneet. Myös potilaiden kohtelu (osin tästä syystä) oli sen verran epäinhimillistä, että potilaat saattoivat myös käyttäytyä kuin eläimet.
Seinähullu-nimitys tulee vanhoilta ajoilta, jolloin mielisairaat kytkettiin talon seinään kaulastaan tai käsistään ketjuin.
-
Harriet Makepeace
http://www.terveysportti.fi/ltk/ltk.ava ... i=ttl00140
Mielestäni mielenkiintoinen arttikkeli , jossa dosentti, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri (Niuvanniemen sairaala)
Eila Tiihonen käsittelee mielisairauksien ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyttä, riskitekijöitä ja hoitoa.
Sieltä poimittuä:
Vakavaan mielenterveyshäiriöön, joka käsittää skitsofrenian, maanisdepressiivisen mielisairauden, psykoottisen masennuksen ja älyllisen kehitysvammaisuuden, liittyy 4,5-kertainen väkivaltarikosriski yleisväestöön verrattuna syntymäkohorttitutkimuksen mukaan. Väkivaltakäyttäytymisen kannalta tärkein psykoosiryhmän sairaus on skitsofrenia. Vakavien väkivaltarikosten riski on todettu 5–10-kertaiseksi skitsofreniaa sairastavilla miehillä yleisväestöön verrattuna. Sitä lisää 25-kertaiseksi skitsofrenian kanssa samanaikaisesti esiintyvä alkoholismi. Myös persoonallisuushäiriö, varsinkin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, komorbidina esiintyessään lisää edelleen riskiä. Väkivaltakäytös mielisairaalla liittyy siis useasti samoihin ongelmiin kuin "terveemmillä", mutta osin se liittyy hoitamattomaan mielisairauteen sinänsä. Seurantatutkimustiedon mukaan kaikkein alttein ryhmä mielisairaiden joukossa henkirikoksen uusimisriskin kannalta on sairaalasta poistetut kriminaalipotilaat ensimmäisen vuoden aikana
Hän toteaa mm:
Rajoittavana tekijänä on tietysti lainsäädäntö siltä osin, että tahdosta riippumaton sairaalahoito edellyttää aina ajankohtaisia mielisairauden oireita eikä akuuttioireista parantuneen henkilön kohdalla ole mahdollista suunnitella sairaalahoitoa pelkästään väkivaltariskin ja akuutin psykoosin uusimisvaaran perusteella.
Mielestäni mielenkiintoinen arttikkeli , jossa dosentti, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri (Niuvanniemen sairaala)
Eila Tiihonen käsittelee mielisairauksien ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyttä, riskitekijöitä ja hoitoa.
Sieltä poimittuä:
Vakavaan mielenterveyshäiriöön, joka käsittää skitsofrenian, maanisdepressiivisen mielisairauden, psykoottisen masennuksen ja älyllisen kehitysvammaisuuden, liittyy 4,5-kertainen väkivaltarikosriski yleisväestöön verrattuna syntymäkohorttitutkimuksen mukaan. Väkivaltakäyttäytymisen kannalta tärkein psykoosiryhmän sairaus on skitsofrenia. Vakavien väkivaltarikosten riski on todettu 5–10-kertaiseksi skitsofreniaa sairastavilla miehillä yleisväestöön verrattuna. Sitä lisää 25-kertaiseksi skitsofrenian kanssa samanaikaisesti esiintyvä alkoholismi. Myös persoonallisuushäiriö, varsinkin epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö, komorbidina esiintyessään lisää edelleen riskiä. Väkivaltakäytös mielisairaalla liittyy siis useasti samoihin ongelmiin kuin "terveemmillä", mutta osin se liittyy hoitamattomaan mielisairauteen sinänsä. Seurantatutkimustiedon mukaan kaikkein alttein ryhmä mielisairaiden joukossa henkirikoksen uusimisriskin kannalta on sairaalasta poistetut kriminaalipotilaat ensimmäisen vuoden aikana
Hän toteaa mm:
Rajoittavana tekijänä on tietysti lainsäädäntö siltä osin, että tahdosta riippumaton sairaalahoito edellyttää aina ajankohtaisia mielisairauden oireita eikä akuuttioireista parantuneen henkilön kohdalla ole mahdollista suunnitella sairaalahoitoa pelkästään väkivaltariskin ja akuutin psykoosin uusimisvaaran perusteella.