Et taida ymmärtää oikeusasteiden päätöksien rakennetta ja logiikkaa lainkaan? Olet liittänyt tähän yhden kohdan, mutta "unohtanut" siihen liittyvät muut kohdat. On älyllisesti epärehellistä nojautua ainoastaan syytöksiin ja jättää kokonaan pois evidenssin uskottavuuden arviointi.MikaK kirjoitti: ↑Ma Heinä 26, 2021 1:01 pm Varsinaista pullantuoksuisen kotiäidin toimintaa. Hurjaa on meininki ollut näköjään.
84. B on oikeuspsykologisessa haastattelussa 23.8.2011 tuonut esiin, että Anneli Auer oli kohdistanut Jukka Lahteen väkivaltaa jo ennen tapahtumia yöllä 1.12.2006. Anneli Auer oli eräänä talvena lyönyt Jukka Lahtea "klapilla" päähän seurauksin, että Jukka Lahti oli menettänyt tajuntansa, kaatunut maahan eikä ollut liikkunut ollenkaan. Anneli Auer oli vetänyt jaloista kiinni pitämällä Jukka Lahden sisälle niin, että Jukka Lahden pää oli kolissut kynnyksen yli mentäessä. Tämän jälkeen Anneli Auer oli potkinut Jukka Lahtea sängyn alle. Lisäksi Anneli Auer oli "muutaman kerran" pitänyt veistä Jukka Lahden kurkulla. Eräällä kerralla veitsen kurkulla pitämiseen oli liittynyt myös se, että Anneli Auer oli kuiskannut Jukka Lahdelle tämän kuolevan pian. B:n mukaan perheen muitakin lapsia oli ollut läsnä näiden tekojen aikana.
Autetaan vähän. Olen boldannut ja alleviivannut muutaman seikan tuomion siitä osasta, jossa arvioidaan kohdan 84 luotettavuutta näyttönä. Toivottavasti auttaa ymmärtämään lainaamaasi tekstiä paremmin.
Ymmärrän toki, että tuomion lukeminen kokonaisuudessaan on haastavaa ja sen ymmärtäminen vielä haastavampaa, onhan kyseessä monikymmensivuinen selvitys ja yksittäisten osien kopioiminen sieltä ja täältä voi olla mielekästä, mutta kuten sanottua, niin se on samalla älyllisesti hyvin epärehellistä.B:n kertomusten luotettavuuteen liittyvästä todistelusta
85. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikön lausunnon 19.12.2011 (kirjallinen todiste nro 100) mukaan B:n edellä selostettuihin oikeuspsykologisiin haastatteluihin on kysymyksessä olevalta osin liittynyt kolme hypoteesia.
[Rivinvaihto, H:n toimesta tekstin selkiyttämiseksi ]
Ensimmäisen hypoteesin mukaan B:n kertomus Anneli Auerin ja A:n syyllisyydestä Jukka Lahden kuolemaan on perustunut hänen todellisiin muistikuviinsa siitä, mitä hän oli kuullut tapahtuvan kotonaan Jukka Lahden kuolinyönä.
[Rivinvaihto, H:n toimesta tekstin selkiyttämiseksi ]
Toisen esillä olleen vaihtoehdon mukaan B on itse luonut selityksen itselleen isänsä kuolemasta ja siihen ovat saattaneet vaikuttaa hänen mahdollisesti tiedotusvälineistä saamansa tieto ja hänen käymänsä keskustelut asiasta, mukaan lukien hänen sijaisvanhempiensa tahallinen tai tahaton johdattelu.
[Rivinvaihto, H:n toimesta tekstin selkiyttämiseksi ]
Kolmas hypoteesi on ollut, että B on keksinyt tarinan äitinsä ja vanhemman sisarensa syyllistymisestä isänsä surmaamiseen välttääkseen muuttamisen takaisin äitinsä luokse. Kahden ensimmäisen hypoteesin osalta lausunnossa on esitetty sekä niitä tukevia että niitä vastaan puhuvia näkökohtia. Kolmannen hypoteesin ei ole katsottu saavan tukea.
86. Ensimmäisen hypoteesin luotettavuutta arvioitaessa oli noussut esille asioita, joiden vuoksi lausunnon 19.12.2011 mukaan siihen on suhtauduttava varauksellisesti. Sen puolesta, että B:n muistikuvat ovat rekonstruktioita (muokkaantuneita) tai valemuistoja, joihin hän itsekin uskoo, puhuvat lausunnon mukaan seuraavat seikat: 1. B:n muistikuvissa on ylitarkkoja yksityiskohtia ja 2. B sanoo haastattelussaan, ettei hän ole ihan varma siitä, mitä yöllä oikeasti on tapahtunut, ja että hän ymmärsi jälkikäteen, miten asiat ovat menneet. Lausunnossa korostetaan näistä syistä sitä, että B:n kertomuksen luotettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon muu ulkopuolinen näyttö.
87. Edellä selostetut B:n kertomuksen luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ovat myös näkökohtia, jotka tukevat toista hypoteesia. B:llä on ollut mahdollisesti tarve ymmärtää, miten hänen isänsä kuoli, ja sen mukaisesti tarve luoda itselleen selitys sille, miten surmaaminen tapahtui. AA:n ja MA:n ei ole näytetty vaikuttaneen B:n kertomusten yksityiskohtiin.
88. Edellä mainitun lausunnon konsultoijaksi merkitty psykologian tohtori JCK on hovioikeudessa arvostellut voimakkaasti lausunnon laatimisessa käytettyjä menetelmiä. JCK on korostanut, että lasten kuulemisen toteuttaminen on eri asia kuin kertomusten luotettavuuden arvioiminen, mikä edellyttää tieteellistä taustaa ja erikoistumista. JCK:n mukaan lausunnossa 19.12.2011 käytetty CBCA-menetelmän kriteeristö ei sovellu, jos kyse on valemuistosta. Jos kertomukseen sisältyy sekä epärealistisia että realistisia osia, ei kertomuksen itsensä perusteella voida arvioida sen totuudenmukaisuutta. JCK on pitänyt epäuskottavana, että B:n kertomus olisi totta. JCK:n käsityksen mukaan B:n kertomuksen luotettavuutta heikentäviä seikkoja ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Psykologian tohtori KF:n ja soveltavan psykologian professori PS:n näkemysten mukaan B:n oikeuspsykologisiin haastatteluihin sekä vuoden 2009 että 2011 osalta on sisältynyt johdattelua sekä muita epäkohtia, jotka ovat voineet vaikuttaa kertomusten sisältöön vääristävästi. Lisäksi kertomuksiin on sisältynyt epärealistisia piirteitä (ks. kirjallinen todiste nro 117, erityisesti s. 33 - 45 ja 49 - 54).
Tässä vielä linkki itse lähteeseen, josta itse kukin voi mennä lukemaan sen koko tuomion:
https://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2015/vaaho2015107766