Varsinkin tuon maskiasian osalta näyttää siltä että monet kivikauden ihmiset edelleen takertuvat vanhaan maskitietämykseen ja sitä itselleen hokien vetävät käsidesiä naamaansa kaupoille lähtiessään, todennäköisesti "desinfioivat" ylähengitystiensä vodkalla päivittäin tunteakseen olonsa turvalliseksi.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008179086.htmlSARS-COV-2-VIRUKSEN levittyä maailmalle lääkärit ja tutkijat ovat tehneet väsymättä töitä selvittääkseen, miten se tarttuu, millaisia oireita se aiheuttaa ja miten sen leviämistä voitaisiin estää. Kun tieto ja ymmärrys viruksesta ovat karttuneet, jotkut olettamat, joihin vielä keväällä 2020 uskottiin, on täytynyt siirtää roskakoriin tai muotoilla uudelleen.
Brittilehti Guardian on listannut seikkoja, joiden osalta tieto on muuttunut sitten viime kevään.
Miten koronavirus tarttuu?
KUN korona alkuvuodesta 2020 alkoi levitä, käsidesihyllyt ammottivat nopeasti tyhjinä.
Aluksi nimittäin ajateltiin, että koronavirus leviää varsinkin kosketuksen kautta, kun ihmiset saavat viruspartikkeleita käsiinsä ja sen jälkeen esimerkiksi koskettavat silmiään tai suutaan.
Käsidesin hamstraus meni niin pitkälle, että muun muassa Suomessa Yliopiston Apteekin uutisoitiin rajoittaneen käsidesin myyntiä saadakseen tuotteet riittämään mahdollisimman monelle.
Käsihygienia on tärkeää, mutta myöhemmin havaittiin, että pisarat ja aerosolit ovat koronaviruksen merkittävin leviämisreitti. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo verkkosivuillaan, että koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Lähikontaktissa virus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, ja lisäksi virus tarttuu ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa, THL kertoo.
– Tämä tarkoittaa, että yskiessä ja aivastaessa syntyy suurempien pisaroiden lisäksi myös hyvin pieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka voivat jäädä leijumaan ilmaan pidemmäksi aikaa. Tällöin tartunnan voi saada myös kauempaa kuin 2 metrin etäisyydeltä, THL:n sivuilla kirjoitetaan.
– Yleinen konsensus on nyt se, että aerosolitartunnat ovat merkittävämpi leviämisreitti kuin leviäminen käsien tai kosketuksen kautta, Leicester Royal Infirmary -sairaalaan lääkäri Julian Tang totesi Guardianille.
– Tämä on muuttunut dramaattisesti siitä, kun alun perin korostettiin käsienpesun tärkeyttä.
KUITENKIN muun muassa Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki totesi Ilta-Sanomille alkuvuodesta, että tartunnan saaminen pinnalta on myös periaatteessa täysin mahdollista – vielä usean tunnin jälkeenkin.
Marjomäki totesi, että tartunta voi tulla esimerkiksi kuntosalilaitteen kautta, vaikka salilla olisi oltu eri aikaan.
Auttavatko maskit?
SUOMESSA ja muualla maailmalla käytiin koronapandemian alkuvaiheessa kiivasta vääntöä siitä, auttavatko maskit estämään koronan leviämistä vai eivät.
Monin paikoin viesti oli se, ettei maskeista ole tavallisten pulliaisten käytössä juurikaan hyötyä.
Asiantuntijat vetosivat muun muassa siihen, etteivät kankaasta tehdyt ”kansanmaskit” juurikaan suojaa, ihmiset eivät osaa käyttää niitä oikein ja maskit voivat aiheuttaa valheellisen turvallisuuden tunteen. Lisäksi oltiin huolissaan siitä, ettei maskeja riitä terveydenhuollon ammattilaisille, jos kaikki alkavat käyttää niitä.
Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi viime vuonna toukokuun lopulla maskiselvityksensä tulokset, joiden mukaan maskien hyöty arjessa on vähäinen tai olematon. Sitä vastoin hallituksen tiedepaneeli suositteli kasvomaskien käyttöä.
SITTEMMIN ääni maskikellossa muuttui. THL antoi viime vuonna elokuun alkupuolella suosituksen kasvomaskien käyttämisestä muun muassa joukkoliikenteessä.
Myös muualla maailmassa linjaukset ovat pandemian aikana muuttuneet. Esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskus CDC oli aluksi sillä kannalla, ettei terveiden ja tavallisten ihmisten tarvitsisi käyttää maskeja. Sittemmin CDC taas kehotti kaikkia amerikkalaisia käyttämään maskia kotoa poistuessaan. Sen jälkeen se ohjeisti, ettei rokotettujen tarvitsisi käyttää maskia ulkotiloissa, ja lopulta vastaava linjaus tuli osaan sisätiloista.
Erilaisten koronan torjunnassa käytettävien kasvosuojusten ja -maskien hyödyistä tai hyödyttömyydestä väestötasolla ei ole kuitenkaan vieläkään saatu täysin yksiselitteistä näyttöä.
Suomessa kasvomaskisuositus vaihtelee alueittain ja epidemiatilanteen mukaan. Hyvä muistisääntö kuitenkin on, että sitä suositellaan käyttämään aina tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen on vaikeaa. Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen kertoi Ilta-Sanomille hiljattain, että maskin käyttö on juuri nyt erityisen tärkeää, jotta deltamuunnoksen leviämistä saadaan torjuttua.
Millainen koronaviruksen aiheuttama tauti on?
ALUN PERIN covid-19-tautia pidettiin yleisesti pelkkänä hengitysinfektiona. Pandemian edetessä on kuitenkin huomattu, että se vaikuttaa myös muihin elimiin. Viime aikoina terveydenhuollon viranomaisia on huolestuttanut erityisesti niin sanotun long covidin laaja oirekirjo.
Elokuussa julkaistun brittitutkimuksen mukaan pitkittynyt koronatauti voi heikentää kognitiivista suorituskykyä vielä pitkään varsinaisen infektiovaiheen jälkeen. Neurologian emeritusprofessori ja Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja Risto O. Roine nimesi kognitiivisista oireista yleisimmäksi niin sanotun aivosumun.
– Se on keskittymiskyvyn häiriö, joka aiheuttaa yleensä hitautta ja virhealttiutta, Roine kuvaili Ilta-Sanomille.
Muita kognitioon liittyviä oireita ovat heikentynyt muisti sekä havainto- ja hahmottamiskyvyn vaikeudet. London Imperial Collegen tutkijat havaitsivat lokakuussa 2020 julkistetussa tutkimuksessaan, että osalla vakavasti koronaan sairastuneista taudin aiheuttama kognitiivinen heikentymä vastasi aivojen vanhenemista kymmenellä vuodella.
Pitkä korona voi aiheuttaa myös laajan joukon fyysisiä oireita, joihin kuuluvat muun muassa pulssitason nousu, hengenahdistus, alentunut happisaturaatio, univaikeudet ja ruoansulatuskanavat häiriöt.
Tampereen yliopiston anatomian professori, lääketieteen tohtori Seppo Parkkila myötäili muuttunutta käsitystä koronataudista Ilta-Sanomille heinäkuussa todetessaan, ettei korona ole suinkaan pelkkä hengitystieinfektio vaan monen elinjärjestelmän tauti. Hoitoon tarvitaan Parkkilan mukaan moniammatillista otetta.
Voiko koronaa ehkäistä laumasuojalla?
Pandemian alkaessa eräät asiantuntijat esittivät koronaviruksen nujertamiseksi niin sanottua laumasuojaa. Teorian mukaan kyllin suuren väestönosan sairastuttua yleistynyt immuniteetti torjuisi viruksen laajemman leviämisen.
Teoriaa puolsi muun muassa Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell. Tegnell arvioi toukokuun alussa vuonna 2020, että jopa nelisenkymmentä prosenttia Tukholman väestöstä olisi saanut immuniteetin virusta vastaan.
– Syksyllä tulee toinen aalto. Ruotsissa on korkea immuniteetti ja uusien tartuntojen määrä on todennäköisesti melko alhainen, Tegnell arvioi tuolloin Financial Timesin haastattelussa.
Myöhemmin saman vuoden toukokuussa julkaistussa tutkimuksessa kävi ilmi, että Tukholman alueella vasta-aineita oli löydetty testatuista vain 7,3 prosentilla. Lokakuun lopulla tartunnat singahtivat Ruotsissa rajuun nousuun.
LONTOON Imperial College -yliopiston tutkijaryhmän lokakuussa 2020 julkistaman tutkimuksen mukaan koronaviruksen vasta-aineiden määrä kehossa alkaa hiipua nopeasti potilaan parannuttua viruksen aiheuttamasta infektiotaudista.
Tutkimuksessa käytiin läpi 365 000 ihmisen vasta-ainetestituloksia kesä- ja syyskuun välisenä aikana. Tuloksista kävi ilmi, että yli neljännekseltä vasta-aineet olivat hävinneet elimistöstä kolmessa kuukaudessa.
Vasta-aineiden poistuminen kehosta merkitsi tutkijaryhmän mukaan sitä, että väestö voi säännöllisesti sairastua koronavirukseen uudelleen tietyn immuuniajan jälkeen useitakin kertoja. Professori Wendy Barclay arveli viruksen mahdollisesti jäävän kiertämään vuosittain kausi-influenssan tavoin.
