https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/db5 ... 3214430cab
Sairaanhoitaja rokotti Saksassa jopa 8 900 ihmistä suolavedellä aidon koronarokotteen sijaan
Saksassa viranomaiset ovat vedonneet tuhansiin ihmisiin, että he ottaisivat uuden koronarokotuksen.
Poliisin tutkimuksissa on selvinnyt, että Punaisen Ristin sairaanhoitajana työskennellyt nainen vaihtoi koronarokotteen suolaveteen, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.
Jopa 8 900 ihmistä Ala-Saksin alueella lähellä Pohjanmeren rannikkoa sai käsivarteensa pelkkää suolavettä tämän vuoden maalis- ja huhtikuussa.
Suolavesi on sinänsä harmitonta, mutta useimmat keväällä rokotetut olivat ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia.
Sairaanhoitajan, jonka nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen, motiivit ovat hämärän peitossa, mutta poliisin mukaan hoitaja on julkaissut sosiaalisessa mediassa epäileviä kommentteja rokotuksista.
Heitänpä tähän vielä sellaista salaliittoteoriaa joka on myöskin kiertänyt maailmalla elikkä on väitetty että Pfizerin rokote on itseasiassa suolaliuosta
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008185391.html
Professori: Rokotuskattavuus ei tuokaan rokottamattomille niin hyvää suojaa, kuin aiemmin ajateltiin
VIELÄ alkukesästä arvioitiin, että 70 prosentin rokotekattavuus riittäisi takaamaan niin sanotun laumasuojan.
Laumasuojan käsitteellä on yleisesti tarkoitettu viruksen kierron estämistä.
Britanniassa on kuitenkin hiljattain uutisoitu, että deltamuunnos on tuhonnut kaikki mahdollisuudet laumasuojaan. Asiantuntijat toivovat Britannian lopettavan massatestaukset, sillä lieväoireisten ihmisten tarkkailusta ei ole enää hyötyä.
Myös Saksassa koronatestit muuttuvat maksullisiksi lokakuussa, sillä ihmisten toivotaan testien sijaan ottavan koronarokotteen.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen kertoi elokuun alussa IS:lle, että massatestauksen lopettamista on alustavasti harkittu Suomessa rokotekattavuuden kasvun myötä.
– Tällä hetkellä terveydenhuollon resursseista iso osa kohdistuu tartunnanjäljitykseen. Parin kuukauden kuluttua pääsemme pohtimaan sitä, onko tartunnanjäljitys enää lainkaan tarpeen, kun rokotekattavuus on riittävän hyvä ja hyvin harva enää sairastuisi, Salminen sanoi.
Onko laumasuojan tavoittelu siis lopetettu tai lopetettava myös Suomessa?
Helsingin yliopiston virologian professorin Olli Vapalahden mukaan laumasuojan saavuttaminen näytti jossain vaiheessa yllättävänkin lupaavalta. Nyt se kuitenkin näyttää ”vähemmän lupaavalta”.
– Laumasuojan käsite on vähän epämääräinen, mutta jos se määritellään niin, että viruksen kierto pyritään estämään johonkin tiettyyn rokotusprosenttiin mennessä, se tuskin onnistuu. Viruksen kierto ei tule loppumaan seinään, mutta se vähenee. Rima on myös korkeammalla tarttuvampien varainttien myötä, Vapalahti valaisee.
Vapalahti uskoo, että virus jatkaa kiertämistä tulevaisuudessa. Se ei kuitenkaan ole olennaisinta tulevaisuuden kannalta.
– Kyse on ennen kaikkea siitä, että mahdollisimman moni ehtii rokotteiden avulla suojata itsensä viruksen vakavaa tautimuotoa vastaan. Vaikka rokotukset eivät täysin pysäyttäisi viruksen kiertoa, on selvää, että kyllä ne sitä vähentävät.
AVAINKYSYMYS ei siis ole viruksen kierto, vaan rokotteen tarjoama suoja vakavaa tautia vastaan. Siinä mielessä on epämääräistä edes puhua laumasuojasta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kommentoi Ylelle kesäkuussa, että laumasuojan näkökulmasta pelkästään rokotuskattavuus ei riitä. Tarvitaan myös tieto siitä, kuinka tehokas rokote on sillä hetkellä kiertäviin virusmuunnoksiin.
Esimerkiksi Mika Salminen on sanonut, että ei ole absoluuttista lukua koronarokotteiden tarvittavaan kattavuuteen. Vasta käytäntö näyttää, mikä riittää.
Vapalahden mukaan ajan myötä selviää, mikä on rokotteiden tarjoaman immuniteetin kesto.
– Rokottamattomat eivät saa rokotetuista niin hyvää suojaa kuin aiemmin ajateltiin. Rokotus suojaa hyvin rokotettua itseään vakavalta taudilta, mutta teho virusinfektiota tai sen levittämistä vastaan ei ole yhtä hyvä. Esimerkiksi deltavariantti nimenomaan leviää aiempia muunnoksia tehokkaammin myös rokotetuista, Vapalahti sanoo.
Mutta ei rokotusten vaikutus leviämiseen ole poistunut. Suojaprosentit ovat vain matalampia.
Voidaanko Suomessakin muutaman kuukauden kuluttua keskustella massatestien lopettamisesta, kuten Salminen aiemmin arvioi?
Vapalahti muistuttaa, että on täysin poikkeuksellista, miten pandemia-aikana on tutkittu jokainen flunssa.
Massatestausten päättyminen koittaa siis ennemmin tai myöhemmin.
– En usko, että massatestaus jatkuu samanlaisena kuin nyt joidenkin kuukausien päästä. Siinä on punnittava testauksen hyötyjä ja kustannuksia. Tätä systeemiä ei ole suunniteltu jatkumaan maailman tappiin asti, hän sanoo.
Vapalahden mukaan testausta ei aivan vielä ole järkevää lopettaa.
Lisäksi varianttien seuraamista on jatkettava, vaikka massatestaus lopetettaisiin.
SUOMI on aloittanut varautumisen väestön mahdollisiin kolmansiin tehosterokotuksiin.
Maahan on jo ostettu rokoteannoksia vuosille 2022 ja 2023. Mahdollisten kolmansien rokotusten suuret linjat ovat silti vielä auki.
Vapalahden mielestä on vielä aikaista sanoa, milloin ja keille kolmas rokoteannos on perusteltu. Immuunipuutteesta kärsiville ihmisille kolmatta annosta on suunniteltu ja se on jossain määrin jo etenemässä.
– Mutta tarvitaanko kolmatta rokoteannosta laajemmin, sitä en osaa sanoa. Luulisin, että tehosteita tullaan tarvitsemaan myöhemmin, jos uusia virusmuunnoksia tulee paljon.
Hän muistuttaa, että maailmassa on edelleen maita, joissa rokotekattavuus on alhainen.
– Tällä hetkellä on hyvin tärkeää, että rokotekattavuutta nostetaan erityisesti kehitysmaissa, jotta pandemiaa voidaan hallita paremmin. Globaalissa mittakaavassa rokoteannoksia tarvitaan nyt erityisesti siellä.
Uskottava se kai on ettei luonnollista laumaimmuniteettia enään sitten synnykkään vaikkakin tuoreimmat Ruotsalaiset tutkimukset täysin päinvastaista esittivätkin
