16-vuotias löytyi joulukuussa kuolleena Helsingin Koskelasta, tänään murhasta syytetyt saavat tuomionsa – Ymmärsivätkö nuoret tekojensa seurauksia?
Oikeus kertoo tänään kantansa siihen, syyllistyivätkö kolme teon aikaan 16-vuotiasta poikaa tahalliseen henkirikokseen vai eivätkö he ymmärtäneet väkivallan seurauksia.
Yle analysoi surmatuomiota tänään
kello 14 alkavassa erikoislähetyksessä asiantuntijoiden kanssa.
* Uhriin oli kohdistettu raa’aksi, julmaksi ja nöyryyttäväksi kuvailtua väkivaltaa useiden tuntien ajan. Lopulta hänet oli jätetty tiedottomassa tilassa makaamaan ulos kylmään yöhön.
* Kukaan syytetyistä ei hälyttänyt apua uhrille tai ilmoittanut teosta viranomaisille viikonlopun aikana.
* Paikalle sattunut rakennusmies löysi uhrin ruumiin vasta seuraavana maanantaina. Samoihin aikoihin yksi poika tunnusti teon äidilleen.
* Uhria oli pahoinpidelty samassa paikassa viime syksynä kolmena perjantaina ennen surmailtaa.
Syyttäjien mukaan teko oli murha
Syyttäjien, uhrin omaisten edustajan ja syytettyjen puolustuksen näkemykset teosta ja siitä vaadittavista rangaistuksista poikkeavat toisistaan radikaalisti.
Syyttäjien mukaan kaikki kolme vuonna 2004 syntynyttä poikaa on tuomittava pitkiin vankeusrangaistuksiin yhteistuumin tehdystä murhasta. Syyttäjät vaativat teosta vähintään 12, 11 ja 9,5 vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia.
Uhrin omaisten edustajan mukaan kaikki syytetyt on tuomittava vähintään 12 vuodeksi vankeuteen.
Alaikäisiä ei voida tuomita murhasta elinkautiseen vankeuteen, kuten täysi-ikäiset tuomitaan. Rangaistusvaatimuksissa on huomioitu myös väitettyä murhaa edeltäneet rikokset, kuten pahoinpitelyt.
Puolustus pitää tekoa tahattomana
Syytetyt kiistävät murhan. Heidän puolustuksensa mukaan kysymys ei ole ollut tahallisesta henkirikoksesta. Puolustuksen mukaan syytetyt eivät ole ymmärtäneet, että uhri tulisi kuolemaan väkivaltaan.
Syytetyistä vanhin ja nuorin myöntävät syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. Tekopaikalta välillä poistunut syytetty myöntää syyllistyneensä pahoinpitelyyn.
Vanhimman syytetyn puolustuksen mukaan rangaistuksen myönnetyistä teoista tulisi olla enintään hieman korkeampi kuin neljä vuotta. Nuorimman syytetyn puolustus esittää rangaistukseksi enintään neljää vuotta vankeutta.
Pahoinpitelyn myöntävän syytetyn puolustuksen mukaan oikea rangaistus olisi alle kaksi vuotta ehdollista vankeutta. Puolustuksen mukaan oikeuden tulisi vaihtoehtoisesti pohtia, onko jo nyt suoritettu tutkintavankeus riittävä kärsimys teoista.
Puolustuksen mukaan tapauksen saama julkisuus olisi huomioitava rangaistusta alentavana tekijänä.
Oikeus voi tuomita syytetyt myös korkeampaan rangaistukseen kuin syyttäjä vaatii. Kun lasketaan mukaan surmaa edeltäneet teot, voisi tapauksesta antaa maksimissaan 15 vuoden vankeusrangaistuksen.
Syytetyt ovat myöntäneet surmailtaa edeltävinä perjantai-iltoina tapahtuneet pahoinpitelyt pääosin.
Oliko uhrin kuolema todennäköinen seuraus?
Kaikki syytetyt todettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeisiksi eli heidät voidaan tuomita rangaistukseen.
On kiistatonta, että syytetyt suunnittelivat kohdistavansa uhriin väkivaltaa yhden syytetyn 16-vuotissyntymäpäivänä. Tästä on todisteina muun muassa useita sosiaalisen median viestejä.
Tehdystä väkivallasta on todisteena videoita, joita syytetyt lähettivät myös paikalta hetkeksi poistuneelle syytetylle. Syytetyt ovat myöntäneet väkivallanteot pääosin.
Oikeuden täytyy ratkaista, aiheuttivatko kolme syytettyä uhrin kuoleman tahallisesti vai eivätkö he ymmärtäneet uhrin menehtyvän väkivallan seurauksena.
Kysymys voi olla tahallisuuden alimmasta asteesta, jossa uhrin kuolemaa on pidetty varsin todennäköisenä seurauksena väkivallasta.
Jos uhrin kuolema todetaan tahallisesti aiheutetuksi, voidaan syytetyt tuomita tahallisesta henkirikoksesta eli murhasta tai taposta.
Jos uhrin kuolemaa ei pidetä tahallisesti aiheutettuna henkirikoksena, voidaan syytetyt tuomita tuottamuksellisesta teosta, kuten törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.
– Tahallisuusarvioinnissa ratkaistaan, mitä henkilö on tekoa tehdessään ajatellut. Tuomioistuin ei pääse kenenkään pään sisälle, joten he joutuvat päättelemään toteen näytetystä teosta sen, mitä tekijä on miettinyt, kertoo rikosoikeuden apulaisprofessori
Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
Hän on seurannut Koskelan tapausta median kautta ja ottaa siihen kantaa yleisellä tasolla.
Tahallisuuden lisäksi oikeuden pitää ratkaista, mikä oli kunkin syytetyn osallisuus uhrin kuolemaan johtaneessa tilanteessa. Osallisuuden asteen perusteella he voivat saada eri mittaisen rangaistuksen.
Alaikäisyys saattaa vaikuttaa tahallisuuden arviointiin
Suomessa tekojen tahallisuutta arvioidaan oikeudessa yleensä samalla tavalla riippumatta siitä, onko tekijä alaikäinen vai täysi-ikäinen, kun hän on yli 15-vuotias. 15-vuotiaan katsotaan ymmärtävän tekojensa merkityksen ja olevan rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.
Puolustus on kertonut syytettyjen käsityksen ihmisen väkivallan kestosta perustuneen UFC-vapaaotteluvideoihin. UFC:ssä erilaiset lyönnit, potkut, heitot, lukot ja kuristukset ovat sallittuja eikä otteluissa yleensä synny vakavia vammoja.
Lähtökohtaisesti oikeudessa katsotaan, että yli 15-vuotiaan täytyy ymmärtää, että esimerkiksi päähän potkimisesta voi seurata ihmisen kuolema. Teinin odotetaan ymmärtävän tekojensa syy-seuraussuhteet aivan yhtä vahvasti kuin 50-vuotiaan lääkärinkin. Hyttinen kyseenalaistaa tämän oletuksen.
– On rikosoikeudellisesti mielenkiintoista, millä me perustelemme sen, että arvioimme tahallisuutta tismalleen samoin kriteerein täysi-ikäisten ja alaikäisten kohdalla, Hyttinen toteaa.
Hyttisen mukaan syytettyjen alaikäisyydelle saatetaan antaa painoarvoa Koskelan surman tahallisuuden arvioinnissa.
– Tiedämme, että nuoret eivät kykene hahmottamaan syy-seuraussuhteita samalla tavalla kuin aikuiset. Se on relevantti tekijä tahallisuuden arvioinnissa, vaikka sitä tuskin kirjoitetaan auki tuomioon, Hyttinen sanoo.
Vankeusaika voi jäädä lyhyeksi
* Alaikäisyys alentaa rangaistusta yhdellä neljäsosalla.
* Esimerkiksi törkeästä kuolemantuottamuksesta aikuisten rangaistus on enintään kuusi vuotta, joten alaikäisille se tarkoittaisi neljän ja puolen vankeusrangaistusta.
* Rikoslain mukaan alle 21-vuotias vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu yksi kolmasosa. Ehtona on, ettei vanki ole ollut vankeudessa rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana.
* Neljän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksesta olisi siis mahdollista päästä ehdonalaiseen 1,5 vuoden jälkeen.
* Syytetyt ovat olleet tutkintavankeudessa viime joulukuusta lähtien eli noin 10 kuukautta. Vankeusaika lyhennetään rangaistuksesta.
* Jos syytetyt tuomitaan tuottamuksellisista rikoksista, on heillä enimmilläänkin alle vuosi ehdotonta vankeutta edessä.
* Jos heidät tuomitaan murhasta 12 vuodeksi vankeuteen, on heillä mahdollisuus päästä ehdonalaiseen reilun kolmen vuoden päästä.
Yle ei julkaise syytettyjen nimiä heidän alaikäisyytensä vuoksi.
