27 vuotta sitten kadonnut Ilpo Härmäläinen voidaan vielä löytää, uskoo tutkinnanjohtaja
Härmäläisen murhasta epäillään 67-vuotiasta miestä, mutta Härmäläisen ruumis on kateissa. Rikostutkinta ei ole helppo, sillä itsenäisen Suomen historiassa ei ole kertaakaan annettu tuomiota näin vanhasta rikoksesta.
TURUN Tuomiokirkon kello oli juuri lyönyt puoltapäivää, kun lakimies Ilpo Härmäläinen astui kotiovestaan ulos Eerikinkadulle.
Päivä oli keskiviikko 3. elokuuta 1994. Päivän lehdet kohkasivat kokoomuslaisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen lausunnosta, jonka mukaan lapsilisät voisi poistaa yli 250 000 markkaa ansaitsevilta perheiltä.
Suomi kynti syvällä lamassa. Työttömiksi jääneiden epätoivo sai monia muotoja. Muutamaa kuukautta aiemmin, huhtikuussa, läheinen Turun Kauppatori oli ollut erikoisen mielenosoituksen näyttämö. Silloin paikalliset työttömien yhdistykset olivat rakentaneet torille hirttolavan.
Mielenosoituksen viesti oli: maan synkeät työttömyysluvut saataisiin kuriin, jos kaikki työttömät hirtettäisiin. Yhdistykset kutsuivat kaikki halukkaat kokeilemaan löysässä hirressä roikkumista, ja myös muutamalle ministerille lähetettiin kutsu. Yksi jos toinenkin kansalainen kävi sätkimässä narunjatkona. Hirtehinen performanssi löytyy yhä Ylen Elävästä arkistosta.
HÄRMÄLÄINEN näytti 33-vuotiaana hieman ikäistään vanhemmalta. Valokuvissa hänellä on ohuet viikset, ruskeasankaiset silmälasit ja pyöreät posket.
Kun hän astui Eerikinkadulle, hänellä oli päällään vihertävä puku. Ulkona oli elokuun alussa yhä lämmin, mutta sääennuste oli luvannut Lounais-Suomeen ukkoskuuroja.
Härmäläinen oli kertonut vaimolleen lähtevänsä asiakaskäynnille katsomaan erästä asuntoa. Hänen aikomuksenaan oli palata pian takaisin, eikä hän ottanut matkapuhelinta mukaansa.
Silminnäkijän mukaan Härmäläinen käveli kadulla pitkään hermostuneen oloisena, kunnes lähti lopulta kohti keskustaa. Sitten Härmäläinen hän nousi auton kyytiin. Poliisin käsitys on, että Härmäläisen elämä päättyi pian tuon jälkeen.
VAIKKA rikosta pidettiin lähes varmana, Härmäläisen kohtaloa ei pystytty selvittämään. Tapaus painui unohduksiin ja Härmäläinen julistettiin kuolleeksi vuonna 2005.
Elokuussa 2021 keskusrikospoliisi tiedotti yllättäen avanneensa tapauksen uudestaan. Pian tämän jälkeen tuli tieto, että 67-vuotias mies on vangittu Härmäläisen murhasta epäiltynä. Vangittu mies oli aikoinaan Härmäläisen liiketuttava.
Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Aki Lahtinen sanoo, että poliisi käy yhtenään läpi vanhoja ratkaisemattomia juttuja.
– Tulin tähän yksikköön vuoden 2020 alussa ja olen pikkuhiljaa käynyt vanhoja juttuja läpi. Tiiminä sitten tehdään harkinta, onko jokin juttu järkevää avata.
– Varsinkin kun kyse on murhasta, niin jos jostakin kulmasta pääsee sisään, niin ilman muuta siitä mennään.
Vanhimmat läpikäytävät tapaukset ovat juuri murhia, sillä murha ei rikoksena vanhene koskaan. Lahtinen sanoo, että niissäkin tulee lopulta ”teoreettinen maksimi” vastaan. Tällä hän tarkoittaa aikaa, jonka jälkeen tekijä ei voi olla enää teoriassakaan elossa.
.
.
VANHOISSA jutuissa on usein hyödyllistä, että tapausta katsotaan uusin silmin. Härmäläisenkin katoamistapauksesta nousi uudessa tutkinnassa esiin seikkoja, jotka eivät aikoinaan olleet poliisin tiedossa.
Mitä nämä seikat tarkalleen ottaen ovat, sitä Lahtinen ei pysty avaamaan, sillä se vaarantaisi keskeneräisen rikostutkinnan. Lahtinen ei myöskään kommentoi, mitä Härmäläisen entinen liiketuttava on vastannut siihen, että häntä epäillään Härmäläisen murhasta.
– En ota siihen kantaa, mutta hän on käyttäytynyt kuulusteluissa asiallisesti.
Lahtisen puheista voi kuitenkin päätellä, että poliisille on syntynyt käsitys siitä, mitä Härmäläiselle tapahtui sen jälkeen, kun hän nousi auton kyytiin. Vaikka vainajaa ei ole vielä konkreettisesti etsitty, se on yksi työn alla olevista asioista.
– Tutkinnan yhtenä tavoitteena on löytää Ilpo Härmäläinen, sanoo Lahtinen.
UUDEN tutkinnan aikana poliisi on saanut kymmenkunta vihjettä Härmäläisen katoamisesta. Tällä hetkellä poliisi kaipaisi vihjeitä etenkin autosta, jonka kyytiin Härmäläinen vuonna 1994 nousi.
On nimittäin niin, että tähänastisissa havainnoissa on ristiriita: Härmäläisen on nähty nousevan kahden erityyppisen auton kyytiin. Poliisi haluaisi varmuuden siitä, kumpi havainnoista on oikea.
Tähän ristiriitaan ei liity sen suurempaa dramatiikkaa kuin silminnäkijän muisti. Kun joutuu todistamaan yllättävää ja nopeaa tilannetta, muisti tekee helposti tepposet.
– Tiedän sen itsekin, kun olen joskus poliisipartiossa ollessa yrittänyt katsoa tarkkaan jonkin auton merkin, ja mönkään on silti mennyt.
27 VUOTTA vanhan rikoksen ratkaiseminen ei tule olemaan helppoa. Pääsääntö on, että mitä enemmän aikaa henkirikoksesta kuluu, sitä todennäköisemmin se jää ratkaisematta.
Pelkkä ajan kuluminen kuitenkin hävittää useimmat todisteista, mahdollisia todistajia ehtii kuolla ja ihmisten muistikuvat tapahtumista heikkenevät ja haihtuvat.
– Mitä itse muistaisit esimerkiksi siitä päivästä, kun Estonia upposi, vertaa Lahtinen.
Matkustaja-autolautta Estonia upposi juuri vuonna 1994, noin kaksi kuukautta Ilpo Härmäläisen katoamisen jälkeen.
VANHEMPIAKIN henkirikoksia on yritetty ratkaista vuosikymmenten jälkeen.
.
.
Tutkinnanjohtaja Lahtinen pitää mahdollisena, että myös Ilpo Härmäläisen tapauksessa joku saattaa ulkopuolinen tietää, mitä Härmäläiselle tapahtui.
Poliisilla ei ole vielä käsitystä siitä, liittyikö Härmäläisen kuolemaan yksi vai useampi henkilö. Varsinkin jos surmaajia on useampia, joku heistä on voinut puhua vuosien varrella ohi suunsa.
– Monesti tekijällä on tarve puhua jollekulle, sanoo Lahtinen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008255069.html
Lause "tapan aikaa" on ironista, koska oikeasti aika tappaa sinua.