Koronapassia saatetaan edellyttää pian muillakin kuin terveysalan työpaikoilla – katso tästä perusteet vaatia passia
Koronapassi on ollut ravintoloissa vaihtoehtona alueellisille koronarajoituksille. Nyt hallitus pohtii, voisiko passia käyttää ilman alueellisia rajoituksia tai työpaikoilla.
Viime viikolla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi hallituksen pohtivan, voisiko koronapassin käyttöä laajentaa(siirryt toiseen palveluun) ravintoloista ja tapahtumista työpaikoille.
Ilman passia ei pääsisi siis töihin.
Aluksi passia laajennettaisiin sosiaali- ja terveysalalle. Yhtenä mahdollisuutena on pidetty, että passi voisi olla käytössä myös muissa kuin sote-alan työpaikoissa.
Maailmalla koronapassi on otettu käyttöön työpaikoilla jo monessa maassa. Italiassa työpaikoilla on vaadittu koronapassia tai negatiivista koronatestia jo jonkin aikaa, ja New Yorkissa(siirryt toiseen palveluun) rokottamattomia työntekijöitä on lomautettu.
Suomessa koronapassi työpaikoilla ei toimisi ihan niin helposti, sillä työntekijää suojaavat monet oikeudet. Kysyimme SAK:n työmarkkinapäälliköltä Karoliina Huovilalta ja EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälältä, onko koronapassilla tulevaisuutta työpaikoilla.
Koronapassi työpaikoilla ei toteudu välttämättä heti, mutta ei se mahdotonta ole
Sosiaali- ja terveysalalla passi voi tulla käyttöön jo piankin, koska potilaat ovat usein riskiryhmäläisiä tai muuten haavoittuvassa asemassa olevia. Soten puolella työntekijöiden koronapassin käytön perustelu on yksinkertaisempaa. Muilla työpaikoilla perusteita pitäisi miettiä tarkemmin.
– Jos töissä ollaan muuten pitkiä aikoja lähikontaktissa toisen kanssa, tai jos työpaikoilla on esiintynyt koronaryppäitä. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijöiden työturvallisuudesta, ja silloin pitää arvioida, onko tieto rokotussuojasta tärkeä työn tekemisen ja työturvallisuuden kannalta, Markus Äimälä sanoo.
– Ei koronapassia joka ikisellä suomalaisella työpaikalla otettaisi käyttöön, vaan silloin kun siihen on tarvetta, hän jatkaa.
Koronarokotteen ottaminen perustuu tällä hetkellä vapaaehtoisuuteen. Työntekijän yksityisyyden suoja on myös vahva.
– Jos koronapassia ulotettaisiin työpaikoille, se kohtaisi työoikeudellisia ja perustuslaillisia ongelmia väistämättä heti. Työntekijällä on oikeus olla kertomatta terveysasioita työnantajalle, Karoliina Huovila huomauttaa.
Jos koronapassi tulisi työpaikoille, kuka sen tarkistaisi?
Ravintoloiden ovilla asiakkaiden koronapassin tarkistavat portsarit. Työpaikkojen oville ulkopuolisia portsareita tuskin tulisi, mutta joku ne kuitenkin syynäisi.
– Työnantajan edustaja, kuka se sitten onkaan. Ravintoloissakin jonkun tehtäväksi määrätään, että sinä nyt tsekkaat onko passia, samoin tehtäisi mahdollisesti työpaikoilla, Äimälä sanoo.
Tarkoittaako koronapassin laajeneminen työpaikoille oikeastaan valtakunnallista rokotuspakkoa?
Ei välttämättä. Kaikkia suomalaisia on melkeinpä mahdotonta pakottaa ottamaan rokote, koska yksilönvapaus on Suomessa hyvin vahva. Koronapassi työpaikoilla voisi tarkoittaa kuitenkin esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestelyä.
SAK:n Huovilan mukaan sellaista uutta lainsäädäntöä on lähestulkoon mahdotonta tehdä, missä koronapassin laajentunut käyttö ulottuisi vain työpaikoille. Käytännössä koronapassin nykyistä laajempi käyttö tarkoittaisi rokotuspakkoa kaikille, hän toteaa.
EK sen sijaan ehdotti koronapassin laajentamista kaikille työpaikoille marraskuun alussa. Ehdotuksessa töitä järjesteltäisiin työpaikoilla niin, että rokottamattomat siirrettäisiin työtehtäviin, joissa rokottamattomuus ei haittaa työtä. Jos työnteko ei onnistu työtehtävän muuttamisella tai suojavälineiden käytöllä, äärimmäinen keino olisi lomauttaa työntekijä kokonaan.
Huovila kritisoi ehdotusta.
– Ehdotuksessa on ongelmallista se, että miten määritellään koronaturvallinen ihminen, kun tilanne muuttuu koko ajan ja on puhuttu jo kolmannesta rokotteesta. Myös se mietityttää, että jos työnantaja saa kysyä tätä, niin mitä seuraavaksi.
EK:n Äimälä on eri mieltä, sillä EK:ssa nykyistä lainsäädäntöä on tulkittu työnantajan työturvallisuusvelvoitteen näkökulmasta.
– Työnantajalla on oikeus nykyisen lainsäädännön puitteissa tehdä rajaus, että jotain tiettyä työtehtävää tekevät ne työntekijät, joilla työnantaja tietää olevan kaksi rokotetta. Mitään velvollisuutta ei ole kertoa, mutta se johtaa tilanteeseen jossa työnantaja voi käyttää niitä työntekijöitä, jotka ovat vapaaehtoisesti rokotteestaan kertoneet.
Äimälän mukaan pohjimmillaan vastakkain on kaksi oikeutta, kun puhutaan koronapassista työpaikoilla: oikeus henkeen ja terveyteen, ja oikeus pitää salassa rokotustietoa, eli terveystietoa.
– Meidän arviomme mukaan oikeus henkeen ja terveyteen on paljon merkittävämpi kuin rokotustiedon salassapito. Etenkin, kun rokotustieto ei ole perinteinen terveystieto, vaan kyse on siitä, oletko saanut piikin käsivarteen vai et. Ei tarvitse koko sairaushistoriaa avata.
https://yle.fi/uutiset/3-12181988
Ei saatana... -factcheck
