Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
hertsikka kirjoitti: herää miete,onko pamppu nähny ja kääntäny selkänsä...näin saatiin tämäkin pakovarma laitos otsikoihin?????
:D En voinut olla kommentoimatta! Miksi helvetissä kukaan haluaisi tällaista julkisuutta vankilalleen? Ei hyvää päivää. Ihan sama kuin: "Olemme luotettava kiinteistönvälitysfirma: Haluamme otsikoihin paljon huijauksia ja surkeaa asiakaspalvelua". Julkisuus se on tärkeintä, ihan sama millaista? Mietis vähän
hertsikka kirjoitti:-hmm..tuota noin...olen joskus ollu näkevinään että siä nelosella on myös eristettyjä kavereita, eli siellä on usein edustettuna pyöräpojat ym.ns."vaarallisena pidetyt"kaverit???
Ja tähän vielä sen verran, että ei ne pyöräpojat eristyksessä ole, siellä niitä vilisee osastoilla ihan siinä missä muitakin. Vaaralliset ja vasikat on eristyksissä, tai sitten ne joiden tutkinta on niin tulenarkaa ettei muiden kanssa voida päästää tekemisiin. Toki näiden joukossa voi olla pyöräpoikia, ihan siinä missä mustalaisia, maajusseja tai ketä tahansa. Sitä en kiellä.
Ja ihan itse aiheeseen vielä hertsikalle: Jos satuit lukemaan uusinta Alibia, jossa Vaiksaarta haastateltiin, niin et ihmettelisi miksi kukaan muu ei ole paennut mutta hän oli.
No joo.. Nyt ei vaan antanut periksi olla kommentoimatta noita laukasuita Mut jatkakaa.
"Mä olen sitä mieltä, et jos 5 senttiä on liikaa OMASTA viestistä Minfoon, kannattaa harkita poistumista kokonaan. Perusteena se, että "harrastuneisuus" palstalle, ei ole likimainkaan riittävä!" -John Doe
hertsikka kirjoitti: herää miete,onko pamppu nähny ja kääntäny selkänsä...näin saatiin tämäkin pakovarma laitos otsikoihin?????
:D En voinut olla kommentoimatta! Miksi helvetissä kukaan haluaisi tällaista julkisuutta vankilalleen? Ei hyvää päivää. Ihan sama kuin: "Olemme luotettava kiinteistönvälitysfirma: Haluamme otsikoihin paljon huijauksia ja surkeaa asiakaspalvelua". Julkisuus se on tärkeintä, ihan sama millaista? Mietis vähän
hertsikka kirjoitti:-hmm..tuota noin...olen joskus ollu näkevinään että siä nelosella on myös eristettyjä kavereita, eli siellä on usein edustettuna pyöräpojat ym.ns."vaarallisena pidetyt"kaverit???
Ja tähän vielä sen verran, että ei ne pyöräpojat eristyksessä ole, siellä niitä vilisee osastoilla ihan siinä missä muitakin. Vaaralliset ja vasikat on eristyksissä, tai sitten ne joiden tutkinta on niin tulenarkaa ettei muiden kanssa voida päästää tekemisiin. Toki näiden joukossa voi olla pyöräpoikia, ihan siinä missä mustalaisia, maajusseja tai ketä tahansa. Sitä en kiellä.
Ja ihan itse aiheeseen vielä hertsikalle: Jos satuit lukemaan uusinta Alibia, jossa Vaiksaarta haastateltiin, niin et ihmettelisi miksi kukaan muu ei ole paennut mutta hän oli.
No joo.. Nyt ei vaan antanut periksi olla kommentoimatta noita laukasuita Mut jatkakaa.
-joo,en oo lukenu uusinta alibia mutta on kyllä sen verran pakko puolustautua että jos on pakovarma laitos mistä kukaan ei oo lähteny niin yrittäjiä riittää ennemmin tai myöhemmin joten eikös ole helppoo päästää yksi ns."vaaraton"vanki karkuun ja ihan siksi että päästään siitä "pakovarma"leimasta eroon?????????
-joo hyvä juttu eikä kysymysmerkkejä perään koska en käsitä mitä ne näillä palstoilla tarkottaa mutta ei kun juhannuksen viettoon ja olet asiassa...MUTTA puolustan aina tätä vähemmistöä...
Hieman vanhahko aihe vuoden alkupuolelta, mutta täytyy kommentoida vähän pidemmän kaavan mukaan. Tietysti tämä on vain yksittäistapaus, mutta yhdistettynä muuhun tietoon vankiloiden nykytilanteesta, tapaus toimii hyvin yhtenä pisarana vankeinhoidon heikohkosta tilanteesta kertovien indikaattorien meressä.
Ei ole niinkään ihmeellistä, että mies on päässyt aitojen yli suunniteltuaan tekonsa, onnistuen ajoituksessa, ollen ketterä kiipeilijä ja nopea jaloistaan. Varsin ihmeellistä –ja erittäin huolestuttavaa – on, että pakoa ei huomattu ennen kuin yli vuorokauden kuluttua.
Mikä tahansa yksi asia voi mennä pieleen inhimillisen tahattoman tai tahallisen toiminnan seurauksena, mutta tässä erilaisia erehdyksiä on samassa vyyhdissä niin monta, ettei voida puhua yksinomaan karkurin hyvästä/huonosta onnesta - vaikka jonkinlaisilla sattumilla on näissä tapauksissa toki aina oma osuutensa. Syiden puintiin on leikattava viljaa myös laajemmin vankeinhoidon ongelmien viljelmiltä (joista huolestuttavan suuri osa on kesannolla tai rikkaruohojen vallassa). Taustalla on vangin kekseliäisyyden ja kyvykkyyden lisäksi kaksi asiaa: 1) kuviteltu pakovarmuus ja 2) henkilökunnan toiminta (tai toimimattomuus), joita edistivät vankilan puutteelliset voimavarat.
1) Vartioinnin tasoa on saattanut heikentää uudehkon laitoksen kuviteltu pakovarmuus. Tämä on sinänsä melko ymmärrettävää uudehkon laitoksen ollessa kyseessä, mutta ei silti pitäisi heittäytyä kuvitelmaan täydellisestä varmuudesta, vaikka kuinka aurinko kimmeltäisi korkeiden aitojen natolangoissa. Kekseliäät, varustautuneet ja hyvässä kunnossa olevat ihmiset kiipeilevät jopa Mount Everestille siinä määrin tiuhaan, että huipulla on ruuhkaa. Lumihuippuinen vuori karuine ilmastoineen tai partaveitsen terävällä langalla koristellut aidat hidastavat ja estävätkin monia, mutta eivät missään nimessä kaikkia. Henkilökunta on ehkä tahtomattaan tuudittautunut ruusuiseen pakovarmuusuneen, mikä sitten johti vankeinhoidon edelleen tärkeimpien työkalujen eli aivojen ja silmien heikentyneeseen käyttöön. Tapahtunut lienee saattanut tämän asian paremmalle tolalle.
2) Edellistä seikkaa vakavampi asia on vankilan puutteelliset voimavarat, joilla lienee osuutta tämän paon onnistumiseen.
Tapahtumat ja ongelmat:
1. Ulkoiluttava vartija ei havainnut aidan yli kiipeilyä
On mahdollista, että tunnollisestikin työtään hoitanut ulkoiluttaja ei ole jatkuvasti voinut pitää silmällä koko ulkoilualuetta. Kyseessä tuskin on vika rakennetussa ympäristössä, sillä vankila on uusi, mutta ehkä asialliset työtehtävät ovat kuitenkin pakottaneet vartijan poistumaan näköalapaikaltaan hetkeksi. Ongelma on tällöin työkäytännöissä. Tällaiselta työtehtäviä ei oikeastaan pitäisi olla, mutta henkilökuntapula ei usein mahdollista ylimääräisten käsien käyttöä – asia jolle vartijat, esimiehet tai muukaan hallintohenkilökunta ei voi mitään.
Jos taas kyse on vartijan omatoimisesta poistumisesta vaikkapa nurkan taakse tupakalle, vika on tietysti ensi kädessä kyseisen henkilön – vaikka tällaisissa tapauksissa on varmasti syytä tarkata ettei tällainen omatoimisuus ole myös yleinen käytäntö. Omatoimisuus voi johtua jo edellä käsitellystä pakoturvallisuuden tunteesta (”siinä on sen verran aitaa ja lankaa että ei tuolta pihalta voi nopeaan lähteä”), kokemattomuudesta (ei ole kerrottu kuinka työtehtävä hoidetaan), liiallisesta ammatillisesta itsevarmuudesta (”20 vuotta linnassa olleena tiedän tasan tarkkaan mitä teen kun käyn kulman takana”) tai välinpitämättömyydestä (”täytän ennemmin sanaristikkoa kuin katselen noita *tanan kusimukeja kiertämässä kehää”).
Vaikka kaikenlaisessa omatoimisuudessa on enemmän tai vähemmän vahva yksilöllinen ulottuvuus, niin asiaan voi kyllä vaikuttaa paremmalla koulutuksella, ohjeistuksella ja työtehtävien suorittamisen valvonnalla samoin kuin suuremmalla vankeinhoitotyöpoliittisella tähtäimellä ajateltuna henkilökunnan lisäämisellä, jolloin esimerkiksi työhön turhautumisen määrää saataisiin ainakin hitusen alespäin.
2. Hälytys valvomossa & tekniset ongelmat
Tämä tapaus osoittaa selvästi ja tarkasti, että teknisillä laitteilla ei ole yhtään mitään virkaa, jos niitä ei käytetä asianmukaisesti. Hälytys pitäisi aina tietysti tarkistaa. Tämän sanoo terve järki. Tulee tietysti mieleen, että vääriä hälytyksiä on tullut aiemmin paljon. Hyväksyttävä selitys se ei kuitenkaan ole, sillä asia pitäisi silti aina tarkistaa, vaikka hälytin huutaisi joka viides minuutti. Syy lankeaa tässä kaiketi valvomossa työskennelleiden niskaan, ja tämä on melko todennäköisesti yksittäinen laiminlyönti.
Laitteet menevät tietysti joskus epäkuntoon. Tässä tapauksessa laiteviat ovat olleet kuitenkin hyvin tiedossa, jolloin niihin olisi ollut mahdollista reagoida. Korjaajaa odotellessa laitteen avustama valvonta tulee järjestää toisella tapaa: toinen kamera voidaan ehkä kääntää valvomaan katvealuetta tai alueen valvontaan kiinnitetään jotenkin muutoin huomiota (esim. joku menee aitojen ulkopuolelle vahtimaan ulkoilun ajaksi).
Lieventävänä asianhaarana tässä lienee se – jälleen kerran – ettei henkilökuntaa yksinkertaisesti riitä ylimääräisiin valvontatehtäviin laitteiden rikkoutuessa tms. - pulaa kun on rutiinitehtävien tekijöistäkin. Valitettavan karu todellisuus on, että työnjohdon on välillä tehtävä tietoisia valintoja joidenkin alueiden tai toimintojen puutteellisesta valvonnasta – eli harrastettava uhkapeliä varsin kovin panoksin.
4. Ulkoilun loppuminen
Ulkoiluttajan olisi pitänyt laskea vangit. Ainakin joissain vankiloissa on tapana, että myös joku muukin laskeskelee vankeja ulkoilun yhteydessä – jos mahdollista. Laskuvirheen voi tehdä vaikka laskuri kädessä – sille ei voi mitään – mutta jos laskijoita on kaksi, virheen mahdollisuus vähenee. Virhe on työkäytännöissä, jos tässä tilanteessa ei ole ollut tapana laskea vankeja tai sitten vika voi olla ulkoiluttajan, joka on syystä tai toisesta laiminlyönyt tehtävän joko välinpitämättömyyttään, kokemattomuuttaan (indikoi riittävän koulutuksen ja opastuksen puutetta), kiireessä (indikoi henkilökunnan puutetta) tms.
5. Osaston sulkeminen ja vahvuuslaskenta.
Sellien asukit laskettiin ja laskettiin vieläpä oikein. Yhden miehen hävikki havaittiin siis ensimmäisen kerran, mutta erehdyttiin olettamaan. Ei pitäisi olettaa. Aina tulisi _tietää_ missä vanki on ja etsiä niin kauan kuin vanki tai varma tieto vangin olinpaikasta löytyy. Tämä ei ole muuta kuin selkeä virhe. Ongelmaa on ehkä ollut myös tiedon kulussa. Osaston vahvuus olisi syytä saattaa valvomon tms. instanssin tietoon, jolloin joku muu olisi voinut kiinnittää huomion puuttuvaan henkilöön (vika on työjärjestelyissä jos tietoa ei kuljeteta eteenpäin). Lisäksi tiedon pitäisi kulkea seuraavalle vuorolle, jotta osataan odottaa käräjämiehen tai toisella osastolla vierailevan paluuta ja kaivata vankia jos miehestä ei mitään ala kuulua.
6. Ulkopuolinen tiedustelu vankikarkurista illalla
Tässä tarjoutui yllätysbonuksena vankilan ulkopuolelta saapunut järjestelmän korjausmahdollisuus. Eivät tällaiset tiedustelut kovin yleisiä vaivanaiheuttajia ole, joten asiaan olisi selvästikin pitänyt reagoida laskemalla asiakkaat. Kysely on saattanut kuulostaa uskomattomalta, mutta vankilamaailmassa uskomattomuuksien varaan ei pitäisi aina laskea kovin paljoa etenkään kun kyseessä on vakavaan asiaan liittyvä helposti hoidettava toimenpide.
7. Lauantai aamu
Eikö vankien läsnäoloa ja vointia tarkastettu aamulla? Koulutuksen puute, välinpitämättömyys, kiire jne. tulevat tässä aamutarkastuksen epäonnistumisen syyvaihtoehtoina mieleen ellei sitten työtavoissa tai ohjeistuksessa ole näin suurta vikaa.
Summa summarum: Valvontajärjestelmä ei nähtävästi kyennyt havaitsemaan särkymistään muutoin kuin erittäin pitkällä viiveellä saati korjaamaan itseään. Vankilan turvallisuusjärjestelmän ei pitäisi olla yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki, vaan sen pitäisi sisältää tarpeeksi itsekorjaavia elementtejä ja palautelenkkejä. Jos yksi vartija ei näe karkuria, toisen pitäisi reagoida hälytyksen pärähtäessä soimaan; jos yksi laskee vangit väärin, toinen laskisi todennäköisesti oikein; jos yksi ei tee töitään kunnolla, jonkun pitäisi huolehtia että alkaa tehdä tai että joku muu tekee; jos työn suorittaminen vaatii kaksi vartijaa, yhden ei pitäisi joutua työstä yksin suoriutumaan; jos vartija jää sairaslomalle, tilalle pitäisi saada toinen...
Kaikkia asioita ei voi tietysti ennakoida ja heikkoja kohtia jää aina, mutta tässä ei ole kysymys mistään ymmärrettävästä sokeasta pisteestä (vanki ahtautuu ulos sellinsä avaimenreiästä ja kulkeutuu ulos piiloutuneena kuulakärkikynän mustesäiliöön), vaan pitkälti perusasioista.
2000-luvun vankilarakennukset ja ajanmukainen elektroniikka ovat varmasti erinomainen apu valvonnassa, mutta kuten tämä tapaus negatiivisella tavalla osoittaa, tarvitaan riittävästi myös päteviä, jaksavia, motivoituneita ja työstään pitäviä eläviä ihmisiä vahtikoppiin havainnoimaan silmillään ja korvillaan vankien touhuja, kyttäämään korkeintakin muuria, laskemaan vankeja, tarkkailemaan valvontalaitteita sekä korvaamaan niitä vikatilanteissa jne. Täytyy vain toivoa, että tämäkin tapaus olisi osaltaan edes vähän herätellyt päättäviä tahoja kiinnittämään huomiota vankeinhoidon tarpeeseen saada lisää asianmukaisesti koulutettua (ja ehkä paremmin palkattua) pätevää henkilökuntaa.
Vanki kiipesi pois vankilasta -vankilanjohtajalle sakot
Torstai 17.11.2011 klo 06.00
Virolainen vanki karkasi pakovarmana pidetystä Vantaan vankilasta klassisen köysitempun avulla.
Vantaan käräjäoikeus on tuominnut Vantaan vankilan apulaisjohtajan viidentoista päiväsakon rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Sakkoja tuli 495 euroa.
Apulaisjohtaja oli laiminlyönyt vankien ulkoiluun ja poissaoloon liittyvien käytäntöjen suunnittelun ja valvonnan. Laiminlyönnin vuoksi yksittäiset vartijat eivät aina tunteneet toimipistekohtaisia ohjeita.
Rikoksen taustalla on kevättalvella 2008 sattunut tapaus, kun virolaisen tutkintavangin onnistui paeta vankilasta. Pako oli ensimmäinen vuonna 2002 avatun vankilan historiassa.
Johtajan syyte kaatui
Harvinaisessa oikeusjutussa syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta lisäksi viittä vartijaa ja vankilan johtajaa. Käräjäoikeus hylkäsi vankilanjohtajaa ja kahta vartijaa vastaan nostetut syytteet. Yksi vartijoista jätettiin tuomitsematta, koska karkaaminen oli maksanut miehelle hänen opiskelupaikkansa.
Kaksi vartijaa sai varoituksen. He olivat töissä karanneen vangin osastolla. He näkivät poissaolon mutta olettivat, että vanki on luvalla poissa, eivätkä sen vuoksi vaivautuneet varmistamaan asiaa.
Järjestelmä petti
Vanki pääsi karkuun ilman, että ulkoilutusta valvonut vartija näki häntä. Turvasensori hälytti, mutta valvomossa työskennellyt vartija ei havainnut kameroissaan mitään poikkeavaa ja kuittasi tapauksen vikahälytykseksi.
Osastolla vartija puolestaan oletti karanneen olevan luvallisesti poissa, koska hänen sellinsä oven vieressä ollut nimikyltti oli otettu pois. Seuraavana aamuna toinen vartija päätyi samaan lopputulokseen eikä edelleenkään tehnyt hälytystä.
Vangin puuttuminen havaittiin vasta iltapäivällä. Vartijat löysivät lakanaköyden pätkän muurista roikkumasta. Kadonnut oli kiivennyt neljän muurin yli ja juossut tiehensä.
Olishan se mahdollista rakentaa pakovarma vankila, mut se ei olis halpa, ei edes kallis vaan ihan saatanan kallis. Lienee sit halvempaa satunnaisesti ravata hatkarien perässä. Plus mun ajattelema pakovarma olis todnäk Amnestyn hampaissa aika nopeaan.
Ihan vaan päästämällä asianmukaisesti koulutettuja koiria aitojen väliin olis hyvä alku. Sähköaidat, väripanosmiinoitus, jne. Vallihautoja metrin piikeillä.
Ja jos joku pääsis karkuun kaikesta huolimatta niin tuntomerkit olis selvät, sateenkaarenvärinen barbeque-varras jolla kolme koiraa kiinni perseessä.
:D En voinut olla kommentoimatta! Miksi helvetissä kukaan haluaisi tällaista julkisuutta vankilalleen? Ei hyvää päivää. Ihan sama kuin: "Olemme luotettava kiinteistönvälitysfirma: Haluamme otsikoihin paljon huijauksia ja surkeaa asiakaspalvelua". Julkisuus se on tärkeintä, ihan sama millaista? Mietis vähän 
